Rakkausteoria - Psykologia: Teoria rakkaudesta

9 RAKKAUDEN MALLIA: Mikä on paras rakkausteoria psykologiassa?

Laita hyvä kiertoon!

Mikä tiede olisikaan kiinnostavampaa kuin rakkauden psykologia? Kansainväliset psykologiset tutkimukset ja erilaiset rakkausteoriat paljastamassa rakkauden salaisuuksia ihmismielestä ovat mielenkiintoista luettavaa, mutta mikä psykologinen rakkausteoria on kattavin tai tarkin? Tämän artikkelin luettuasi olet saanut selkeän kokonaiskuvan erilaisista teorioista siitä, mitä rakkaus on tieteellisesti tarkasteltuna. Kommentoi alla, mikä on mielestäsi paras rakkausteoria psykologiassa sinun omien kokemustesi pohjalta. Loppujen lopuksihan koko psykologia-tiede perustuu nimenomaan aitojen ihmisten yksilöllisten kokemusten mallintamiseen, ja sinun oma käytännönläheisin rakkauden teoria on minulle arvokasta kuulla!

Me kaikki taidamme silloin tällöin mietiskellä sitä fysiologista, kemiallista ja psyykkistä prosessia, johon rakkauden mysteeri pohjautuu: miksi rakastumme toisiimme? Entä miksi emme rakastu joihinkin ihmisiin? Psykologien lisäksi myös esimerkiksi muusikot ja runoilijat tutkailevat tätä elämän suurta mysteeriä, jota tässä artikkelissa valotan kuuluisimpien psykologisten tutkimusten kautta tällä kertaa tieteellisemmin.

Yleisesti ottaen rakkautta kuvaillaan toisesta ihmisestä välittämiseksi, voimakkaaksi pitämisen tunteeksi, kiintymykseksi ja vahvaksi tarpeeksi saada olla toisen lähellä. Mutta mitä rakkauden psykologia sanoo rakkaudesta?

  • Mitä rakkaus on, ja miksi rakastumme toisiimme?
  • Keihin ihastumme ja miksi?
  • Vetävätkö vastakohdat toisiaan puoleensa, vai onko samankaltaisten kumppanien parisuhde onnellisempi
  • Mitkä ovat aidon rakkauden tunnusmerkit?
  • Mitä eroa on ihailulla, pitämisellä ja aidolla rakkaudella?
  • Mitä on “Täysi Rakkaus” psykologian tutkimusten mukaan?
  • Mikä ei ole aitoa rakkautta?
  • Miten sosiaaliset normit vaikuttavat siihen, mitä pidämme rakkautena?
  • Kun romanttinen rakkaussuhde päättyy, loppuuko rakkaus?

Sosiaaliset uskomukset ja normit: Rakkaus järjestetyssä avioliitossa

Rakkauden monenlaisiin määritelmiin vaikuttavat vahvasti kulttuuriset, sosiaaliset uskomukset ja normit. Ironisesti Romantiikan aikakaudella rakkauden romanttinen puoli oli pienemmällä painoarvolla, kun miehet kontrolloivat yhteiskunnan normeja ja naisia. Avioliitto oli muodollisuus, johon ei edes oletettu kuuluvan romanttisia tunteita.

Avioliittoja järjestettiin vanhempien ja sukujen toimesta, ja päätösvaltaa rakkaudessakin harjoittivat miehet. Naisten velvollisuus oli huolehtia kodista. Tämä perinteinen roolijako on vallalla edelleen yhä monessa kulttuurissa, ja suomalaisissakin perheissä. (Pinto, 2017).

Vapaus valita oma kumppaninsa

Sittemmin naisten oikeuksien esiinnousu ja naisten voimaantuminen osana yhteiskuntaa ovat johtaneet siihen, että naisille annettiin enemmän päätösvaltaa puolisonsa valinnassa. Vasta viime aikoina on alettu puhua “tosirakkaudesta” ja “vapaasta rakkaudesta”.

Psykologit ovat kehittäneet useita teorioita selittääkseen, mitä rakkaus on ja miten rakkaus vaikuttaa ihmisten kanssakäymiseen keskenään (Davidson & Beck, 2019). Myös aivojen kuvantamistekniikat ovat mahdollistaneet rakkauden vaikutusten tieteellisen tutkimuksen.

Nykyisin tiedetään, että rakkaus ei ole vain jokin mystinen tunne, jolla ei olisi ihan konkreettisia fysiologisia vaikutuksia ihmisen koko kehoon, aivoista alkaen.

Tässä artikkelissa saat selkeän kokonaiskuvan psykologiassa kehitetyistä ja tutkituista rakkausteorioista, joilla voidaan selittää erilaisia rakkaussuhteita ja niiden syntyä.

Tämä kooste toivottavasti lisää ymmärrystäsi myös itseäsi kohtaan, kun pohdit omia valintojasi rakkaudessa. Löydät vastauksia esimerkiksi siihen, miksi sinä (tai kenties joku läheisesi) jumittaa huonossa parisuhteessa aivan liian kauan. Sitäkin ovat psykologit tutkineet, tietysti! 🙂

Rakkausteoria #1: Rakkauden kolmikantateoria – Mitä on “Täysi Rakkaus”?

Todennäköisesti kaikkein kuuluisin rakkausteoria psykologiassa on niin sanottu rakkauden kolmikantateoria (“kolmioteoria”, kolmikantainen teoria rakkaudesta, “Rakkauden kolmio”, “Kolmiorakkaus”), jota kuvataan visuaalisesti kolmion muodossa eri tavoin. Robert Sternberg (maailmankuulu amerikkalainen psykologi, USAn psykologiliiton APA:n puheenjohtaja, American Psychologist-lehden päätoimituksen jäsen ja professori useissa yliopistoissa) kehitti tämän “kolmiosaisen teorian” rakkaudesta (Triangular Theory of Love) vuonna 2004.

Rakkausteoria: Rakkauden kolmioteoria (Robert Sternberg)

Robert Sternbergin Rakkauden kolmioteoria käsittelee rakkautta kolmen pääelementin kautta:

  1. Sitoutuminen / Omistautuminen
  2. Intohimo: romanttinen ja seksuaalinen vetovoima
  3. Läheisyys, henkinen yhteys
Kolmikantaisessa rakkausteoriassa todettu paras rakkauden osatekijöiden yhdistelmä on nimeltään “Täysi rakkaus” tai “Täyteläinen rakkaus” (engl. ‘Consummate Love’). Tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että tätä rakkauden täyteläisintä muotoa on kuitenkin vaikea ylläpitää ja tällainen Täyden Rakkauden ihmissuhde voi jäädä lyhytaikaiseksi. Pitkän hyvän parisuhteen luominen ja säilyttäminen edellyttää molempien osapuolten panostusta kolmioteorian kaikkien elementtien osalta.

Mitä on “Tyhjä rakkaus” tai “Hölmö rakkaus” tässä Rakkauden kolmiossa?

Ihmissuhde, jossa on vain sitoutumista ja omistautumista ilman seksuaalista intohimoa ja henkistä läheisyyden tunnetta, on tässä Robert Sternbergin Rakkauskolmioteoriassa saanut nimen ‘Tyhjä rakkaus’ (‘Empty Love’). 

Varsinkin järjestetyissä avioliitoissa tämä on yleinen rakkaussuhteen muoto, mutta tutkimusten mukaan myös tällainen karulta kuulostava Tyhjä rakkaus voi ajan myötä alkaa monipuolistumaan, jos seksuaalinen intohimo voimistuu tai aviopuolisot alkavat pitää toisistaan luonnollisesti eikä vain pakon vuoksi. (Van Buskirk, 2018)

Ihmissuhdetta, jossa on vain intohimoa, seksuaalista vetovoimaa ja romanttisuutta, kutsutaan Ihastumiseksi, hullaantumiseksi (‘Infatuated Love’). Tämä rakkauden muoto on yleinen monien parisuhteiden alkuvaiheessa, minkä jälkeen suhde voi alkaa syventyä täyteläisemmäksi rakkaudeksi.

Ihmissuhde, jossa koetaan henkistä läheisyyttä ilman intohimoa ja sen suurempaa omistautumista toiselle, on yksinkertaisesti mieltymistä toiseen, toisesta pitämistä (‘Liking’).

Tyypilliset suhdemallit: Rakkauden osatekijöiden yhdistelmät Rakkauden Kolmioteoriassa

Robert Sternbergin kolmikantainen teoria rakkaudesta nimeää näiden kolmen pääelementin yhdistelmät seuraavasti:

  1. Romanttinen rakkaus sisältää seksuaalista intohimoa ja henkistä yhteyttä, mutta ilman sitoutumista toiseen. Romanttinen rakkaus on yleistä varsinkin teini-iässä ja varhaisaikuisuudessa, mutta se on usein myös pitkien salasuhteiden muoto. Salasuhde voi koukuttaa näiden antoisien elementtien vuoksi jopa vuosikausiksi, vuosikymmeniksi, mutta suhde ei silti tunnu aivan täyteläiseltä ilman sitoutumista. Varatun miehen “Toinen nainen” tai varatun naisen salainen rakastaja haluavat usein sitoutua, mitä haluaa usein salasuhteen varattukin osapuoli, joka ei vaan löydä rohkeutta irtautua siitä avioliitostaan, joka on alkanut täyttää “Tyhjän rakkauden” tunnusmerkkejä: sitoudutaan ilman seksiä ja tunneyhteyttä.
Eropäätös-verkkokurssi Parempi parisuhde vai erinomainen ero -verkkovalmennus
Mietityttääkö parisuhteesi sisältö tai suunta? Tule mukaan verkkokurssille kirkastamaan ajatuksesi ja ristiriitaiset tunteesi.

2. “Hölmö” tai “Typerä” rakkaus on kolmioteorian mukaan rakkaussuhde, johon sitoudutaan lähinnä seksin vuoksi. Suhteessa on seksuaalista vetovoimaa ja omistautumista toiselle, mutta ei henkistä yhteyttä ja aitoa välittämistä toisesta. Tähän suhdekategoriaan kuuluvat esimerkiksi pikarakastumiset, joissa seksin huumassa kihlaudutaan supernopeasti ennen kuin ollaan oikeasti edes kunnolla ehditty tutustua toiseen.

3. Kumppanirakkaus on toverillista rakkautta. Pitkään parisuhteeseen sitoudutaan ja kumppanista välitetään kuin parhaasta ystävästä, mutta intohimoinen romantiikka ja seksuaalinen vetovoima lopahtivat jo ajat sitten. Kun pitkä parisuhde saavuttaa tämän muodon, eroajatukset nousevat pintaan: “Ollaan kuin sisko ja veli” – “Ollaan vaan kämppiksiä”. Riittääkö tällainen rakkaussuhde minulle loppuelämäkseni vai olisiko meidän molempien hyvinvoinnin kannalta sittenkin parempi erota? Harvat ihmiset tyytyvät elämään ilman seksiä ja leikkisää intohimoa, joten jos eroa ei pidä vaihtoehtona oman ajatusmaailmansa mustavalkoisen joustamattomuuden vuoksi, pettäminen saattaa alkaa houkuttamaan. Silloin sitoutuminenkin on enää vain lumetta, sillä parasta ystäväähän ei petetä. Avoin suhde voi olla yksi ratkaisu tähän, vaikka se kuitenkaan muuttaa pinnan alla kyteviä eroajatuksia ainakaan kestävällä tavalla pysyvästi.

Sosiaaliset normit vaikuttavat siihen, mitä pidämme rakkautena.

‘Täysi rakkaus’/’Täyteläinen rakkaus’ eli Robert Sternbergin Rakkauden kolmioteorian mukainen “paras rakkaus” liitetään usein teineihin ja nuoriin aikuisiin, mutta tämä tulkinta on hyvin kulttuuri- ja paikkakuntakohtaista. (Van Buskirk, 2018).

Se, mitä pidämme rakkautena, muotoutuu mieliimme sosiaalisten normien kautta, ja nämä kulttuuriset odotukset voivat muuttua sen mukaan miten paljon ja miten monipuolista tietoa henkilö kuulee, lukee, näkee tai itse oppii rakkaudesta. Jokaisessa ikäryhmässä on omat “rakkaustarinansa”, jonka kautta ihminen tarkastelee myös oman rakkauselämänsä antoisuutta. Se, millaista rakkautta uskot vielä voivasi kokea tämän elämäsi aikana, on siis sosiaalisten ympyröidesi värittämien havaintojesi summa.

Nuori aikuinen voi kokea rakkautta ja mielihyvää yhtä voimakkaana joka kerta, kun hän ihastuu ja rakastuu, mikä aiheuttaa hänelle hämmennystä. Jos kaikki ihmiset antavat samankaltaisia tuntemuksia, niin kenet sitten kannattaa valita kumppanikseen? 

Täyteläisen rakkauden luominen ja sen tunnistaminen ovat siis prosessi, jossa koko elämämme aikaiset kokemukset vaikuttavat.

Rakkausteoria #2 (Robert Zajonc): Rakkauden “Altistusvaikutusteorian” mukaan saatat rakastaa puolisoasi sittenkin vain siksi, että olet usein “altistunut” hänelle!

Eräs mielenkiintoinen rakkausteoria on Robert Zajoncin vuonna 1968 kehittämä sosiaalipsykologinen altistusteoria, altistusvaikutusteoria (‘Mere Exposure Effect’). Tästä teoriasta on romantiikka kaukana, sillä tämän sosiaalipsykologin mukaan ihmiset mieltyvät asioihin ja ihmisiin, joihin he ovat yksinkertaisesti vain tottuneet. Tämä rakkausteoria selittää, miksi henkilöiden väliseen viehätykseen vaikuttaa ennenkaikkea heidän lyhyt fyysinen etäisyys.

1950-luvulla Leon Festingerin kollegoineen tekemä tutkimus tarjosi samankaltaisia johtopäätöksiä kuin Zajoncin altistusteoria (Davidson & Beck, 2019). Tutkimuksessa todettiin, että esimerkiksi naapureiden kanssa ystävystytään, koska he ovat lähellä vuodesta toiseen. Läheisyyden asteen voitiin havaita olevan riippuvainen naapureiden asuntojen välisestä etäisyydestä.

Ihmissuhteet, jotka ovat syntyneet fyysisen yhdessäolon myötä, voivat kehittyä merkityksellisiksi ajan myötä. Lyhyt välimatka on kuitenkin olennainen tekijä suhteen ylläpitämiseksi. Esimerkiksi koulussa tai työpaikalla solmitut läheisetkin ihmissuhteet saattavat väljähtyä melko nopeasti, kun toinen osapuoli siirtyy elämässään eteenpäin.

Myös avioero voi onnistua paljon helpommin jo lyhyen asumuseron jälkeen, kun eroa pohtinut saa huomata, kaipaako toista oikeasti vaiko oltiinko yhdessä vain tottumuksesta, kuten Robert Zajonc ehdotti tässä rakkausteoriassa.

Rakkauden psykologiaa #3 ‘Värikartta’-rakkausteoria: Jumitatko avioliitossa kumppanin kanssa, joka on “teoriassa, paperilla hyvä”?

Kolmas rakkausteoria on John Leen vuonna 1973 kehittämä Rakkauden “Värikartta” tai “Väripyörä” (The Color Wheel), joka määrittelee rakkauden kuusi tyyppiä. Jokaiselle rakkaustyypille on annettu oma “rakkauden väri”, vaikka ne eivät olekaan verrannollisia oikeisiin väreihin. Käytän tässä näiden rakkaustyyppien alkuperäisiä sanoja, koska niille ei ole sopivia suomennoksia, ja suomenkielisessäkin kirjallisuudessa puhutaan esimerkiksi “eroksesta” ja “maniasta”.

Rakkauden Värikartan 6 “rakkausväriä” eli rakkauden muotoa ovat:

  • Storge on vakaata ystävyyttä ja välittämistä, esimerkiksi perheen sisällä vanhempien, lasten ja sisarusten välillä. Robert Sternbergin kolmiorakkausmallissa tämä vastaisi kumppanuusrakkautta, jossa on sitoutumista ja toisesta pitämistä ilman intohimoa ja seksuaalista vetovoimaa.
  • Eros on voimakasta seksuaalista vetovoimaa ja intohimoa.
  • Pragma tarkoittaa käytännöllistä rakkautta, järkevää harkintaa esimerkiksi sopivan kumppanin etsinnässä. Tutkimusten mukaan tämä on yleisempää naisilla kuin miehillä. Omienkin valmennusasiakkaiden kohdalla moni tuskaileekin tämän kanssa: “Hän on hyvä mies ja isä lapsillemme, ja välitän hänestä jollain tavalla, mutta kun en oikein saa suhteestamme mitään…” Tällainen “teoriassa ja paperilla hyvä” parisuhde on usein kaukana siitä Täydestä rakkaudesta, jota Sternbergin mukaan kaipaamme.
  • Ludus tarkoittaa leikkisää elämyshakuisuutta ja seikkailunhalua rakkaudessa, ilman sitoutumista. Tutkimusten mukaan tämä rakkauden tunteen tarve on suurempi miehillä kuin naisilla.
  • Agape tarkoittaa epäitsekästä, ehdotonta rakkautta. Tätä pidetään usein ylimpänä rakkauden muotona.
  • Mania on rakkauteen sekoittuvaa mustasukkaisuutta, omistushaluisuutta, pakkomielteistä antautumista sekä rakkauden äärikokemusten tuntemista.

Värikartta-rakkausteorian mukaan kaikki rakkauden muodot näyttäytyvät näiden värien yhdistelminä.

Miltä sinun rakkauden väripalettisi näyttää tässä elämänvaiheessasi?

Rakkausteoria #4: “Sitoutumisen yhtälö” ja “Investointimalli” (Caryl Rusbult)

Neljäs psykologinen teoria rakkaudesta on Caryl Rusbultin “Sitoutumisen yhtälö” (engl. Commitment Equation), jossa lähtökohtana on kumppaneiden keskinäisen sitoutumisen määrä. Tutkimuksen mukaan sitoutuminen puolisoon voidaan “laskea” kolmen päätekijän kautta:

  • Paljonko sinä saat hyötyä suhteesta
  • Paljonko sinä investoit suhteeseen (esim. aikaa, rahaa, tunteita)
  • “Vaihtoehtoiskustannus” eli kuinka houkuttelevia vaihtoehtoja arvioit olevan nykyiselle suhteellesi.

Eli melko perinteistä “lasketaan plussat ja miinukset”-tyyppistä meininkiä tässä psykologisessa tutkimuksessa! 🙂

Lisäksi Caryl Rusbult määritteli tähän Sitoutumisen yhtälöön liitännäisen “Investointimallin” (engl. Investment Model), jossa kolme vaihtuvaa tekijää ennustivat sitoutumisen määrää (Ng, 2020). Tämä malli selittää yhdellä tavalla sitä logiikkaa, miksi ihmiset jäävät huonoihin parisuhteisiin. Ihmiset saattavat jumittaa surkeassakin “rakkaus”-tarinassaan vuosikausia ihan vain siksi, että suhteeseen on saatu myös lapsia (“investoitu” myös tunnetasolla) tai suhteessa pysyminen on taloudellisesti kannattavaa. 

Myös Rakkauden (r)evoluutio-kirjassa toin esille tämänkaltaisia tositarinoita haastattelemiltani miehiltä ja naisilta, jotka kertoivat omat oivalluksensa hyvistä ja huonoista parisuhteistaan ja mahdollisista eroistaan sekä eron esteistä.

Taloudellisten ja emotionaalisten riippuvuuksien lisäksi suhteeseen sitoutumiseen eli monessa tapauksessa jumiutumiseen voi johtaa myös henkilön sisäinen turvattomuuden tunne ja puutteelliset tukiverkot. 

Jos sinä harkitset eroa kumppanistasi, niin minkälaisia kommentteja saat läheisiltäsi? Mistä olet hakenut tukea itsellesi?

Vaikeassa elämäntilanteessa auta itseäsi hakemalla objektiivisempaa tukea itsellesi myös lähipiirisi ulkopuolelta. Lue verkkovalmennuksestani, henkilökohtaisesta valmennuksesta ja hypnoterapiastani.

Vetävätkö vastakohdat toisiaan puoleensa? Ei tarpeeksi, “Kloonin vetovoima”-teorian mukaan (Rakkauden teoria #5)

Viides mielenkiintoinen rakkausteoria on “Kloonin vetovoima”- niminen malli (eng. “The Clone Attraction”), jonka mukaan ihmiset tuntevat enemmän vetovoimaa heidän kanssaan samankaltaisiin ihmisiin. 

Me ihastumme ja viihdymme paremmin sellaisten ihmisten seurassa, joilla on samankaltaiset arvot, mielenkiinnon kohteet, uskonto, poliittinen ajatusmaailma ja muut uskomukset. 

Vaikka monet uskovat vastakohtien vetovoimaan, niin tämän psykologian tutkimuksen mukaan pariskunnat, joilla on samankaltainen luonne ja fyysinenkin olemus, ovat onnellisempia yhdessä kuin pariskunnat, joilla on vähemmän yhteistä keskenään.

Eräässä tutkimuksessa kokeeseen osallistujat tunsivat vetoa enemmän sellaisiin kuviin, joissa heidän omista kasvoistaan oli muotoiltu kuvitteellinen henkilö. Tämä saattaa johtua ihmisen evoluutiosta: isä tunnistaa oman lapsensa helpommin, jos lapsen molemmat vanhemmat muistuttavat ulkoisesti toisiaan.

Tämä jännä “Klooniteoria” rakkaudesta kertoo, että keskenään samankaltaiset puolisot ovat paljon onnellisempia kuin sellaiset kumppanukset, joilla on täysin erilaiset harrastuksen, mielenkiinnon kohteet ja ajatusmaailma. 

Kuulostaa loogiselta ihan maalaisjärjelläkin ajateltuna, vai mitä?

Psykologinen teoria rakkaudesta #6: “Heikkouden ja hellyyden rakkausteoria” (James Giles)

Kuudes rakkausteoria on englanniksi nimeltään “Vulnerability and Care Theory of Love”, vapaasti suomennettuna “Heikkouden ja hellyyden rakkausteoria”. Tämän teorian kehitti kanadalainen psykologi James Giles vuonna 1994.

Gilesin havaintojen mukaan herkkyys, jopa heikkous, on rakkauden tärkeä osatekijä. Henkilö voi valita olla heikompi ja herkempi kumppaninsa kanssa ollessaan, jotta tämä osoittaisi hellyyttä, hoivaa ja huolenpitoa

Oman herkkyyden tai jopa heikkouden esiintuonnilla henkilö voi myös alitajuisesti herättää kumppanissaan vastavuoroisia herkkyyden ja “heikkouden” viitteitä, jotta itse saisi sitten vastaavasti helliä ja hoivata häntä. Jos siis kumppani valitsee olla herkkä tai heikko, hän haluaa kumppaninsa sekä hoitavan että haluavan itsekin tulla hoidetuksi vastavuoroisesti.

Mielenkiintoinen teoria tämäkin, eikö?

Rakkausteoria #7: Pitämisen vs rakastamisen teoria (Zick Rubin)

Zick Rubin erotteli omassa rakkausteoriassaan rakkauden muista tunneperäisistä sitoutumisista, minkä vuoksi teorian nimeksi tuli englanniksi “The theory of liking versus loving”, vapaasti suomennettuna “Pitämisen vs rakastamisen teoria”. Rubinin mukaan romanttinen rakkaus sisältää kolme pääelementtiä:

  • Läheisyys viittaa ajatusten, tunteiden ja toiveiden keskinäiseen jakamiseen toisen ihmisen kanssa.
  • Kiintymys on sitä, kun ihminen kaipaa hyväksyntää, huolenpitoa ja fyysistä kontaktia toisen kanssa.
  • Välittäminen tarkoittaa sitä, kuinka paljon ihminen arvostaa toisen ihmisen onnellisuutta suhteessa oman onnensa edistämiseen.

Rubin pyrki selittämään, miksi toisinaan tunnemme suurtakin ihailua (“Admiration”) jotain ihmistä kohtaan ja haluamme viettää aikaamme heidän kanssaan, mutta silti se ei ole välttämättä rakkautta vaan toisesta pitämistä (“Liking”). 

Rubinin mukaan rakkaus on paljon syvempi tunne, johon voi liittyä vahva halu olla toisen kanssa yhteydessä niin henkisesti kuin fyysisestikin. Rakkaus on toisen fyysisistä ja emotionaalisista tarpeista huolehtimista ja hänestä välittämistä monin tavoin niin, että tuo toisesta välittäminen on samalla tasolla kuin omasta itsestäkin välittäminen. Sen sijaan pitäminen on “vain” sitä, että viihdytte toistenne seurassa hyvin.

#8 Rakkauden psykologiaa: Elaine Hatfieldin rakkausteoria

Psykologi Elaine Hatfield kehitti kollegoineen teorian, jonka mukaan rakkautta on kahta tyyppiä: intohimoista ja myötätuntoista rakkautta:

  • Intohimoinen rakkaus sisältää vahvoja tunteita, seksuaalista vetovoimaa, kiintymystä – jopa levotonta ahdistuneisuutta. Hatfield uskoo tämänkaltaisen intohimorakkauden kestävän 6-30 kuukautta.
  • Myötätuntoinen rakkaus on kiintymystä, keskinäistä arvostusta, läheisyyttä ja luottamusta.

Monet ihmiset kaipaavat rakkaudelta näitä molempia tyyppejä – intohimoa ja myötätuntoa – aivan kuten siinä ensimmäiseksi esittelemässäni, maailman kuuluisimmassa rakkausteoriassa kuvasin “Täyteläistä/Täyttä rakkautta”. Elaine Hatfieldin mukaan sellainen rakkaus kestäisikin pitkään, jopa elämän loppuun saakka, mutta tutkimusten mukaan sellainen rakkaus on kuitenkin harvinaista. 

Tyytyvätkö ihmiset liian vähään eivätkä siksi tilastotkaan näytä Täyden rakkauden olevan nykyistä yleisempää? Mitä mieltä olet?

#9 “Uusi rakkausteoria” “The New Theory of Love”

Nimeltään “Uusi rakkausteoria” (“The New Theory”) ja myös “Nelikenttäteoria” tai “Nelinkertaistuksen viitekehys” (“Quadruple Framework”) on jälleen yksi psykologian teoria, joka pyrkii selittämään rakkauden olomuotoa neljän tekijän yhdistelmänä (Tobore, 2020):

  • Vetovoima näyttäytyy intohimona, joka on tämänkin teorian mukaan yksi tärkeä rakkauden elementti.
  • Luottamus pon merkittävä rakkaussuhteen osatekijä, joka tuo levollista tyydytystä molemmille osapuolille. 
  • Yhteys on puolisoiden välistä keskinäistä emotionaalista resonointia tavalla, joka saa puolisot tuntemaan itsensä yhdeksi: “Olemme yhtä”. Yhteyden tunne johtaa henkiseen ja fyysiseen intiimiyteen rakkaussuhteessa.
  • Keskinäinen arvostus on tärkeä lähtökohta mille tahansa ihmissuhteelle, varsinkin parisuhteessa. 

Tämä “Uusi teoria rakkaudesta” on osaltaan auttanut mallittamaan rakkauden eri elementtejä, joiden voit huomata olevan hyvinkin yhteneväisiä muiden rakkausmallien kanssa.

RAKKAUDEN PSYKOLOGIA: Mikä teoria rakkaudesta on paras, kattavin ja tarkin?

Rakkaus on kaunista, kun se on aitoa ja tasapainoista. Rakkaussuhteet – kuten kaikki ihmissuhteet ylipäänsä – ovat usein monimuotoisia, monimutkaisiakin, eikä terveen, lämpimän parisuhteen luominen ole helppoa luoda ja ylläpitää. Emme aina ymmärrä ystäviämme, jotka tuntuvat välillä olevan aivan vääränlaisen kumppanin kanssa, mutta toisaalta emme aina osaa selittää omiakaan valintojamme rakkaudessa, parisuhteeseen ryhtyessämme tai eroa pohtiessamme.

Rakkausteorioita on kehitetty paljon ajan myötä, sillä moni ihmismielen tutkija psykologiassa ja lääketieteessäkin haluaa lisätä ymmärrystämme itseämme ja toisiamme kohtaan. Rakkauden moninaisuuden, monimutkaisuudenkin mallintaminen ainakin jonkinlaiseksi viitekehykseksi voi auttaa yksinkertaistamaan myös sitä vaikeaa päätöksentekoa, jota meidän on tehtävä sekä suhteisiin ryhtyessämme, niissä toimiessamme että riittämättömästä suhteesta irtautuaksemme.

Nyt voitkin kysyä itseltäsi: mikä on aitoa, täyttä rakkautta sinulle?

Mitä yhtäläisyyksiä tai eroavaisuuksia löysit teorioiden välillä ja suhteessa omiin ajatuksiisi rakkaudesta?

Minkälaista rakkauselämää sinä haluat elää todeksi huomenna?

Kommentoi alla, ja jaa ajatuksiasi Rakkauden (r)evoluution some-tilellä Instagramissa ja Facebookissa!

Kliininen hypnoterapeutti, NLP-valmentaja, Tietokirjailija Kati Niemi

Rakkaudentäyteistä elämää sinulle, ihana Rakkauden (r)evoluution seuraaja!

Rakkaudella,
valmentajasi Kati
Kliininen hypnoterapeutti, NLP Trainer-valmentaja
[email protected]

Kirja: Parisuhde, Eroaminen, Avioero

Rakkauden (r)evoluutio -kirja

* Kuunnellaksesi äänikirjana tai lukeaksesi Rakkauden (r)evoluutio -kirjan jopa täysin ilmaiseksi hyödynnä kumppanuuslinkkejä tällä sivulla. Suhde on ”ihan ok”, mutta jotain puuttuu – kannattaako erota

Coach Kati Niemi - Kliininen hypnoterapeutti, NLP-valmentaja

Valmennukset

Tutustu coaching-, NLP-valmennus- ja hypnoterapiapalveluihin tällä sivulla. Tarjoan valmennusohjelmia, joissa hyödynnetään monipuolisia mindshifting metodeja ja pääset voimaantumaan omassa tahdissasi. Lisäksi voit aloittaa yksilöllisen Hyvä, Parempi,

Love theory references

  • Davidson, W., & Beck, H. P. (2019). Analyzing the commitment of college students using a brief, contextualized measure of need satisfaction from the perspective of self determination theory. Psychological Reports, 122(3), 1145-1166.
  • Ng, T. K. (2020). Psychometric properties of the Chinese version of the Intimacy, Passion, and Commitment Scale. Current Psychology, 39(1), 58-67.
  • Pinto, S. (2017). Researching romantic love. Rethinking History, 21(4), 567-585.
  • Tobore, T. O. (2020). Towards a Comprehensive Theory of Love: The Quadruple Theory. Frontiers in Psychology, 11.
  • Van Buskirk, S. L. (2018). Triangular love: ‘Not much more than G’ (Doctoral dissertation, The University of Texas at San Antonio)

SAA VIIKOITTAISTA INSPIRAATIOTA

OTA YHTEYTTÄ!

UUSIMMAT

Laita hyvä kiertoon!

Mitä ajatuksia tämä artikkeli herätti sinussa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lataa ilmainen e-kirja "Rakastan sinua, mutta..."

4 avaimen työkalupakki turhauttavan ‘Erota vai ei?’-ajatusvyyhdin selkiyttämiseen.