Huoltajuuskiista satuttaa ja varsinkin isän oikeudet huoltajuuskiistassa puhuttavat usein julkisuudessakin. Tähän liittyen minua haastateltiin myös Ilta-Sanomiin.
Olen omakohtaisesti kuullut aivan liian paljon varsinkin miesten tarinoita tilanteista, joissa eron tullessa lapsen äiti on kokenut tulleensa niin loukatuksi, että hän halusi kostaa ex-miehelleen kaikin keinoin. Yhtenä keinona on toisinaan käytetty lasta, jos eronsa kanssa kipuileva ei keksinyt enää muuta tapaa satuttaa exäänsä.
Onneksi monet tarinat ovat jo vuosien takaisia eikä vuonna 2019 uudistunut huoltajuuslaki (virallisemmin Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta) enää salli samanlaista kiusantekoa, josta varsinkin isät joutuivat kärsimään sosiaalityöntekijöiden puuttumatta tilanteeseen riittävällä tasapuolisuudella.
Huoltajuuskiista: Millaiset ovat lapsen, vanhempien ja isovanhempien oikeudet huoltajuuskiistassa?
Lapsen, vanhempien ja isovanhempien oikeudet huoltajuuskiistassa eivät ole enää yhtä heikoissa kantimissa kuin ennen vuotta 2019. Tässä artikkelissa käyn läpi seuraavat kysymykset:
- Miten Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta muuttui vuonna 2019?
- Miten lapsen huoltajuus määräytyy?
- Voiko lapsella olla monta huoltajaa?
- Voiko lapsella olla monta kotia (vuoroasuminen)?
- Milloin lapsen vanhempi voi menettää huoltajuuden erossa nykyisen huoltajuuslain mukaan?
- Miten toista vanhempaa voi estää tapaamasta lasta?
- Onko isovanhemmilla oikeus tavata lapsenlasta?
- Mitä oikeuksia lapsella on?
- Minkäikäistä lasta pitää kuulla huoltajuuskiistassa?
- Miten lapsen kuuleminen järjestetään käytännössä?
- Voiko vanhempi muuttaa lapsen kanssa salaa uudelle paikkakunnalle tai ulkomaille?
- Voiko lähivanhempi ajaa omia etujaan oikeudessa etävanhempaa vastaan lapsen puolesta?
- Miten vuoroasumiseen ja tapaamisoikeuden toteuttamiseen liittyvät kustannukset jaetaan?
- Miten huoltajuuskiista vaikuttaa lapseen?
- Miksi lapsen vieraannuttaminen isästä on yleisempää kuin äidistä vieraannuttaminen?
Lue tämän huoltajuuskiista-artikkelin lisäksi myös selkeä yhteenveto siitä, mitä yksinhuoltajuus ja yhteishuoltajuus käytännössä tarkoittavat. Näihin teemoihin liittyen myös Ilta-Sanomat haastatteli minua, ja voit lukea nämä pari lehtiartikkelia näistä kuvalinkeistä:
Lue haastatteluni oheisista Ilta-Sanomien artikkeleista.
Eräs huoltajuuskiista vanhan huoltajuuslain ajoilta…
Eräässä vanhassa tapauksessa äiti vaati itselleen lapsen yksinhuoltajuuden ja esti kaikin keinoin miestään tapaamasta pientä lastaan vuosiin. Ja jotta tämä ihan tavallinen, hyvä isä ei saisi tavata lastaan esimerkiksi omien vanhempiensa eli lasten isovanhempien luona, äiti uhkaili, että ei vie lastaan sitten enää edes lapsen isovanhemmille, jos he antavat poikansa tulla samaan aikaan luokseen ja tällöin näkee oman lapsensa.
Isä ja isovanhemmat eivät uskaltaneet viedä asiaa käräjille, koska heillä oli uskomus, että äiti voittaa aina huoltajuuskiistassa. Näin ehkä usein olikin menneinä vuosikymmeninä, mutta maailma muuttuu ja myös huoltajuuslaki sen mukana.
Tästäkin tapauksesta on onneksi jo vuosia ja sittemmin isän ja lapsen välit ovat lähentyneet. Lapsi kuitenkin luulee edelleen nyt aikaiseksi vartuttuaan, että hänen isänsä ei halunnut nähdä lastaan tämän ollessa pieni. Kiltti isä ei halunnut rikkoa lapsen illuusiota äidistään, vaan kantoi taakan harteillaan, vaikka hän olisi voinut jo kertoa totuuden lapselleen: isä ei hyljännyt lastaan vaan lapsen äiti esti isän ja lapsen tapaamiset.
On arvostettavaa ajatella lapsen etua ja sen vuoksi joustaa lapsen äidin kanssa paljonkin, mutta isän ei kannata luopua omista oikeuksistaan (ja varsinkin lapsen oikeuksista!) kiukkuisen ex-vaimon kiusanteon vuoksi. Tässä tositarinassa myös äiti toivottavasti lopulta on alkanut ajattelemaan, minkälaista hallaa hän aiheutti lapselleen muunmuassa lapsen itsetuntoon ja parisuhteisiin. Äidin kiukuttelu lapsen isälle aiheutti monia vaikeuksia nimenomaan lapselle itselleen. Lapsi haluaa tuntea olevansa molempien vanhempiensa rakastama eikä tulla hylätyksi.
Lapsuudessa ja nuoruudessa muodostuu minuutemme, ja vanhempien vuorovaikutus lapsensa kanssa on erittäin tärkeää lapsen koko elämälle, kuten voit lukea esimerkiksi tästä artikkelista: Kiintymyssuhdemalli vaikuttaa parisuhteeseen ja muihin ihmissuhteisiisi – tiedätkö miten?
Huoltajuuskiista vaikuttaa lapsesi ja lastenlastesi elämään, joten valitse taistelusi harkiten.
Huoltajuuskiistassa kannattaa muistaa, että huoltajuuskiista vaikuttaa lapseesi erittäin voimakkaasti. Se, miten kohtelet exääsi, antaa vahvan mallin siihen, miten lapsi alkaa uskoa, että häntä saa kohdella mahdollisessa tulevassa parisuhteessa ja eron koittaessa.
Jos kilttinä kumartelet esimerkiksi narsistisen exäsi alla, niin mitä haluat samalla opettaa lapsellesi? Perehdy tarkemmin narsismiin, tunnelukkoihin ja kiintymyssuhdemalleihin:
Narsismi: Narsisti-puoliso parisuhteessa (9 narsistisuus-piirrettä)
Mitä narsismi on? Tunnista narsisti ajoissa! Narsismin piirteet, oireet ja hoito. Narsistinen puoliso. Parisuhde narsistin kanssa.
Miten päästä eroon vihasta? (Patoutunut, voimakas viha)
Patoutunut viha on purettavissa. Mistä voimakas viha exää kohtaan johtuu? Miten päästä eroon vihasta? Vihasta vapautuminen. Vihanhallinta.
Jos esimerkiksi poika saa äidiltään mallin vihata miehiä ja riistää isän oikeuksia “koska lapset kuuluvat äidille”, millaiseen parisuhteeseen poika uskaltaa ryhtyä aikuistuttuaan?
Onko ihme, jos yhä useampi pariskunta lykkää lasten “tekoa” yhä myöhempään, jos huoltajuuskiista kummittee mielessä?
Entä miten lapsi, jonka äiti on jättänyt isän täysin ulkosyrjälle, oppii itse huolehtimaan omista lapsistaan eli sinun tulevista lapsenlapsistasi?
Tai miten poika, joka ei ole saanut lempeämpää mallia äidiltään ja isältään kohdata erimielisyyksiä, kykenee toimimaan ristiriitatilanteissa tulevan vaimonsa kanssa?
Miten hän uskaltaa antautua rakkaudelle ja ratkaista riitoja sovitellen, jos hänellä on alitajuinen pelko siitä, että äidit ja isät joutuvat kuitenkin “aina” tukkanuottasille ja panoksena on yhteiset lapset?
Tai haluatko oman poikasi sinnittelevän mahdollisesti huonoksi kääntyvässä parisuhteessaan vain siksi, että hän pelkää muuten menettävänsä lapsensa?
Olen kuullut lukuisia tarinoita siitä, miten mies tietää vaimonsa pettävän häntä jatkuvasti, mutta mies ei oikeasti vaan uskalla erota, koska pelkää menettävänsä lapsensa. Haluatko sinä, että poikasi ryhtyy aisankannattelijaksi siksi, että sinä itse näytit hänelle, miten ex-vaimot kohtelevat miehiään erossa?
Entä miten sinä tulevana isovanhempana haluat tulla kohdelluksi, jos lapsesi eroaa puolisostaan? Haluatko nähdä lapsenlapsiasi vai haluatko, että poikasi ex-vaimo omii lapset itselleen perinteisen “äiti on lasten paras hoitaja”-uskomuksen vuoksi?
Sinä luot tiedostamattasi sitä mallia, joka elää sukusi alitajunnassa.
Olipa sinulla nyt tyttöjä tai poikia, sinun tulevat lapsenlapsesi voivat olla kumpaa tahansa sukupuolta. Sinä äitinä tai isänä luot sitä mallia, joka elää suvussasi tiedostamattomien pelkojen ja ajatusten muodossa. Ja tiedostamaton mieli ohjaa meidän arkisia valintojamme 95-prosenttisesti, kuten tästä kirjoituksestani voit lukea: Tiedostamaton mieli ajaa eron partaalle huomaamattasi
Se mitä nyt syötät lapsillesi, joiden aivot ovat erittäin suggestioherkässä eli uskomusten muodostuksen kannalta vaikutusalttiissa iässä, ravitsee tai rikkoo myös tulevia lapsenlapsiasi hämmästyttävän tehokkaasti.
Jos siis pohdit, toisiko huoltajuuskiista ratkaisua ongelmiisi, harkitse tarkkaan kaikilta näkökulmilta lapsesi pitkäaikainen etu ensisijaisesti mielessäsi. Uudistuneen huoltajuuslain mahdollisten porsaanreikien etsimisen sijaan käytä aikasi sen miettimiseen miten riita lapsen toisen vanhemman kanssa vaikuttaa lapseen.
Laki määrää perusraamit ja lainsäädäntö muuttuu yhteiskunnan tarpeiden mukaan. Sinä ja minä yhdessä luomme sitä kulttuuria, joka maassamme muokkaa ajan myötä myös lainsäädäntöä. Minkälaista kulttuuria sinä haluat luoda lapsillesi ja lapsenlapsillesi?
Laitathan omalta osaltasi hyvän kiertämään myös ystäviesi elämään. Ethän kannusta heitä “taistelemaan yksinhuoltajuudesta” vain siksi, että ystäväsi exä sattui kuulumaan heihin, jotka puolisoaan pettivät parisuhteen vedellessä viimeisiään. Ja mahdollisen oman erosi koittaessa, huolehdi itsestäsi muutoin kuin exääsi satuttamalla.
Sen sijaan, että valitset taistella lapsesi toista vanhempaa vastaan, voit valita taistella omien tiedostamattomien pelkojesi ja onnellisuuttasi rajoittavien uskomusten purkamiseksi. Eron käsittely ja itsensä kehittäminen ei ole aina helppoa. Mutta tarvitseeko elämässä sulkea pois kipu ja suru voidakseen olla siltikin erittäin onnellinen arjessaan?
Ikäkriisi ja avioero: Kannattaako eroaminen keski-iässä?
Miksi avioero keski-iässä on niin yleinen? Aiheuttaako keski-iän ikäkriisi avioeron? Miten ikäkriisistä selviää ilman avioeroa?
Onneksi uusi laki on paljon tasa-arvoisempi molempien vanhempien ja myös isovanhempien näkökulmasta lapsen edun mukaisesti.
Edellä kuvatun kaltaiset huoltajuuskiista-tositarinat ovat onneksi tapahtuneet vanhan lain ja silloisten sosiaaliviranomaisten vanhakantaisten työtapojen aikakaudella. Nykyisin tämänkaltaisessa toiminnassa lapsen äiti voitaisiin tuomioistuimessa todeta syylliseksi sekä lapsen tapaamisoikeuden riistoon että siihen, että hän ei myötävaikuta positiivisesti lapsen suhteeseen isäänsä ja isovanhempiaan kohtaan lain edellyttämällä tavalla.
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (8.4.1983/361) eli niin sanottu huoltajuuslaki säädettiin vuonna 1983 ja sitä uudistettiin viimeksi vuonna 2019. Muiden ihmisten huoltajuustarinoista saatat saada väärän käsityksen lapsen huoltajuusasioista, koska tuttujesi huoltajuuskiistat ovat todennäköisesti tapahtuneet vanhan huoltajuuslain aikana ja lisäksi alueellisia eroja on ollut sosiaaliviranomaisten käytännön ratkaisuissa. Jotta vältät sudenkuopat, lue tämä selväkielinen kooste huoltajuuslaista, niin tiedät lapsen oikeudet ja sitä kautta omat oikeutesi ja velvollisuutesi eron jälkeen huoltajuuteen ja lapsen tapaamiseen liittyen.
Rakkauden (r)evoluutio -kirja
* Kuunnellaksesi äänikirjana tai lukeaksesi Rakkauden (r)evoluutio -kirjan jopa täysin ilmaiseksi hyödynnä kumppanuuslinkkejä tällä sivulla. Suhde on ”ihan ok”, mutta jotain puuttuu – kannattaako erota
Milloin lapsen vanhempi voi menettää huoltajuuden erossa?
Kun lapsi on syntynyt avioliittoon, hän on automaattisesti vanhempansa huollettava eli avioliitossa vanhemmat ovat lastensa yhteishuoltajia oletusarvoisesti. Avoliitossa äiti on lapsen yksinhuoltaja siihen asti, kunnes isä tunnustaa isyytensä ja näin ottaa vastuulleen myös lapsen huoltajuuden yhdessä lapsen äidin kanssa. Vielä ennen vuonna 2019 voimaan tullutta huoltajuuslakia isän piti isyyden tunnustamisen lisäksi vastaanottaa huoltajuus, mutta nykyisin isyyden tunnustaminen tuo myös huoltajuuden mukanaan.
Kun lapsi on parisuhteen aikana todettu olevan yhteishuollossa, lapsen vanhempien erotessa käräjäoikeus ei voi ottaa vanhemmalta yhteishuoltajuutta pois, ellei siihen ole huoltajuuslaissa mainitulla tavalla sananmukaisesti “lapsen kannalta erittäin painavia syitä”.
Lakipykälien mukaan tuomioistuin voi toki määrätä lapsen asuinpaikasta eli vanhempien keskinäisistä lähi- ja etävanhemman rooleista sekä muista huoltajien oikeuksista ja velvollisuuksista, mutta lapsen yhteishuoltajuuden muuttaminen vain toisen vanhemman yksinhuoltajuudeksi pelkän eron vuoksi on erittäin epätodennäköistä nykyisen, vuonna 2019 voimaanastuneen lain mukaan. Jos siis pelkäät erota, koska huoltajuuskiista kummittelee mielessäsi, voit rauhoittua ainakin tältä osin.
Jos siis pelkäät menettäväsi lastesi huoltajuuden exällesi, joka uhkailee sinua viemällä lapset sinulta, voit antaa hänen lukea nykyisen lain sanamuodot tarkemmin ennen kuin hän alkaa heittää lisää löylyä kiukaalle. On ymmärrettävää, että eroaminen sattuu ja herättää voimakkaitakin tunteita tulevaa exää kohtaan, ja kiukkuspäissään meistä jokainen saattaa joskus sivaltaa ikävästi meidän perusturvallisuuttamme uhannutta henkilöä. Ethän kuitenkaan anna itsesi alistua moiselle pelottelulle, joka on sekä lain hengen että sen sananmukaisten pykälien vastaista.
Vaikka vanhemmat eivät tulisi toimeen keskenään, heidän tulee silti myötävaikuttaa siihen, että lapsella on hyvä suhde molempiin vanhempiinsa. Lapsella on aina oikeus tavata toista vanhempaansa – olipa kyseessä yksin- tai yhteishuoltajuus. Tapaamisoikeus koskee myös muita lapselle tärkeitä ihmisiä, kuten isovanhempia.
Vaikka et haluaisi lapsesi toisen vanhemman tai hänen sukulaistensa tapaavan lastanne enää eron jälkeen, tuo toiveesi tuskin toteutuu, ellei exäsi ole suorastaan vaarallinen lapsellesi. Ja tuon vaarallisuuden arvioivat asiantuntijat, et sinä. Valitse siis taistelusi harkiten, jotta et pelkkää yksinhuoltaja-korttia vilauttelemalla aiheuta pitkäkestoista kaunaa itsesi ja lapsesi toisen vanhemman välille aivan turhaan.
Parisuhdekivusta selviäminen on paljon helpompaa kuin se, että exä on uhkaillut sinua lapsiasi hyväksikäyttäen. Ethän siis ärsytä exääsi vain siksi, että sinulla on eronne vielä käsittelemättä.
Vanhemman oikeus tavata lastaan
Huoltajuudesta ja tapaamisoikeudesta säädetyn lain alkusanojen jälkeen heti toisessa pykälässä (2§) mainitaan, että lain tarkoittaman tapaamisoikeuden tarkoituksena on varmistaa, että lapsella on oikeus luoda ja ylläpitää hyvää ja läheistä suhdetta molempiin vanhempiinsa.
Huoltajuuslaissa todetaan, että kumpikaan vanhempi ei saa aiheuttaa haittaa lapsen ja toisen vanhemman väliselle yhteydenpidolle eikä vahingoittaa positiivisen lapsi-vanhempi-suhteen syntymistä. Kyseessä on nimenomaan lapsen oikeus tavata molempia vanhempiaan ja saada tuntea olevansa molempien rakastama. Lapsella on oikeus turvalliseen lapsuuteen ja siihen kuuluu se, että vanhemmat eivät estä tai vaikeuta toistensa elämää lapsen kanssa.
Päätätkö sinä tänään erota vai panostaa parisuhteeseen?
Kun tunteet ja ajatukset ovat ristiriitaisia, päätös parisuhteen suunnasta ei ole helppo: kannattaisiko erota vai panostaa parisuhteeseen?
Huoltajuuskiista näkyy ja kuuluu myös lapselle: Lapsen toiveiden kuuntelu huoltajuuskiistassa
Jo heti huoltajuuslain alkusanoissa todetaan, että lapsen tarpeiden lisäksi myös hänen toivomukset on otettava huomioon huoltajuuskiistassa. Vaikka Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta mainitseekin, että lapsen huoltaja (yksinhuoltaja / yhteishuoltaja) tekee merkittävät päätökset alle 18-vuotiaan lapsen elämässä, huoltajan tulee silti huomioida lapsen toivomukset ja mielipiteet.
Huoltajan on keskusteltava lapseen vaikuttavista asioista hänen kanssaan lapsen ikä- ja kehitystaso huomioonottaen. Huoltajuuslaki mainitsee esimerkkinä muun muassa lapsen toiveita ja taipumuksia vastaavan koulutuksen.
Varsinkin 12-vuotta täyttäneen lapsen toivomukset ja mielipiteet on otettava huomioon, jos lapsi pyytää tai suostuu tulevansa kuulluksi. Myös alle 12-vuotiaan lapsen henkilökohtainen kuuleminen tuomioistuimessa järjestetään, kunhan siitä ei aiheudu lapselle suurta haittaa. Lapsen kuuleminen voidaan tehdä tuomioistuimen pääkäsittelyssä tai myös esimerkiksi etukäteishaastatteluna äänitettynä vain yhden tai parin tuomioistuimen jäsenen läsnäollessa.
Asianosaisilla (esimerkiksi vanhemmilla ja isovanhemmilla) on luonnollisesti oikeus kuunnella lapsen haastattelun äänitallenne tai heidän kanssaan on käytävä selkeästi läpi haastattelussa esiin tulleet asiat. Asianosaisilla on oikeus sitten lausua oma käsityksensä lapsen kuulemisessa esiin tulleista seikoista. Huoltajuuskiista ratkaistaan kaikkien osapuolten näkemysten pohjalta, aina lapsen oman edun mukaisesti.
Lapsen oikeus tavata molempia vanhempiaan eron jälkeen
Moni vanhempi ajattelee, että Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta eli kansankielisemmin huoltajuuslaki määrittelee keskenään kiistelevien vanhempien oikeudesta tavata lastaan. Ensisijaisena lähtökohtana laki huoltajuudesta nostaa kuitenkin esille nimenomaan lapsen oikeuden tavata molempia vanhempiaan.
Lain alkupuheissa korostetaan, että molempien vanhempien on mahdollistettava se, että lapsen tapaamisoikeus toteutuu. Tässä kohdin laissa mainitaan erityisesti lapsen oikeus tavata etävanhempaa eli sitä vanhempaansa, jonka luona hän ei asu pääosin. Lain mukaan lapsella tulee olla oikeus olla myös etävanhemman luona tai tavata häntä muutoin.
Tapaamisoikeus turvataan tarvittaessa sakon uhalla, joten ethän yritä rajoittaa exäsi ja lastesi tapaamista aivan turhaan?
Olenko liian vanha löytämään uutta rakkautta ja parisuhdetta?
Jos eroan nykyisestä kumppanistani, niin voinko koskaan enää löytää ketään uutta kumppania? Olenko liian vanha löytämään uutta parisuhdetta?
Huoltajuuskiista koskettaa myös isovanhempia: Isovanhempien oikeus tavata lapsenlastaan
Jo huoltajuuslain ensimmäisessä kappaleessa todetaan, että lapselle tärkeitä ihmissuhteita on vaalittava. Laki huoltajuudesta ja tapaamisoikeudesta (virallisesti Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta) toteaa nykyisin yksiselitteisesti sen, että lapsella on oikeus tavata hänelle tärkeitä henkilöitä, esimerkiksi isovanhempaansa. Tarvittaessa tuomioistuin vahvistaa tämän oikeuden lapselle, jos toinen vanhempi ei halua esimerkiksi exänsä vanhempien tapaavan lastaan.
Tämän kirjoituksen alussa kerrottu tositarina ei siis olisi enää mahdollinen, joten olethan tarkkana myös siitä, millä tavalla kommentoit ystäviesi huoltajuuskiistoja tai millaiseen käytökseen kannustat ystävääsi, joka on exälleen vihainen esimerkiksi pettämisestä tai erosta ylipäänsä. Laitetaan hyvä kiertämään lain hengen mukaisesti, rakkaudesta eikä pelosta käsin.
Vanhempien ja isovanhempien oikeus tulla kuulluiksi ennen huoltajuuspäätöksentekoa
Molemmilla vanhemmilla ja myös lapselle tärkeälle henkilölle (esimerkiksi isovanhemmalle) on järjestettävä tilaisuus tulla kuulluiksi ennen kuin käräjäoikeus tekee päätöksiään. He saavat kuulla lapsen näkökulmat, jotka on saatu esimerkiksi etukäteishaastattelussa äänitallenteena ja heillä on oikeus sitten kertoa oma näkemyksensä asioihin.
Vanhempien oikeus tietää toistensa asuinpaikan muutosta
Vaikka huoltajuuskiista olisi repinyt vanhempien välit riitaisiksi eikä toiselle vanhemmalle haluaisi kertoa enää yhtään mitään mistään, niin tiedonantovelvollisuus pysyy. Vanhemman on tiedotettava toista vanhempaa olennaisista lasta koskevista asioista, kuten lapsen muutosta.
Molemmilla vanhemmilla on velvollisuus ilmoittaa toiselle vanhemmalle muuttosuunnitelmistaan toiselle paikkakunnalle viimeistään 3 kuukautta ennen muuttoa.
Tämän muuttoilmoituksen saa jättää tekemättä vain, jos lapsen tai asuinpaikkaansa muuttavan vanhemman/huoltajan terveys, henki, terveys tai vapaus joutuisi uhatuksi uuden asuinpaikan ilmoittamisen myötä.
Voiko lähivanhempi ajaa omia etujaan oikeudessa etävanhempaa vastaan ikään kuin lapsen puolesta?
Huoltajuuslaki toteaa yksiselitteisesti lainsäätäjän tavanomaisen lähtökohdan esteellisyydestä. Luonnollisestikaan huoltaja ei voi edustaa lastaan asiassa, jossa hän itse tai hänen edustamansa henkilö on vastapuolella. Huoltaja ei voi edustaa lasta myöskään lapsen toista huoltajaa vastaan olevassa oikeustoimessa.
Itsensä on kyettävä jäävätä pois, sillä eturistiriidat on aina vältettävä ja huoltajan itsensä on ymmärrettävä, milloin hän on esteellinen. Tällaisia tilanteita voi olla esimerkiksi perinnönjaot tai oikeustoimet esimerkiksi silloin, kun lapsen vanhemmat riitelevät keskenään jostain asiasta ja lasta käytetään välikätenä.
Tarvittaessa lapselle voidaan määrätä edunvalvoja holhoustoimesta annetun lain mukaisesti. Tällöin lapsen holhooja tai edunvalvoja huolehtii siitä, että lapsen edut eivät jää vanhempien vaatimusten jalkoihin.
Tottumussuhde: Pysytkö huonossa parisuhteessa tottumuksesta?
Tottumussuhde, ei ole suhde, jossa oltaisiin antoisan ja merkityksellisen rakkauden vaan tutkimusten mukaan “teknisen” tottumuksen vuoksi.
Voiko lapsella olla monta huoltajaa?
Huoltajuuslaki toteaa selkeästi muun muassa näin: “Jos lapsella on kaksi tai useampia huoltajia, he voivat sopia keskinäisestä tehtäviensä jaosta”.
Vanhemmat voivat jakaa huoltajuuden (yhteishuoltajuus) ja halutessaan antaa huoltajuuden myös jollekulle toiselle.
Vuoroasuminen: Voiko lapsella olla monta kotia?
Kun kyseessä on vuoroasuminen eli esimerkiksi niin sanottu viikko-viikko-systeemi, Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta toteaa, että lasten huoltajien (vanhempien) väliseen huoltosopimukseen tulee kirjata lapsen virallinen asuinpaikka.
Lapsella on siis kaksi kotia, mutta vain toinen niistä ilmoitetaan lapsen viralliseksi kodiksi. Toisinaan huoltajuuskiista voi siis syttyä siitä, kumman vanhemman koti on lapsen virallinen osoite ja kumpi vanhempi on käytännössä lapsen etävanhempi.
Mitä laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sanoo vuoroasumiseen ja tapaamisoikeuden toteuttamiseen liittyvien kustannusten jaosta?
Huoltajuuslain mukaan huoltajat voivat “tarvittaessa” eli viimeistään sen ensimmäisen turhan kinastelun yhteydessä sopia, miten vuoroasumisessa kahden kodin välillä aiheutuvat matkakulut tai tapaamisoikeuden toteuttamiseksi aiheutuneet kuljetuskustannukset jaetaan vanhempien (huoltajien) kesken.
Suomessa pätee monessa kohdin “oikeus ja kohtuus”, joten harkitse tarkkaan, minkälaisista summista lähdet rettelöimään oikeuteen varsinkin, jos tiedät itsekin, että koettelet vain kepillä jäätä. Jos heität exällesi kokeilevia törkyehdotuksia raha-asioihin liittyen, pienet rahariidat kasvavat hyvin todennäköisesti isommiksi, oikeiksi riidoiksi.
Pidä kiinni omista oikeuksistasi maalaisjärkeä käyttäen ja polkematta exäsi oikeuksia hyvän maun vastaisesti.
Konmaritus: Mitä on KonMari-järjestys ja tavaroiden karsinta?
Konmaritus auttaa kodin tavarapaljouden karsimisessa ja järjestämisessä sekä mm. avioeron omaisuuden jaossa. Mitä KonMari-metodi on?
Mitä tehdä, kun en halua exäni tai lapsen isovanhempien tapaavan lastani?
Tapaamisoikeus on ensinnäkin lapsen oikeus ja vaikka exä ottaa päähän, aikuisen ihmisen tulee kyetä käsittelemään erokipunsa niin, että ei valjasta lastaan sijaiskärsijäksi.
Lapsella on oikeus tavata molempia vanhempiaan ja myös esimerkiksi isovanhempiaan. Tarvittaessa tuomioistuin määrää sinut luovuttamaan lapsesi näihin tapaamisiin, vaikka et haluaisi. Vanhempi voidaan määrätä sakon uhalla sallimaan tapaamiset lapsen vanhemman ja isovanhempien kanssa, jos exänsä kanssa kiukutteleva vanhempi ei siihen vapaaehtoisesti tunnu suostuvan.
Toinen asia on sitten kokonaan se, jos lapsen toinen vanhempi on vaarallinen sinulle tai lapsellenne. Siis oikeasti vaarallinen, eikä vain erokivustaan kärsivän omasta mielestä. Luonnollisesti laki ja viranomaisest huolehtivat lapsen turvallisuudesta ja myös vanhemman turvallisuudesta, jos vanhempi kokee olonsa uhatuksi esimerkiksi tilanteissa, joissa hänen tulee luovuttaa lapsensa toiselle vanhemmalle. Saattaa nimittäin olla tilanteita, joissa exä on vaarallinen nimenomaan vanhemmalle itselleen, vaikka omalle lapselleen olisikin maailman rakastavaisin.
Entä jos en luota siihen, mitä lapsen toinen vanhempi tekee lapsen kanssa ollessaan?
Jos lapsen toinen vanhempi ei nauti toisen vanhemman eikä viranomaistenkaan luottamusta, lapsen ja vanhemman välisiä tapaamisia tai lapsen hoitovuoron vaihtotilanteita voidaan toteuttaa osittain tuettuina tai valvoittuina. Lähtökohtaisesti vanhemmalla on oikeus tavata lastaan ilman sosiaaliviranomaisten valvontaa, mutta poikkeustapauksissa viranomaiset valvovat joko sitä hetkeä, jolloin vanhemmat luovuttavat lapsen toisilleen, tai myös sitä aikaa, jolloin vanhempi on lapsensa kanssa.
Huoltajuuskiista: Lapsen tapaamisen rajoittaminen ja valvominen vain poikkeustapauksissa
Lapsen ja vanhemman keskinäiset tapaamiset voidaan sosiaalilautakunnan tai tarvittaessa käräjäoikeuden määräyksellä toteuttaa valvottuina vain, jos pelkät valvotut vaihdot ja tapaamisten tukeminen eivät ole riittävän luotettavia keinoja takaamaan lapsen turvallisuutta.
Haastatteluni Ilta-Sanomissa huoltajuuskiistoihin ja vieraannuttamiseen liittyen
Huoltajuuskiistat ja vieraannuttaminen ovat arkipäivää liian monelle, koska vanhat ajatusmallit ovat sitkeitä. Miten sinä luot parempia normeja omien lastesi elettäviksi?
Väkivalta parisuhteessa: “Minut on uhattu tappaa, jos jätän kumppanini.”
Väkivalta parisuhteessa hävettää, ja siksi se toimii. Häpeä sitoo suhteeseen entistä kovemmin kiinni. Väkivalta satuttaa uhrin lisäksi myös tekijäänsä.
Miten estää se, ettei lapsen isä/äiti kidnappaa lasta ja vie häntä ulkomaille?
Edellä mainittu valvottu tapaaminen voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, jos vanhemman epäillään vievän lapsen ulkomaille luvattomasti. Tällöin vanhemman ja lapsen passit saadaan ottaa haltuun valvotun tapaamisen ajaksi.
Huoltajuuslain soveltaminen riippuu siitä maasta, missä lapsella on asuinpaikka. Jos lapsen asuinpaikka siirtyy Suomesta ulkomaille, lapsen huoltajan tehtävien hoitamiseen sovelletaan uuden maan lakia. Suomen tuomioistuin voi puuttua asiaan, jos huoltajuuskiista laitetaan vireille Suomessa ennen kuin lapsen asuinpaikka muuttuu ulkomaille sekä muutamissa muissa poikkeustapauksissa. Lähtökohtaisesti Suomen viranomaisten on kuitenkin noudatettava vieraassa maassa annettua huoltajuuspäätöstä.
Jos lapsen asuinpaikka on Suomessa ja hänet on viety luvattomasti pois maasta tai jätetty palauttamatta Suomeen, lapsi on määrättävä heti palautettavaksi Haagin sopimuksen nojalla (kansainvälinen lapsikaappaus).
Vapaaksi! -erovalmennus eroavalle (Avioero / Avoero)
Miten erota levollisemmin mielin? Askel kerrallaan, omassa tahdissa kohti vapautta! Miten käydä eroon liittyviä asioita läpi puolison ja lasten kanssa? Jäänkö yksin? Kuinka selvitä erosta?
Kun eroaminen sattuu, kannattele itseäsi pahimman yli, jotta lapsesi ei kärsi.
Uudessa laissa on mielestäni mainiota myös se, että kun lapsen huoltajuus ja tapaamisoikeus on riidanalainen, tuomioistuimen on ratkaistava tilanne lapsen edun mukaisesti ottaen huomioon “erityisesti vanhempien kyky asettaa lapsen tarpeet vanhempien välisten ristiriitojen edelle”. Voiko asiaa tämän selvemmin teroittaa keskenään riiteleville aikuisille?
Enää ei siis riitä se, että esimerkiksi yksinhuoltajuutta krokotiilin kyyneliä vuodattaen vaativa äiti sanoo olevansa lapsen parempi huoltaja vain siksi, että sattui synnyttämään lapsen. Tai siksi, että äiti sattui olemaan kolme vuotta hoitovapaalla lapsen kanssa tilanteessa, jossa hän itse ei antanut miehensä pitää osaa vanhempainvapaista vaan vaati itse saada olla kotona mahdollisimman pitkään. Tai siksi, että suhteen aikana mies petti vaimoaan ja siksi vaimon mielestä hänen ex-miehensä ei osaisi huolehtia lapsesta ihan tavallisen normaaliin tapaan.
Tietysti lapsen ikä ja tarpeet sekä vanhempien kyky huolehtia lapsesta on edelleen erittäin relevantti päätöspohja lapsen huoltajuudesta päätettäessä. Sosiaaliviranomaistenkin on kuitenkin entistä tarkemmin otettava huomioon lapsen etu ja vanhempien kyky varmistaa miten “tapaamisoikeuden tavoitteet toteutuvat parhaiten vastaisuudessa”.
Huoltajuuskiista harvoin tuo onnea. Varsinkaan lapsellesi.
Jos siis lähdet rettelöimään lapsen huoltajuudesta vain siksi, että parisuhteesi sattui päättymään rakastamasi kumppanin kanssa, niin mieti tarkkaan mille polulle lähdet. Ero ei tee tuosta aikaisemmin rakastamastasi ihmisestä yhtäkkiä huonoa huoltajaa. Sinulla ei ole oikeutta siirtää sisäistä erokipuasi lapsesi ja exäsi ja esimerkiksi lapsen isovanhempien kärsittäväksi. Sinun tehtäväsi on käsitellä päättyneen parisuhteesi ongelmat ja erosuru itse.
Etsi itsellesi apua, joka kannattelee sinua pahimman yli. Se on ainoa tie kestävään hyvinvointiin sekä lapsesi että sinun omassa elämässäsi.
Anna lapsesi nauttia sen vanhemman seurassa, jonka kanssa sinä halusit lapsesi tähän maailmaan luoda. Anna lapsesi nauttia myös isovanhemmistaan, jotka rakastavat lastasi ehdoitta – teidän erostanne riippumatta.
Anna lapsesi elää onnellinen lapsuus ja saada rakkautta kahdelta vanhemmalta sekä esimerkiksi isovanhemmilta ja muilta exäsikin sukulaisilta.
Sillä se on jokaisen lapsen oikeus. Ja lopulta myös sinun oman etusi mukaista.
Huoltajuuskiista aiheuttaa stressiä, mutta onneksi apua huoltajuuskiistaan on aina saatavilla.
Perehdy tähän sinulle kirjoittamaani selkeään yhteenvetoon yhteishuoltajuuden ja yksinhuoltajuuden eroista. Etsithän myös lainsäädännöllisiä neuvoja tarvittaessa huoltajuuskiistoihin perehtyneiltä juristeilta, ja tarkistat ajantasaisen lainsäädännön aina tarvittaessa itsekin (lakitekstin olen avannut selkokieliseksi täällä).
Kun olet valmis ottamaan vastaan apua, ota minuun yhteyttä. Parisuhteisiin, eroihin ja ihmismielen monipuolisiin mahdollisuuksiin perehtyneenä autan mielelläni sinuakin. Tutustu terapia- ja valmennuspalveluihini täällä.
Rakkaudella,
valmentajasi Kati
Kliininen hypnoterapeutti, NLP Trainer-valmentaja
[email protected]
Elämän suunta hukassa? Uusi keino, kun olet eksyksissä elämässä
Tunnen olevani eksyksissä elämässäni ja koko elämän suunta on hukassa. Mistä löytyy uusi suunta elämälle? Hyvä, parempi, oikea elämänsuunta?
Vapaaksi! -erovalmennus eroavalle (Avioero / Avoero)
Miten erota levollisemmin mielin? Askel kerrallaan, omassa tahdissa kohti vapautta! Miten käydä eroon liittyviä asioita läpi puolison ja lasten kanssa? Jäänkö yksin? Kuinka selvitä erosta?
Parempi parisuhde vai erinomainen ero? -päätöksentekovalmennus
Kannattaako erota vai pysyä parisuhteessa? Ratkaisukeskeinen päätöksentekovalmennus parisuhteen risteyskohdassa LUPAUKSENI SINULLE: Päätös parisuhteesi tulevaisuudesta – tai saat 100€. Mietitkö, onko teidän parempi jatkaa yhdessä vai
Mielen rauhoittaminen: 18 vinkkiä itsensä rauhoittamiseen
Itsensä rauhoittaminen: Miten voin rauhoittua, kun mieli käy ylikierroksilla? Hyvät vinkit rauhoittumiseen. Mielen rauhoittaminen
Rentoutuminen: Hyvä ilmainen rentoutusäänite stressinhallintaan
Miksi rentoutuminen on vaikeaa? Stressinhallinta ja kyky rentoutua. Miten oppia rentoutumaan arjessa? Rentoutusharjoitus. ÄÄNITE
Ajanvaraus
Coaching-, hypnoterapia- ja NLP-valmennus-ajanvaraus etänä ja kasvotusten tällä sivulla. Tervetuloa voimaantumaan! “Kiitos kaikesta tuestasi tämän vuoden aikana!🤗 Sinä koppasit minut turvaverkkoon, kun olin putoamassa; en
Ilmainen ekirja & video ‘Rakastan sinua, mutta…’ – Erota vai ei?
Vapaudu päättämättömyydestä ja suuntaa energiasi selkeämmin joko parisuhteen parantamiseen kestävällä tavalla tai vaihtoehtoisesti hyvän eron harkitsemiseen konkreettisen ratkaisukeskeisesti. ‘Rakastan sinua, mutta…’-ekirja ja 29-minuuttinen piirretty aikuisten
Alitajunnan voima: Alitajunta ohjaa vauhdilla vääräänkin suuntaan
Hypnoosi ja alitajunnan voima. Vaikean päätöksen tekeminen ja tavoitteen saavuttaminen onnistuu, kun alitajunta on valjastettu tueksi.
2 vastausta
ei asia aina mene niin kuin luullaan,mies voi olla yhtä pirullinen kun nainenkin.faktaa tietoa on just päättyneen avioeron suhteen.Kun sosiiali toimi tukee ainoastaan miestä on äiti avuton näissä asioissa.Mies käy valehtelemmassa sosiaalihuollossa mitä kunppani on tehnyt.Ainoa asia tässä tilanteessa on pyytää tutkinta pyyntö sosiaalitoimea vastaan,että asia saadaan oikeille urille.
Kyllä, olet aivan oikeassa. Kaikissa ihmissuhteissa niin miehet kuin naisetkin voivat olla todella hankalia osapuolia – se ei katso sukupuolta. Tilastojen mukaan kuitenkin lähihuoltajana toimii useammin äiti kuin isä ja lapset viettävät keskimäärin enemmän aikaa äitinsä luona, vaikka molemmat vanhemmat haluaisivat viettää lastensa kanssa aikaa yhtä paljon. Kiistatilanteissa sosiaalitoimessa on perinteisesti menty enemmän äidin puolella, ja monet isät pelkäävät eroa nimenomaan lasten menettämisen pelossa. Vaikka paperilla molemmat ovat yhteishuoltajia, käytännön arjessa äidin rooli on perinteisesti painanut enemmän, vaikka isä olisi erittäin aktiivinen ja hyvin lapsistaan huolehtiva isä.
Ongelmatilanteissa kannattaa huolehtia omasta mielenrauhastaan kaikin tavoin ja hakea ammattilaisten apua sinnikkäästi, vaikka se olisikin vaikeaa. Moni isä on sanonut luopuneensa vaatimuksistaan olla lapsensa kanssa yhtä paljon kuin äiti, koska haluaa säilyttää edes kohtalaiset välit ex-vaimoonsa.
Parisuhteissa on tosiaan monenlaista valta-asetelmaa – aivan kuten erojen jälkeisessäkin elämässä. Ja väärin toimiva ihminen voi tosiaan olla kumpaa sukupuolta tahansa, ja kaltoinkohdellun osapuolen kannattaa aina hakea tukea viranomaisilta.