Lapsen yhteishuoltajuus vai yksinhuoltajuus

Lapsen yhteishuoltajuus vai yksinhuoltajuus – kumpi parempi?

Laita hyvä kiertoon!

Kun lasten yksinhuoltajuus ja yhteishuoltajuus sekä niiden väliset käytännön erot mietityttävät sinua, tästä kattavasta artikkelista saat vastaukset muun muassa:

Näihin teemoihin liittyen viimeksi Ilta-Sanomat haastatteli minua näissä kahdessa artikkelissaan:

Voit lukea lausuntoni Ilta-Sanomien artikkeleissa klikkaamalla oheisia kuvalinkkejä.

Jos jo tiedät haluavasi erota, mutta huomaat empiväsi eron toteuttamisen kanssa esimerkiksi juuri näiden lapsiin liittyvien monien kysymysten vuoksi, tule mukaan eroaville miehille ja naisille suunniteltuun, selkeästi etenevään Vapaaksi!-verkkovalmennukseen. Saat sieltä kootusti kaikki vinkit eroamiseen – kaikilta näkökulmilta ja käytännön case-esimerkkien kautta tarkasteltuna. Myös tähän yksin- ja yhteishuoltajuuteen liittyen. Tämä ratkaisukeskeinen erovalmennus on erittäin kattava video-, äänite-, luku- ja harjoituspaketti eroavalle. Olen varma, että saat siitä paljon vastauksia muihinkin kuin tähän huoltajuuskysymykseen. Pääsisit erosta huomattavasti helpommalla, kun annat itsesi ottaa apua vastaan.

Jos taas et ole vielä ihan varma, haluatko erota vai et, kirkasta päätöksesi joko paremman parisuhteen tai eroamisen puolesta Parempi parisuhde vai erinomainen ero?-verkkovalmennuksessa.

Tilastot kertovat yhteiskunnan normimenneisyydestä, eivät sinun tulevaisuudestasi.

Ennen kuin menemme tarkemmin katsastamaan yksinhuoltajuuden ja yhteishuoltajuuden juridisia eroja, toivon sinun tutkailevan yhteishuoltajuuden ja yksinhuoltajuuden mahdollisuuksia mahdollisimman objektiivisesti, avoimin mielin ja lasten parasta ajatellen. 

Näin ei kuitenkaan aina tapahdu, kuten olet ehkä kuullut muiden eronneiden vanhempien välisistä ikävistä, lapsiakin satuttavista huoltajuusriidoista.

Haluan, että sinä et päädy yhdeksi huoltajuuskiistan osapuoleksi.

Lapsia käytetään joskus kiistakapuloina, viimeisinä keinoina satuttaa entistä puolisoa. Lasten vieraannuttaminen on väärin, ja nykyisin myös lainsäädäntö edellyttää huoltajuuspäätöksiä tekeviä viranomaisia olemaan tasapuolisia vanhempien sukupuolesta riippumatta. Näin ei ole ollut aina.

Vielä aikoinaan äitejä suosittiin huoltajuuskiistoissa, minkä vuoksi menneisyyden huoltajuusratkaisuista kertovien tilastojen mukaan yksinhuoltajat ovat useammin naisia kuin miehiä, ja yhteishuoltajuudestakin sovittaessa lasten lähihoitaja on useammin äiti kuin isä. 

 

Kysy Katlta hyvät, ilmaiset vinkit rakkauselämään (Kati Niemi)
Kliininen hypnoterapeutti, NLP-kouluttaja, parisuhdeasiantuntija Kati Niemi

Valitettavasti yhä edelleen, vuonna 2019 uudistuneen huoltajuuslakiuudistuksen jälkeenkin aivan liian moni vanhempi (historian vuoksi usein äiti) vilauttelee yksinhuoltajuus-valttikorttia lapsen toisen vanhemman (usein isän) nenän edessä aina riidan koittaessa, pyrkimyksenään kouluttaa kumppaniaan tottelevaisemmaksi naisen (tai miehen) omien standardien noudattajaksi. Tietämättä, että huoltajuuslaki on muuttunut ja omat valttikortit esimerkiksi “aina lapset saavana äitinä” ovat huomattavasti heikommissa kantimissa.

Onneksi normit muuttuvat maailman muuttuessa – ja sinä luot sosiaalista normikulttuuriamme omien valintojesi ja oman toimintasi kautta. Olivatpa teillä nämä lasten huoltajuudella kiristäjän roolit miten päin tahansa, sinä voit harjoitella höllentämään omia rajoittavia uskomuksiasi miehen ja naisen, isän ja äidin rooleista. Kun et sido itseäsi menneiden sukupolvien luomiin ajatusmalleihin, saat vapauden ohjata elämääsi parempaan suuntaan sekä parisuhteen aikana että sen päättyessä. Rajoittavien uskomusten purkuun liittyen voit lukea hypnoterapia- ja valmennuspalveluistani täällä.

Vanhat “äiti on paras huoltaja”-uskomukset elävät ja näyttäytyvät parisuhderiitojen keskellä hyvinkin käytännönläheisesti:

"Välillä hän jutteli vauvallemme, että ’sitten kun me asumme keskenämme’. Ajoittain hän etsi itselleen omaa asuntoa minunkin nähden. Emme kuitenkaan kumpikaan halunneet ottaa eroa varsinaisesti puheeksi. Minulle tärkeintä oli olla hyvä isä."

Oletko koskaan kiinnittänyt huomiota esimerkiksi omaan tai muiden ihmisten lipsautukseen “äiti on kuitenkin aina äiti”? Sosiaaliset normit kulkevat huomaamattomammin alitajuntaan varsinkin sanontojen ja riimien myötä, jolloin rationaalinen mieli ei ehdi pysähtyä prosessoimaan haitallisiakaan uskomuksia ennen kuin ne jo ohjaavat käytännön valintojamme ja toimintaamme tiedostamattoman mielemme voimin.

Isät: "Eroaisin, mutta en halua menettää lapsiani vaimolleni." Miten uusi huoltajuuslaki ottaa isän oikeudet huomioon?

Yhä tänäkin päivänä varsinkin moni isä jättää eron hakematta vain lastensa vuoksi. Näin on toki monen naisenkin kohdalla, mutta tämän vanhoihin perinteisiin liittyvän pelon olen kuullut omakohtaisesti lukuisten miesten suusta – kuten edellisestä tositarinasta sait lukea. Ja näitä monenlaisia tositarinoita – hyviä ja ikävämpiä – voit lukea lisää Rakkauden (r)evoluutio -kirjasta.  

Jos sinä naisena ajattelet isien pelottelun olevan hyvä asia, niin muista, että kaipaamasi rakkaus ja läheisyys parisuhteessanne ei koskaan lisäänny pelosta käsin. Vaikka haluaisit sivaltaa miestäsi parisuhderiidan aikana, ethän kuitenkaan käytä siihen lastasi. 

Alla olevista faktoista voit lukea, että molemmilla vanhemmilla on täysi oikeus kasvattaa lastaan ja olla hänen kanssaan.

Vastaavasti jos olet mies, älä alennu kiristämään vaimoasi “jos lähdet, teen sinun ja lastesi elämästä hankalaa.” Näitäkin tarinoita kuulee ihan liian usein.

Ymmärrän, että parisuhteen riidat voivat satuttaa ja eroaminen saa pelottaa. Niihin tunteisiin löytyy kuitenkin apua ja tukea. Vasta kun kannattelet itseäsi aidosti rakkaudesta etkä sisäisestä turvattomuudestasi käsin, sitten löydät varmasti myös rakastavan lämpimän yhteyden puolisosi kanssa. Tai kenties jonkun tulevan kumppanisi kanssa – mikä vaan on parempi!

Mutta yhdessä tähän maailmaan synnytettyjä lapsia ei käytetä vallan välineenä eikä oman itsetunnon kohottajina, eihän? Hyvä. Kiitos! 🙂

Aloitetaan siis yksin- vai yhteishuoltajuuden puiminen lakipykälien kautta!  🙂

Lasten yksin- vai yhteishuoltajuus: Mikä niiden käytännön merkitys on parisuhteen aikana tai eron jälkeen?

Jos etsit vinkkejä yksin- ja yhteishuoltajuudesta päättämiseen, netin kirjavilta keskustelupalstoilta löydät luonnollisesti vastauksia laidasta laitaan. Myös niitä vääriä vastauksia sekä ikävää kannustusta exän kaltoinkohteluun vain siksi, että exä ottaa päähän eron jälkeen joskus uskomattoman paljon:

"Jos oikeasti haluaa yksinhuoltajuuden niin se on helpointa saada painostamalla toinen antamaan se vapaaehtoisesti jo heti ensi vaiheessa kun ekoja papereita tehdään."

Netti on pullollaan virheellisiä “tietoja” huoltajuudesta, sillä monet kirjoitukset on kirjoitettu ennen nykyisen lain voimaantuloa (2019) eikä artikkeleita ole päivitetty sen koommin. Tämä artikkeli on kirjoitettu toukokuussa 2021 ja tarkoituksena on päivittää tätä jatkuvasti lainsäädäntömuutosten tahdissa. 

Siitä huolimatta heti alkuun varmuuden vuoksi sinullekin tämä tavanomainen disclaimer: lue ajantasainen laki itse vielä sen jälkeen, kun olet saanut tästä artikkelista olennaisimmat oivallukset. 

Tämän artikkelin jälkeen sinua saattaa kiinnostaa myös tämä kirjoitukseni, jossa käydään yksittäisiä vääntökohtia tarkemmin läpi: Huoltajuuskiista: Lapsen, vanhempien ja isovanhempien oikeudet

Ethän erehdy uskomaan netistä löytyviä huoltajuuteen liittyviä “faktoja” vanhan lain ajalta…?

Lapsen huoltajuudesta ja tapaamisoikeudesta säädetään niin sanotussa huoltajuuslaissa, viralliselta nimeltään Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (8.4.1983/361; muutettu viimeksi vuonna 2019). 

Vaikka kammoaisit lakipykäliä, niin huoltajuuslaki on sentään hyvin helppolukuinen eikä edes massiivisen pitkä!

Näitä faktoja käymme selkokielellä läpi Vapaaksi!-verkkovalmennuksessa.

Jos taas erehdyt lukemaan “faktoja” negatiivisuutta ja mustavalkoista äiti/isä-asenteellisuutta tihkuvilta keskustelupalstoilta, saatat pelätä aivan turhia asioita eroon liittyen. Tai pahimmassa tapauksessa lähdet itse haastamaan exääsi huoltajuussotaan ihan vaan siksi, että entinen rakkaasi ja lapsesi toinen vanhempi ottaa sinua päähän ja kenties kaverisikin ovat kehottaneet sinua ottamaan oikeudet omiin käsiisi.

Kirjoitin tämän artikkelin sinulle, joka haluat oikeasti varmistaa, että tiedät lasten yhteishuoltajuuden ja yksinhuoltajuuden väliset erot käytännössä ja siten vältyt ikäviltä yllätyksiltä vuosienkin päästä. Tämän artikkelin avulla haluan luoda sinulle myös uskoa siihen, että eroaminen onnistuu kyllä lapsiperheissäkin eikä orastavissa huoltajuuskiistoissa kannata menettää hermojaan ihan syyttä suotta.

Ole siis levollisin mielin tältäkin osin. Uudistettu laki on yhä vahvemmin molempien vanhempien turvana.

Mikä on lapsen yhteishuoltajuus? Mitkä ovat yhteishuoltajan oikeudet ja velvollisuudet?

Aloitetaan lainsäädännön käytännönläheinen perkaaminen siitä yleisemmästä huoltajuusmallista eli käydään läpi, mitä tarkoittaa lapsen yhteishuoltajuus sekä mitä oikeuksia ja velvollisuuksia yhteishuoltajalla on.

Lasten yhteishuoltajuus tarkoittaa lapsen vanhempien yhtäläistä oikeutta päättää yhdessä lasta koskevista asioista. Lapsen yhteishuoltajuus myös velvoittaa vanhempia (tai muita huoltajia) huolehtimaan lapsen hoidosta, kasvatuksesta, päivähoidosta ja koulutuksesta sekä muista henkilökohtaisista asioista.

Lapsen huoltaja päättää lapsen kansalaisuudesta ja äidinkielestä sekä määrittää lapsen nimen ja säilyttää lapsen passia. Kun vanhemmilla on yhteishuoltajuus lapsiinsa, he päättävät yhdessä myös esimerkiksi lapsen asuinpaikasta, kun taas yksinhuoltaja voi päättää muuttaa lapsen kanssa vaikka ulkomaille halutessaan (ainakin teoriassa; tästä lisää myöhemmin).

Yhteishuollossa olevan lapsen vanhemmat huolehtivat myös lapsen terveyteen, kuten ruokavalioon tai sairaustilanteisiin liittyvistä asioista yhdessä, kun taas yksinhuoltaja saa tehdä nämäkin päätökset itsenäisesti. Toisella vanhemmalla voi kuitenkin olla oikeus saada lapseen liittyvät terveys- ja viranomaistiedot, ellei lapsen edun nimissä ole toisin sovittu tai käräjäoikeus muutoin määrännyt.

Yhteishuoltajuudessa molemmat vanhemmat kantavat vastuunsa lapsen hyvinvoinnista. Se tarkoittaa sekä oikeutta päättää lapsen asioista että velvollisuutta kuulla myös toista vanhempaa ja lasta itseään lapsen edun nimissä. Toisinaan myös esimerkiksi isovanhempia on kuultava eikä lasta voi estää tapaamasta heitä, vaikka itse ei haluaisi olla missään tekemisissä exän suvun kanssa eron jälkeen.

Mitä on vuoroasuminen? Kuka on lähivanhempi? Mitä tarkoittaa olla etävanhempi?

Vaikka lapsi on yhteishuoltajuudessa lapsenhuoltolain (Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta; 8.4.1983/361; muutettu viimeksi vuonna 2019) tarkoittamassa vuoroasumisen mallissa eli lapsella on kaksi kotia, lapsella voi kuitenkin olla vain yksi virallinen osoite

Vuoroasuminen useimmiten viikko-viikko-systeemillä on ollut yleinen tapa Suomessa jo pitkään, mutta vasta vuonna 2019 vuoroasuminen noteerattiin myös huoltajuuslaissa. Toisinaan tässä toisessa artikkelissa mainitun kaltainen huoltajuuskiista voi syttyä siitäkin, kumman vanhemman koti merkitään rekistereihin lapsen viralliseksi osoitteeksi.

Huoltajuuteen ja vuoroasumiseen liittyy muutamia puhekielisiä termejä. Yhteishuoltajuudessa “lähivanhempi” on se, jonka luona lapset asuvat pääsääntöisesti, kun taas toinen yhteishuoltaja on yleeensä “etävanhempi”.

Lähivanhempi on siis eri asia kuin yksinhuoltaja, joka saa ainakin teoriassa muuttaa ilman exän lupaa lapsi mukanaan. Olipa kyseessä yksinhuoltajuus tai yhteishuoltajuus, Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta toteaa kuitenkin, että molempien vanhempien on ilmoitettava toisilleen, jos he aikovat muuttaa asuinpaikkaa

Ainoastaan silloin, jos lapsen asuinpaikan muutto on välttämätöntä hänen turvallisuuteensa kohdistuvan välittömän ja vakavan uhan vuoksi, lähivanhemman ei tarvitse ilmoittaa lapsen muutosta etävanhemmalle.

Myös muista olennaisista asioista, kuten terveystiedoista ja viranomaisasioista, on informoitava toista vanhempaa olettaen, että se ei ole lapsen edun vastaista.

Muistathan tässä kohdin vielä: lähivanhempi ja etävanhempi ovat puhekielisiä termejä, jotka itse jättäisin käyttämättä omassa sisäisessä puheessasi varsinkin, jos tuskailet sitä, josko olisitkin “vain” etävanhempi. Muunmuassa tätä teemaakin käsittelemme Vapaaksi!-verkkovalmennuksessa, ja tunnet itsesi eron jälkeen todellakin vihdoin vapaaksi ja hyvinvoivaksi etkä turhaan säti itseäsi erilaisista eron käytännön valinnoista.

Avioliitossa lasten yhteishuoltajuus on perusoletus, vaikka lapsi ei olisikaan aviomiehen biologinen lapsi.

Lähtökohtaisesti avioliittoon syntyneen lapsen molemmat vanhemmat ovat lapsen huoltajia eli avioliiton perusoletuksena on lasten yhteishuoltajuus. Avioliiton aikana syntyneiden lasten osalta aviopuolisoiden ei tarvitse mennä lastenvalvojan luokse tilittämään suhteen statusta eikä esimerkiksi mahdollisia sivusuhteita, joista lapsi kenties sai alkunsa – toisin kuin avoliitossa. 

Avioliitossa siis aviopuolisot ovat lähtökohtaisesti lasten yhteishuoltajia.

Jos isällä on epäilyksiä aviovaimonsa synnyttämän lapsen isästä, hänen tulee vaatia isyystestiä kumotakseen automaattisen yhteishuoltajuuden. Aviomies pysyy aviovaimonsa lapsen huoltajana viranomaisten silmissä niin kauan, kunnes isyys on kumottu.

Tämän asetelman vuoksi moni isä kokee, että he eivät voi erota, jotta eivät menettäisi lapsiaan äidille, vaikka erotilanteessa lasten huoltajuus ei mene äidille takaisin automaattisesti. Isä pysyy lasten huoltajana (yhteishuoltaja) myös avioeron jälkeen, ellei isä tietentahtoen luovu huoltajuudestaan joko omasta tahdostaan tai ex-vaimonsa painostuksesta ja mahdollisen käräjäoikeuden päätöksellä.

Erikoistapauksissa myös aviopuolisot voivat kirjallisesti ja tuomioistuimen vahvistuksella sopia lapsen yksinhuoltajuudesta, mutta tällainen ratkaisu tuskin on kovin usein lapsen edun mukaista. Tuomioistuimet harvemmin tekevät tällaisia ratkaisuja. Viranomaisten velvollisuutena on kuitenkin varmistua siitä, että lapsen vanhemmat huolehtivat lapsistaan hyvin ja antavat myös toisen vanhemman luoda positiivista suhdetta lapseen. Siksi niin avioliiton aikana kuin eron jälkeenkin yhteishuoltajuus on luonnollinen lähtökohta.

Yhteishuoltajuus avoliitossa: Isyyden ja huoltajuuden tunnustaminen sosiaaliviranomaisten luona

Jos lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella esimerkiksi avoliittoon, lapsen syntymän yhteydessä lapsen ainoaksi huoltajaksi määritetään vain lapsen äiti. Käytännössä avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi on siis ensialkuun virallisesti isätön, vaikka lapsen isyydestä ei olisi mitään epäselvyyttä ja hänen isänsä olisi läsnä normaalisti lapsen elämässä heti ensiparkaisusta alkaen.

Avoliitossa lapsi on syntyessään isätön kunnes toisin todetaan: muutama viikko lapsen syntymän jälkeen avopuolisoiden on mentävä käymään lapsenvalvojan luona, joka haastattelee molempia varmistuakseen siitä, että lapsi on nimenomaan kyseisen miehen, joka uskoo olevansa lapsen isä. Tällöin ei tehdä varsinaista isyystestiä vaan yleensä pärjätään pelkällä haastattelulla.

Aikaisemmin Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta määräsi, että silloin kun lapsenvalvoja vahvisti miehen isyyden, miehen oli lisäksi vahvistettava, että hän halusi myös lapsen huoltajaksi yhdessä äidin kanssa. Aikaisemmin siis pelkkä isyyden tunnustaminen ei tehnyt isästä yhteishuoltajaa, vaan avoliitossa lapsen äiti saattoi edelleen olla yksinhuoltaja. 

Huoltajuuslaki kuitenkin muuttui tältä osin vuonna 2019, ja nykyisin lapsen isyyden tunnustajasta tulee samantien myös lapsen yhteishuoltaja. Toki jo aikaisemmin isyyden tunnustaminen asetti lapsen elatusvastuun, joten siihen nähden isän kannatti aikaisemminkin vaatia itselleen myös yhteishuoltajuus.

Nykyisin laki on siis yksinkertaisempi tältä osin eli pelkkä isyyden tunnustaminen riittää yhteishuoltajan oikeuksien ja velvollisuuksien aktivoimiseksi. Toisaalta jos isyys myöhemmin kumotaan, isä vapautetaan samalla myös huoltajuudesta ja elatusvastuusta. Aikaisemmin tässäkin saattoi tapahtua oikeusmurhia, mutta onneksi isien oikeuksia on otettu paremmin huomioon vuoden 2019 lakiuudistuksessa.

Lastenvalvojan tehtävänä on valvoa lapsen etua eikä äidin tai isän etuja. Lapsi esimerkiksi perii isänsä, kun hänet on todettu lapsen isäksi, vaikka lapsen äidillä ei olisi avio-oikeutta avomiehensä omaisuuteen tämän kuollessa. Kun isä on yhteishuoltaja, isä tunnustaa myös avoliiton aikaisen elatusvelvollisuutensa suoraselkäisesti.

Miten lähivanhempi-yhteishuoltaja käytännössä eroaa yksinhuoltajasta?

Erossa moni yhteishuoltaja haluaa olla virallisissa papereissa lapsen “lähivanhempi” eli se, jonka luona lapsi pääosin asuu. Arkisissa asioissa lähivanhemman sana painaa enemmän kuin etävanhemman, koska lapsi on enemmän lähivanhemman luona.

Se vanhempi, jonka luona lapsi kulloinkin on, saa päättää sillä hetkellä esille nousevista käytännön asioista eli tavallaan käytännössä lähivanhemmalla on enemmän “valtaa” kuin etävanhemmalla. Mutta mihin tarvitsisit valtaa, jos pelkkä mielenrauha riittäisi takaamaan lapsellesi hyvät oltavat? Ja miksi sinulla olisi tarve omata enemmän valtaa kuin juuri sillä exälläsi, kun kyseessä on lapsenne, jota te molemmat varmasti rakastatte enemmän kuin ketään muuta maailmassa – vaikka ette toisianne enää rakastaisikaan?

Jotkut vanhemmat tuntuvat tekevän lastenkasvatuksesta projektin, kuin suurta taidetta, ja he haluavat olla maestroina lapsen elämässä asettuen tarvittaessa myös lapsen toista vanhempaa vastaan. Joidenkin ihmisten puheissa he katsovat olevansa lastensa yksinhuoltajia, jos etävanhempi näkee lapsia vain esimerkiksi kerran kuussa. Lasten tapaamispäivien määrä ei kuitenkaan tee kuviosta yksinhuoltajuutta.

Onkin olennaista ymmärtää, haluatko yhteishuoltajuudessa olla lähivanhempi vai haluatko oikeasti yksinhuoltajuuden. Ja jos oikeasti harkitset huoltajuusriidan aloittamista, lue tämän artikkelin jälkeen myös tämä huoltajuuskiistoja käsittelevä kirjoitukseni.

Vaikka yksinhuoltajalla on oikeus päättää lapsen asioista, hänen on kuitenkin pidettävä lapsen toinen vanhempi tietoisena lasta koskevista olennaisista asioista. 

Lisäksi yksinhuoltajakaan ei voi estää lasta tapaamasta toista vanhempaansa ja isovanhempiaan. Joten ennen kuin satutat exääsi kiristämällä häneltä yksinhuoltajuutta itsellesi, mieti tarkkaan, mikä on se sinun sisäinen tarpeesi, jonka uskot täyttäväsi omimalla yhteisen lapsenne itsellesi? 

Toimitko aidosti lapsen edun mukaisesti kuten huoltajuuslaki sananmukaisesti nykyään korostaa?

Milloin on viisasta hakea yksinhuoltajuutta itselle?

Toisinaan on tietysti tilanteita, joissa lapsen edun mukaista on se, että haet yksinhuoltajuutta. Silloin olet vapaa tekemään päätöksiä lapsesi elämässä hänen etujensa mukaisesti eikä mahdollisesti ilkeä, jopa narsistinen ex-kumppani pääse laittamaan kapuloita rattaisiin joka mutkassa. Kuten vaikkapa passin hakemisessa, matkalle lähdettäessä, tai kaikessa mahdollisessa – kiusaajaexillä on usein tapana olla varsinaisia kiusankappaleita sitten lähes joka asiassa.

Ehkäpä yhteishuoltajan “tittelin” omatessaan hän saattaa kuvitella voivansa käyttäytyä sinua kohtaan huonosti ja sättiä sinua pahoillakin sanoilla jopa lastenne kuulen. Se ei ole lapsesi edun mukaista, eikä sinun tule sietää sellaista käytöstä.

Joskus tämänkaltaisissa tilanteissa on lapsenkin etu, että haet yksinhuoltajuutta ja kanssakäyminen exäsi kanssa jää aivan minimiin. Mutta lastanne hänellä on silti oikeus tavata.

Mieti siis tarkkaan, haluatko hakea yksinhuoltajuutta, ja tuoko se enemmän sinulle helpotusta vai voiko se vain vaikeuttaa tilannettasi tuomatta kuitenkaan konkreettisia parannuksia sinun ja lastesi elämään?

Jos exäsi on hyvä lapsellenne ja suostuu normaaleihin asioihin (mm. lapsen passin haku), mutta on “vain” muuten ilkeä sinulle eikä lapsenne kuule esim. hänen haukkumistaan, yksinhuoltajuuden hakemisen sijaan voi olla joskus parempi vaihtoehto se, että vahvistat omia rajojasi ja huolehdit omasta hyvinvoinnistasi enemmän. 

Silloin et jää enää niihin tilanteisiin, joissa joudut ottamaan vastaan hänen kiukutteluaan, ja osaat pitää puolesi viileän rauhallisesti. Tarvittaessa sinulla on voimia ja rohkeutta poistua paikalta fyysisestä tilasta tai vaikkapa Whatsapp-keskustelustanne.

Omien rajojen vahvistaminen on tärkeää siinäkin tapauksessa, jos haet yksinhuoltajuutta ja odotettavissa saattaa olla pitkäkin huoltajuuskiista. 

Ensisijainen suositukseni onkin, että huolehdi ensin omista voimavaroistasi parhain päin, ja vasta sitten tee ratkaisu siitä, kannattaako sinun hakea yksinhuoltajuutta vai pysyä yhteishuoltajina kannatellen itseäsi tulevissa live- ja virtuaalikohtaamisissa exäsi kanssa.

Voin antaa parhaan tukeni sinulle etä- tai live-coachingissa, hypnoterapiassa, NLP-valmennuksessa (nettiajanvaraus täällä), sekä tietysti juuri näihin teemoihin räätälöimästäni Vapaaksi!-verkkovalmennuksessa.

Saako yksinhuoltaja muuttaa lapsen kanssa eri paikkakunnalle tai ulkomaille?

Ensinnäkin lapsen mielipidettä ja toiveita on aina kuultava eli esimerkiksi oman uuden ulkomaalaisrakkaan perään ei voi juosta ihan tuosta vaan lapsi kainalossa ilman lapsen toisen vanhemman informoimista. 

Lisäksi kun lapsi tai hänen toinen vanhempansa on aikeissa muuttaa asuinpaikkaansa Suomessa tai ulkomaille, muuttoaikeista on kerrottava lapsen toiselle vanhemmalle viimeistään 3 kuukautta ennen aiottua muuttoa. 

Huoltajuuslaki korostaa, että kumpikaan vanhempi – ei edes yksinhuoltaja – ei saa vahingoittaa lapsen oikeutta ja rajoittaa hänen mahdollisuuksiaan tavata toista vanhempaansa. Vaikka et haluaisi exäsi näkevän lastanne, et voi kadota maailmankartalta napaten lapsen mukaasi.

Täysin salassa ei siis muuttopuuhiin voi ryhtyä edes yksinhuoltaja, ellei lapsen tai huoltajan henki, terveys tai vapaus ole oikeasti selkeästi uhattuna.

Etsithän siis kestävämpiä ratkaisuja, kun haluat tuntea olevasi vihdoin vapaa exästäsi. Vapaus on tunne ja mielentila, jonka voi saavuttaa ulkoisista riippuvuuksista huolimatta.

Riitaisa yhteishuoltajuus: Onko yksinhuoltajuus helppo ratkaisu siihen, jos exän kanssa ei tule toimeen?

Lasten yhteishuoltajuus edellyttää sitä, että vanhemmat kykenevät tulemaan toimeen keskenään edes sen verran, että saavat hoidettua lasten asiat kunnialla ilman jatkuvaa kärhämää.

Viranomaisilla ei ole aikaa ratkaista yksittäisiä pikkukiistoja jatkuvasti, joten tarvittaessa viranomaiset voivat lapsen edun nimissä päättää, että jatkossa toinen vanhempi on lasten yksinhuoltaja. Tai vaikka molemmat vanhemmat pysyisivät lastensa yhteishuoltajina, vain toinen heistä saisi päättää esimerkiksi lapsen päivähoitoon tai koulunkäyntiin liittyvistä käytännön asioista. Vastuutonttia voidaan jakaa, vaikka yksinhuoltajuuteen ei päädyttäisikään.

Toisinaan parisuhteessa on sinnitelty aivan liian pitkään sellaiseen tilanteeseen asti, jossa kummallakaan puolisolla ei ole enää voimia edes yrittää pitää kanssakäymistä hyvänä tai ainakin neutraalina. Jos vihaa exäänsä tai haluaa kostaa hänelle kaiken parisuhteessa kokemansa ikävän, eronnut saattaa tarttua viimeiseen oljenkorteen ja vaatia itselleen yksinhuoltajuutta. Tämä on harvoin hyvä ratkaisu pidemmän päälle, jos todellisuudessa exä on ihan riittävän hyvä vanhempi lapsille. 

Erokiukuissaan vanhempi saattaa myös haluta estää toista vanhempaa tapaamasta lastaan ja tällaiseen toimintaan häntä saattaa kannustaa vanhan lain aikaan voimassa olleet epäselvät käytännöt, joissa varsinkin lapsen äitiä usein suosittiin ja isän oikeuksia poljettiin. 

Lakia kuitenkin uudistettiin vuonna 2019, joten ennen kuin toimit ajattelemattomasti hetken mielijohteesta, lue tämä ja huoltajuuskiista-artikkelini sekä itse huoltajuuslaki.

Lue myös aikaisemmin kirjoittamani sanat sinulle mm. voimavarojesi ja rajojesi vahvistamisesta ennen kuin teet hätiköityä päätöstä yksinhuoltajuuden hakemisesta “vain” oman sisäinen hätäsi ja stressaavan ahdistuneisuuden vuoksi. Lisää apua voin tarjota sinulle henkilökohtaisessa valmennuksessa/hypnoterapiassa (nettiajanvaraus täällä) ja tietysti juuri näihin aiheisiin keskittyvässä Vapaaksi!-verkkovalmennuksessa.

Ethän riko lakia vaatimalla yksinhuoltajuutta tai estämällä exääsi tapaamasta lastaan?

Harkitse siis tarkkaan, ennen kuin heität lisää vettä vihan myllyyn uhkailemalla exääsi yksinhuoltajuuden vaatimisella itsellesi tai kiristämällä häntä, että hän ei saisi tavata lastaan. 

Jos exäsi on fiksu, hän ei provosoidu lapsellisista heitoistasi, vaan ymmärtää sinun toimivan vihasta käsin. Stressaantuneena meidän taistele/pakene/jäädy-stressireaktiomme iskee päälle automaattisesti eikä meidän loogiseen päättelyyn tarkoitettu otsalohkomme ole silloin täydessä toimintakyvyssä, kun “liskoaivojemme” (selkäytimen lähellä) alkukantaiset reaktiot iskevät päälle tunnemyrskyn keskellä.

Ja kun sinäkin olet fiksu, olet perehtynyt lakiin ja huomannut joutuvasi sakon uhalla luovuttamaan lapsesi tapaamisiin ja saatat jopa itse menettää lapsen huoltajuuden, jos käräjäoikeus huomaa sinun yrittävän estää toista vanhempaa tapaamasta lastaan eli rikot lapsen oikeuksia.

Erokivun keskellä siis rauhoitu ensin. Kaikki tunteet laantuvat ajan myötä. Vihakin, varsinkin jos eronsa käsittelee eikä tee itsestään eromarttyyriä loppuelämäkseen.

Yhteishuoltajuudesta yksinhuoltajuuteen: Millä perusteella voi hakea yksinhuoltajuutta?

Yksinhuoltaja saa kantaa vastuun lapsista yksin, mikä on monelle helpotus riitaisan parisuhteen päätyttyä. Muista kuitenkin, että eron jälkeen joka tapauksessa sinun itsesi ei tarvitse olla exääsi yhteydessä jatkuvasti, vaikka olisittekin molemmat lastenne yhteishuoltajia edelleen eron jälkeenkin.

Vaikka eron hetkellä sinusta saattaa tuntua siltä, että lapsiin liittyen on paljon sovittavia asioita puolisosi (tulevan exäsi) kanssa, niin hyvin nopeasti asiat asettautuvat omiin uomiinsa ja arki lasten kanssa sujuu omalla painollaan esimerkiksi vuoroviikoin. 

Ja vaikka inhoaisit puolisoasi/exääsi nyt, ajan myötä ja viimeistään lasten kasvettua tarpeeksi vanhoiksi sinun ajatuksesi myös exääsi kohtaan muuttuvat todennäköisesti. Jos ei parempaan, niin ainakin neutraalimpaan suuntaan.

Luonnollisesti on tilanteita, joissa yksinhuoltajuus on oikeasti parempi ratkaisu lapsillenne. Toinen vanhempi voi olla hyvä isä/äiti, mutta hän voi silti olla surkea huoltajana, jos hän ei oikeasti huolehdi lapsesta ja tämän tarpeista. 

Huoltajuuspäätös tulee kuitenkin tehdä lasten edun nimissä rakkaudesta käsin eikä sinun exä-vihasi vuoksi. 

Jos eron yhteydessä olette sopineet yhteishuoltajuudesta, käräjäoikeus edellyttää näyttöä siitä, että yhteishuoltajuus on todellakin haitallinen lapsellenne. Pelkkä yleinen huolimattomuus ei ole riittävä peruste sille, että vanhempi menettäisi huoltajuuden, vaan ongelmien pitäisi olla mittavia.

Soveltuvuus lapsen huoltajaksi

Muistathan, että käräjäoikeus arvioi teidän keskinäistä vuorovaikutusta ja teidän molempien soveltuvuutta huoltajaksi lapsen näkökulmasta eikä vain sinun mielipiteelläsi ole merkitystä. 

Sosiaalityöntekijät katsovat usein, että lapsen etu on se, että lapsen elämässä tapahtuisi mahdollisimman vähän muutoksia esim. asuinkaupunki ei muuttuisi. 

Huoltajuuslaki toteaa monessa kohdassa lisäksi sen, että myös lapsen toiveita ja mielipiteitä on kuunneltava eikä kumpikaan vanhempi saa aiheuttaa haittaa lapsen ja toisen vanhemman suhteelle.

Jos olette aikaisemmin sopineet yhteishuoltajuudesta, lastenvalvojan tulisi vakuuttua erityisesti, että tilanne on olennaisesti huonontunut alkuperäisestä ja että toinen vanhempi olisi tosiaan epäkelpo huoltajaksi

Muistathan, että vanhemmilla saa olla myös ongelmia elämässään eli vanhemman ei tarvitse olla täydellinen superolento kelvatakseen lapsen huoltajaksi. Normaalitilanteissa tällaista on vaikeaa vakuuttaa, joten huoltajuuden muutos myöhemmin on jo lähtökohtaisesti vaikeampaa kuin alunperin eron hetkellä huoltajuutta ensimmäistä kertaa määritettäessä.

Vaaditko lasten yksinhuoltajuutta, koska pidät ärsyttävää puolisoasi/exääsi narsistina, joka ei hoida lasten asioita sinun laatukriteeriesi mukaan?

Jos vaadit lasten huoltajuutta esimerkiksi siksi, että uskot puolisosi/exäsi olevan narsisti, niin ennen kuin maalailet piruja seinille jopa sosiaalityöntekijöiden edessä, niin luethan ajatuksella tämän artikkelin: NARSISMI PARISUHTEESSA: Onko puolisoni narsisti?

Jos sinulla on vaikeat välit puolisosi/exäsi kanssa ja haluat yhteishuoltajuudesta päästä lastenne yksinhuoltajaksi, mieti, mitä ongelmaa käytännössä pyrit ratkaisemaan. Jos sinua kismittää exäsi tavat tai tapaamisajat, voitte sopia niistä uudelleen lastenvalvojan luona ilman, että vaadit exääsi kuitenkaan luopumaan yhteishuoltajuudesta. 

Ja vaikka saisitkin yksinhuoltajuuden, muistathan, että lapsellasi on silti edelleen oikeus tavata toista vanhempaansa eli joudut silti sopimaan tapaamispäivistä exäsi kanssa.

Sinun ei tarvitse olla jatkuvasti yhteydessä exääsi jokaisesta lasta koskevassa asiassa, vaan voit opetella luottamaan siihen, että exäsi hoitaa oman tonttinsa ja jos jättää pieniä asioita hoitamattakin, niin lapsenne tuskin menee siitä vielä rikki. 

Selkeät laiminlyönnit ovat tietysti asia erikseen, mutta liian usein kuulen nimenomaan ylitunnollisista suorittajaäideistä, jotka vaativat ex-miestään tanssimaan heidän pillin mukaan vielä eron jälkeenkin. Ylisuorittamisesta ja täydellisyyden tavoittelusta irtipäästäminen on varmasti lapsen edun mukaista, kun taas exältä yhteishuoltajuuden riisto ei.

Ylipäänsä elämän monenlaisissa ongelmatilanteissa kannattaa pitää mielessä yksi hyvä ratkaisukeino: jos et löydä ongelmaan ratkaisua, kysy itseltäsi uudelleen mitä ongelmaa oikeastaan yrität ratkaista. Kun kysyt itseltäsi oikeita kysymyksiä, löydät niihin kyllä oikeat vastaukset, vaikka ne eivät ensialkuun siltä tuntuisikaan.

Yhteishuoltajuus ei edellytä täyttä yksimielisyyttä arkisissa asioissa, koska yhteishuoltaja saa tehdä päätöksiä myös yksin kuulematta toista vanhempaa.

Toki on tavallista, että yhteishuoltajatkaan eivät aina ole tavoitettavissa, kun lasta koskeva tärkeä päätös on tehtävä kiireellisesti esimerkiksi sairastapauksissa. Tavanomaisissa kysymyksissä tällöin toinen huoltaja, joka on paikalla, saa päättää asioista yksin. Tämä on todettu laissa selkeästi, ja käytännöllisesti katsottuna tämä on vain järkevää. Jonkin verran luottoa pitää siis vanhempien välillä olla niinä päivinä, kun lapset ovat toisen luona.

Muutoinkin yhteishuoltajuudessa lähtökohtaisesti käytännön asioissa päätösvalta kuuluu aina vuorollaan sille vanhemmalle, jonka luona lapsi sillä hetkellä on. Näin ollen lähivanhempi, jonka luona lapsi asuu suurimman osan kuukaudesta, saa tehdä enemmän päätöksiä lapsen puolesta – silti aina vain lapsen oman edun mukaisesti. 

Vanhemman omalla hoitoviikolla hän ei kuitenkaan voi tehdä kauaskantoisia, merkityksellisiä päätöksiä lapsen tulevaisuuteen liittyen, vaan yhteishuoltajuus edellyttää yhteisiä päätöksiä lähtökohtaisesti aina.

Silloinkin kun vanhemmilla ei ole yhteishuoltajuutta vaan toinen on yksinhuoltaja, vanhemmat ovat voineet sopia lain hengen mukaisesti, että myös sillä vanhemmalla, joka ei ole huoltaja, on oikeus saada lasta koskevia tietoja viranomaisilta ja myös yksityisiltä palveluntarjoajilta, esimerkiksi lääkäreiltä.

Onko yksinhuoltajana pakko antaa lapsen tavata toista vanhempaansa, jos vanhempi on todettu huoltajaksi kelpaamattomaksi?

Kannattaa muistaa, että Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta eli kansankielisemmin huoltajuuslaki määrää yksiselitteisesti sen, että kummankin vanhemman on myötävaikutettava lapsen ja toisen vanhemman välisen suhteen positiiviseen kehitykseen ja lisäksi myös lapsen mielipiteet ja toiveet on otettava huomioon. 

Yksinhuoltajakaan ei siis voi tehdä mielivaltaisia päätöksiä vain siksi, että hänen exänsä ottaa häntä päähän.

Laki on aina lapsen puolella. Ja lapsella on aina oikeus molempiin vanhempiinsa – olipa toinen vanhempi kuinka huithapeli tahansa ja kenties huoltajaksi kelpaamaton. 

Yksinhuoltajakaan ei siis voi rikkoa lapsen oikeutta tavata toista vanhempaansa, vaikka tällä ei olisi enää huoltajuutta.

Mitä tarkoittaa käytännössä, jos entinen puoliso on lasten yksinhuoltaja?

Jos luovut lastesi huoltajuudesta eron yhteydessä ja exäsi on lastenne yksinhuoltaja virallisesti, hän päättää lastenne asioista myös käytännössä. Sen lisäksi että hän tietysti huolehtii lapsiinne kuuluvista velvollisuuksista, hänellä on myös lapsiinne liittyvät oikeudet.

Ensinnäkin hänellä on oikeus saada elatusapua sinulta, tai oikeammin sanottuna teidän lapsillanne on oikeus saada elatusapua sinulta. Tuo kuukausittainen rahasumma menee exäsi pankkitilille, josta exäsi sitten maksaa lapsiinne liittyvät kulut.

Jos sinä et ole lastenne yhteishuoltaja vaan exäsi on siis yksinhuoltaja, hän saa muuttaa halutessaan lastenne kanssa vaikka toiselle puolelle Suomea tai ulkomaille uuden kultansa perässä. Hän päättää siitä, millaisen kasvatuksen lapsesi saa ja minkälaista ruokavaliota he noudattavat, tai mihin uskontokuntaan he kuuluvat. Jos lapsenne sairastuu, lääkärit ovat pääsääntöisesti yhteydessä exääsi eivätkä sinuun. Jos lapsenne kohtaa vaikeuksia koulussa tai viranomaisten kanssa, exäsi saa tästä automaattisesti tiedon – sinä et välttämättä. Yksinhuoltajalla on siis luonnollisesti enemmän oikeuksia, mutta silti toinen vanhempi pysyy kuvioissa mukana vähintäänkin tapaamisten osalta.

Jos ajattelet pääsevästi hetkessä helpommalla luopumalla huoltajuudestasi vain siksi, että selviät vaikeasta erosta helpommin tottelemalla exäsi tahtotilaa, saatat katua asiaa myöhemmin. Muistathan, että sinulla ei ole kiire päättää lapsen huoltajuudesta vain siksi, että exälläsi on kiire päästä sinusta irti. Sinä saat ottaa hengähdystauon ja käydä tarkkaan harkittuja keskusteluja sosiaaliviranomaisten kanssa ennen kuin teet päätöksen siitä, haluatko pysyä lapsesi yhteishuoltajana vai suostutko exäsi yksinhuoltajuuteen.

Yksinhuoltajuus: Viranomaiset ovat yhteydessä vain lapsen yksinhuoltajaan – ellei toisin sovita.

Viranomaiset ovat lapsen terveyteen tai muihin asioihin liittyen lähtökohtaisesti yhteydessä vain lapsen yksinhuoltajaan, jos lapsi ei ole yhteishuollossa. Viranomaisten velvollisuutena on toki ottaa huomioon lapsen etu häntä koskevissa päätöksissä, mutta monissa asioissa lasten yksinhuoltajan sana riittää. Aivan samalla tavalla kuin yhteishuollossakin se vanhempi päättää, jonka luona lapsi kulloinkin on.

Jos olet luovuttanut lapsesi huoltajuuden exällesi, sinun mielipiteilläsi ei ole enää suurta merkitystä käytännössä. Sinun lupaasi ei pääsääntöisesti enää tarvita, koska et ole lapsesi yhteishuoltaja.

Jos et ole lapsesi huoltaja, sinun sanasi ei paina esimerkiksi lapsen asuinpaikkaan tai uskontokuntaan liittyvissä päätöksissä, mutta luonnollisesti lapsen mielipidettä on kysyttävä. Exäsi ei siis voi toimia lapsen edun vastaisesti, vaikka hän olisi lapsen yksinhuoltaja.

Toisaalta voidaan sopia, että yksinhuoltajalla ja myös viranomaisilla on tiedonantovelvollisuus myös toiselle vanhemmalle, vaikka hän ei olisikaan enää lapsen yhteishuoltaja.

Yhteishuoltajuus vs Oheishuoltajuus: Voiko exän tulevasta aviopuolisosta tulla lapsen yhteishuoltaja tai oheishuoltaja?

Jos lapsen vanhemmat menevät naimisiin esimerkiksi lapsen kastejuhlan yhteydessä, lapsen molemmista vanhemmista tulee yhteishuoltajia automaattisesti avioliiton perusteella. Lapsen syntymähetken ja puolisoiden avioliittoon astumisen välisellä ajalla ei ole merkitystä. 

Avioliittolaki edellyttää molempia aviopuolisoita huolehtimaan toistensa lapsista yhteishuoltajina. Sen vuoksi myös yksinhuoltajaäidin lapsi, jonka isää ei tiedetä tai hän on kuollut, tulee äidin uuden kumppanin yhteishuoltoon avioliittoa solmittaessa. Uudella avioliitolla on siis suuri merkitys kummankin puolison lapsiin edellisistä suhteista.

Myös äitipuoli/isäpuoli voi hakemuksesta ja molempien vanhempien suostumuksella tulla lapsen oheishuoltajaksi. Lapsella voi siis olla useampi huoltaja, kunhan he kaikki tulevat toimeen keskenään lapsen edun nimissä.

Yhteishuoltajalla on velvollisuuksien lisäksi myös ne oikeudet päättää lasta koskevista olennaisista asioista tämän täysi-ikäisyyteen asti. Exäsi uusi kulta voi siis lopulta määrätä monestakin lapseesi liittyvästä asiasta exäsi kanssa, jos annat yksinhuoltajuuden exällesi ja huoltajuus siirtyy hänen avioituessa myös hänen uudelle aviopuolisolleen.

Mieti siis tarkkaan, miksi luopuisit lasten huoltajuudesta eron hetkellä vain siksi, että exäsi sinua kovistelee etkä jaksaisi kuunnella hänen kiukutteluaan? Muistathan myös, että sosiaaliviranomaisten eli lastenvalvojien virkavelvollisuus on huolehtia lapsen edusta – ei exäsi sanelemista eduista hänen mielensä mukaan. 

Vaikka exäsi olisi saanut sinut uskomaan toisin ja itseluottamuksesi esimerkiksi isyyteesi tai äitiyteesi liittyen olisi murentunut raskaan parisuhteenne aikana, vahvista voimavarojasi viimeistään siinä hetkessä, kun harkitset, olisiko lapsen yksin- vai yhteishuoltajuus parempi sinulle. 

Ja varsinkin lapsillenne.

Lasten yhteishuoltajuus säilyy voimassa erosta huolimatta – jos niin haluatte.

Tiedät varmasti, että eron jälkeenkin omista lapsista on huolehdittava vähintäänkin mahdollisen elatusavun muodossa. Yhteishuoltajuus luo siis velvollisuuksia, mutta myös oikeuksia. Sinun oikeutta lastesi huoltajuuteen ei siis viedä edes eron hetkellä – olitpa äiti taikka isä.

Myös eron jälkeen sinä olet lastesi yhteishuoltaja yhdessä exäsi kanssa eli lastenne yhteishuoltajuus säilyy teillä molemmilla, ellette te keskenänne sovi toisin tai ellei lastenvalvojan kehotuksesta tuomioistuin päätä, että on lapsen edun mukaista, että toinen vanhemmista ei ole enää yhteishuoltaja. Avioero tai avoero eivät siis pura lasten yhteishuoltajuutta, ellei yksinhuoltajuutta pidetä parhaana ratkaisuna lapsen kannalta. Ja niin voi uuden huoltajuuslain mukaan tapahtua käytännössä vain poikkeustapauksissa.

Sinä riität vanhempana ja huoltajana myös lainsäätäjän silmissä, vaikka olisi kaukana lastenhoito-oppaiden malliäidistä tai -isästä. Ja vaikka exäsi mielestä olisit täysin epäkelpo surkimus, joka ei ansaitse lapsiaan. 

Vaikka olisit parisuhteenne aikana ajatellut, että puolisosi sana on laki, niin onneksi huoltajuuslaki pätee kuitenkin raastuvassa ja tuo tasa-arvoa vanhempien välille vaikka väkisin.

Tunnustathan suoraselkäisesti, jos et halua tai voi olla lapsen huoltaja. Yksinhuoltajuuden myöntäminen exälle voi olla parasta lapsen kannalta.

On tilanteita, joissa nimenomaan lapsen etua ajatellen on parempi, että vain toinen vanhempi päättää lasta koskevista asioista eikä toisella vanhemmalla ole enää mitään oikeuksia vaikuttaa – eli käytännössä näissä tapauksissa vaikeuttaa – lapsensa elämään. Elämäntilanteet voivat toisinaan olla niin vaikeita, että itse huomaa, että ei pysty tai halua lapsen huoltajuutta itselleen edes yhteishuoltajuuden ja etävanhemmuuden muodossa.

Jos tiedät itsestäsi, että et halua tai voi olla lapsen yhteishuoltaja, on arvostettavaa, että lapsesi edun nimissä luovut yhteishuoltajuudestasi ilman sen suurempaa huoltajuusriitaa. Tällöin anna exäsi olla yksinhuoltaja, joka saa päättää lastesi asioista ja huolehtia rakkaasta lapsestanne parhaan kykynsä mukaan. Kun sinulla ei ole lapsen asiat kontollasi, sinulla riittää paremmin energiaa huolehtia omasta hyvinvoinnistasi. Lapsen etu ei ole se, että vanhempi ajaa itsensä piippuun, koska ei halunnut luopua yhteishuoltajuudesta. Joskus omasta huoltajuudesta kannattaa luopua, mutta tämä päätös kannattaa tehdä vakaasti ja rauhallisesti harkiten, lapsen etua ajatellen.

Se, onko yhteishuoltaja tai ei, ei ole itseisarvo eikä koko identiteettisi, joten tee päätöksesi rakkaudestasi lapsiasi kohtaan. On ihan ookoo myöntää lapsen huoltajuus exälle.

Olitpa lapsen yhteishuoltaja tai yksinhuoltaja, muista tehdä kirjallinen lapsen huoltosopimus ja vahvistaa asia myös avioerohakemuksessa.

Kun eron yhteydessä lasten vanhemmat pääsevät sopuun lasten huoltajuudesta – olipa se sitten yhteishuoltajuus tai yksinhuoltajuus – asia tulee kirjata lapsen huoltosopimukseen.

Myös avioerohakemuslomakkeessa on rastitettava oikea ruutu lapsen huoltajuuteen liittyen. Avioerohakemuksen kohdassa “Sopimus huollosta / lapsia koskevat vaatimukset” on seuraavat kolme pointtia:

  • “Yhteisiä alaikäisiä lapsia ei ole” (rasti ruutuun, jos koskee teitä)
  • “Lapsen / lasten asioista on sovittu tai sovitaan tuomioistuimen ulkopuolella” (rasti ruutuun, jos koskee teitä)
  • “Avioerohakemuksen yhteydessä esitetään seuraavat lasta/lapsia koskevat vaatimukset” (lisää vapaamuotoinen liite avioerohakemukseen)

Muilta osin avioerohakemuksessa ei lasten huoltajuudesta kysellä, koska lähtökohtaisesti useimmat eronneet sopivat lastensa huoltajuudesta hyvässä sovussa. Useimmiten lasten yhteishuoltajuus jatkuu sen enempää asiaa miettimättä.

Jos vanhemmat eivät pääse sopuun lasten yhteishuoltajuudesta tai siitä, että toinen suostuu exänsä yksinhuoltajuuteen, asiaan pyydetään päätöstä käräjäoikeudelta. Tällöin käräjäoikeus arvioi lapsen edun mukaisesti sitä, annetaanko lapsen huolto molemmille vanhemmille yhdessä vai onko lasten yksinhuoltajuus parempi vaihtoehto.

Jos olosuhteet myöhemmin muuttuvat, vanhempien keskenään tekemää sopimusta tai käräjäoikeuden päätöstä voidaan muuttaa tarvittaessa – aina tietysti vain lapsen etu huomioiden.

Elatusapu / Elatustuki ja yhteishuoltajuus vs yksinhuoltajuus

Olipa teidän valintana yhteis- tai yksinhuoltajuus, teillä molemmilla säilyy lapsen elatusvelvollisuus. Toisinaan elatusvelvollisuus koskee myös puolison eikä pelkästään lasten elatusta, mikä saattaa olla yllättävää monelle eroa pohtivalle. Tästäkin tärkeästä asiasta kuulet lisää Vapaaksi!-verkkovalmennuksessa

Ja voit lukea lisää lakipykälistä täältä: AVIOLIITTOLAKI: Aviovelvollisuudet, jotka sitovat myös avioeron jälkeen

Tositarinoita onnellisista ja onnettomista parisuhteista sekä eroista ja elämästä eron jälkeen voit lukea Rakkauden (r)evoluutio-kirjasta. Avuksi eropohdintaan voit ladata myös ilmaisen e-kirjan:

Kirja: Parisuhde, Eroaminen, Avioero

Rakkauden (r)evoluutio -kirja

* Kuunnellaksesi äänikirjana tai lukeaksesi Rakkauden (r)evoluutio -kirjan jopa täysin ilmaiseksi hyödynnä kumppanuuslinkkejä tällä sivulla. Suhde on ”ihan ok”, mutta jotain puuttuu – kannattaako erota

Kun lapsen huoltajuus pohdituttaa, ethän jätä itseäsi yksin?

Rakkauselämän kipukohdissa meissä ei aina korostu parhaimmat puolemme, kun sisäinen lapsemme huutaa apua. Tällöin voivat aktivoitua vanhat tunnelukot, joista kirjoitin sinulle tässä tunnelukkoyhteenvedossa. Myös narsistiset piirteet korostuvat esimerkiksi mustasukkaisuuden tai vihan ja väkivallan muodossa (lue niistä lisää ao. linkeistä).

Ethän jätä itseäsi yksin, kun on kyseessä tärkeä elämänvaihe sekä sinun että lastesi kannalta? 

Kun annat itsellesi luvan ottaa apua vastaan, tule mukaan eroamisen tueksi suunniteltuun Vapaaksi!-verkkovalmennukseen. Jos taas et vielä ole ihan varma siitä, kannattaako sinun erota vai sittenkin pysyä kumppanisi kanssa yhdessä, tule kirkastamaan sinun arvojesi, tarpeidesi ja toiveidesi mukainen tuleva suunta Parempi parisuhde vai erinomainen ero?-päätöksentekovalmennuksessa (verkkokurssi).

Kun haluat tavata minut henkilökohtaisesti, ota minuun yhteyttä. Tarjoan keskusteluavun ja coachauksen lisäksi myös hypnoterapiaa ja NLP-valmennusta. Voit lukea hypnoterapia- ja valmennuspalveluistani täällä.

Mielelläni kuljen kanssasi tämän matkan, jonka jälkeen huomaat jälleen alkavasi nauttia elämästäsi  entistä enemmän oman itsesi näköisenä.

Rakkaudella,
Coach Kati
Kliininen hypnoterapeutti, NLP Trainer-valmentaja, parisuhdeasiantuntija
[email protected]

Lisää tukea yksinhuoltajuuteen / yhteishuoltajuuteen

Jos jo tiedät haluavasi erota, mutta huomaat empiväsi eron toteuttamisen kanssa esimerkiksi juuri näiden lapsiin liittyvien monien kysymysten vuoksi, tule mukaan eroaville miehille ja naisille suunniteltuun, selkeästi etenevään Vapaaksi!-verkkovalmennukseen. Saat sieltä kootusti kaikki vinkit eroamiseen – kaikilta näkökulmilta ja käytännön case-esimerkkien kautta tarkasteltuna. 

Jos et ole vielä varma, haluatko erota vai et, kirkasta päätöksesi joko paremman parisuhteen tai eroamisen puolesta Parempi parisuhde vai erinomainen ero?-verkkovalmennuksessa.

Coach Kati Niemi - Kliininen hypnoterapeutti, NLP-valmentaja

Valmennukset

Tutustu coaching-, NLP-valmennus- ja hypnoterapiapalveluihin tällä sivulla. Tarjoan valmennusohjelmia, joissa hyödynnetään monipuolisia mindshifting metodeja ja pääset voimaantumaan omassa tahdissasi. Lisäksi voit aloittaa yksilöllisen Hyvä, Parempi,

SAA VIIKOITTAISTA INSPIRAATIOTA

OTA YHTEYTTÄ!

UUSIMMAT

Laita hyvä kiertoon!

Mitä ajatuksia tämä artikkeli herätti sinussa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lataa ilmainen e-kirja "Rakastan sinua, mutta..."

4 avaimen työkalupakki turhauttavan ‘Erota vai ei?’-ajatusvyyhdin selkiyttämiseen.