PERSOONALLISUUS: Mikä vaikuttaa persoonallisuuteen?

 

1. PERIMÄ eli GEENIT: Miten perintötekijät vaikuttavat persoonallisuuteen?

Paljonko geenit määräävät persoonallisuuspiirteistä? Mikä on suvun perimän vaikutus persoonallisuuteen?

Kaksostutkimukset ovat perinteinen tapa arvioida, kuinka paljon yksilöiden erot persoonallisuudessa voidaan selittää geneettisillä ja ympäristötekijöillä. Kaksostutkimuksilla on analysoitu persoonallisuutta kautta aikain ja lukuisat tutkimukset on jo erittäin hyvin dokumentoitu (≈ 40-60 %). Näihin tutkimustuloksiin perustuu osaltaan myös suomalaisessa työelämässä persoonallisuus- ja henkilöarvioinneissa sekä työnohjauksen tukena käytettävä WorkPlace Big Five®-persoonallisuusanalyysi (ks. alla).

Meta-analyysi noin 50 000 ominaisuudesta (Polderman ym 2015) arvioi, että keskimäärin geneettiset vaikutukset selittävät noin 49 % varianssista eri ominaisuuksissa, mutta useissa muissa tutkimuksissa periytyvyys persoona-piirteissä hajaantuu 40-60 % tasolle (Power ym 2015).

Esimerkiksi nykyään eniten käytetyn ”Viiden suuren” persoonallisuuspiirteen (“Big Five”) luokittelun (NEOAC = OCEAN) geneettiset periytyvyydet on arvioitu seuraavasti (K. L. Jang kollegoineen 1996):

• • Neuroottisuus ≈ 41 %

• • Ekstroversio ≈ 53 %

• • Avoimuus ≈ 61 %

• • Sovinnollisuus ≈ 41 %

• • Tunnollisuus ≈ 44 %.

Vaikka persoonallisuuspiirteen periytyvyys näyttäisi 50 %, se ei tarkoita että 50 % persoonallisuudesta olisi geeneissä määrätty lopullisesti.

Persoonallisuuden vahva geneettinen periytyvyys (40-60%) tarkoittaa varianssin jakautumista koko tutkitun populaation tasolla, ei determinismiä yksilön kohdalla. Geenisi eivät määrää persoonallisuuttasi eivätkä polkuasi, vaikka niiden onkin todettu korreloivan vahvasti (40-60% keskimäärin).

On havaittu myös, että geneettisten ja ympäristötekijöiden vaikutukset muuttuvat iän myötä ja että ympäristöllinen (ja erityisesti ei-jaettu) ympäristötekijä kasvaa merkitykseltään aikuisuudessa (Briley & Tucker-Drob 2014). Lisäksi nykyään tiedetään aivojen neuroplastisuuden hyödyntämisen vaikuttavan siihen, miten monipuolisia toimintamalleja yksilö hallitsee mm. työelämässä eli itsensäkehittämisellä on vaikutuksensa myös siihen, miten työkaverisi näkevät persoonallisuuspiirteesi.

Ethän myöskään puolisollesi sano ”mä nyt vaan oon tämmöinen, ota tai jätä”…? 😉 Persoonallisuus ei ole geeniesi eikä edes lapsuutesi sanelema kohtalo. Aina voit kasvaa myös persoonallisesti ilmentämiesi piirteiden osalta, jos motivaatiota riittää. Ei ole tarkoitus tulla tyystin toisenlaiseksi, vaan hioa timanttiasi niin, että se mahdollistaa antoisamman arjen sinulle ja rakkaillesi. (toki seuraa voi aina myös vaihtaa halutessaan – ja joskus se on paras strategia…)

Nykyään tiedetään myös epigenetiikasta, miten sama geenikin voi ilmentyä eri tavoin riippuen mm. ravinnosta tai ympäristön kemikaaleista. Omien geeniesi mahdollistamaan lopputulemaan voit siis sinäkin vaikuttaa paljon – eikä pelkästään persoonallisuutesi ja ilmentämäsi käyttäytymisen tasolla. Hyvä ruoka, parempi mieli, voisi sanoa tässäkin? 😉

2. JAETTU YMPÄRISTÖ eli mm. lapsuuden kasvuympäristö muokkaa persoonallisuuden ilmentämistä

Miten persoonallisuus rakentuu lapsuudessa? Paljonko vanhempien kasvatus tai asuinalue vaikuttavat persoonallisuuteen?

Persoonallisuustutkimuksissa ns. ”jaettu ympäristö” tarkoittaa kaikkia niitä kokemuksia ja olosuhteita, jotka tekevät perheen lapsista samanlaisempia keskenään.

Esimerkkejä:

• • Vanhemmat ja kasvatusperiaatteet (jos kohtelevat lapsia samoin eli mm. lasten ikäero ei ole kovin suuri)

• • Uskonto, koulutus, arvot, ruokakulttuuri

• • Asuinalue ja sosiaalinen luokka

• • Perheen taloudellinen tilanne ja asumisolosuhteet

• • Kotiin liittyvät säännöt ja perheen rutiinit

Jaetun ympäristön vaikutus persoonallisuuteen on yllättävän pieni. Suurin osa kaksostutkimuksista osoittaa, että jaettu ympäristö selittää vain 0–10 % persoonallisuuden vaihtelusta. Tämä tarkoittaa, että vaikka perheen kasvatus luo pohjan, se ei pitkällä aikavälillä selitä kovin paljon persoonallisuuseroja.

Esimerkiksi identtiset kaksoset, jotka kasvavat samassa perheessä, eivät ole juuri sen samanlaisempia kuin identtiset kaksoset, jotka kasvavat eri perheissä.

Työelämän erilaisia persoonia arvioitaessa on hyvä ymmärtää, että jaetun ympäristön vaikutuksen pienuus selittää myös sen, miksi samankin organisaation kulttuurissa ja arvoissa ”kasvatetut” työntekijät ja jopa samassa perheessä kasvaneet sisarukset voivat käyttäytyä hyvin eri tavoin.

3. EI-JAETTU YMPÄRISTÖ & PERSOONALLISUUS: Omat elämänkokemukset muokkaavat persoonallisuuspiirteiden ilmentymistä eri ympäristöissä

Ei-jaettu ympäristö tarkoittaa kaikkia yksilöllisiä kokemuksia ja tilanteita, jotka tekevät ihmisistä erilaisia, vaikka he kasvaisivat samassa perheessä.

Esimerkkejä:

• • Eri roolit perheessä (esim. sukupuoli, sisarusjärjestys ja ikäerot)

• • Henkilökohtaiset ystävyyssuhteet, opettajat, harrastusten ja ihmissuhteiden tuomat kokemukset

• • Eri roolit työyhteisössä ja työkokemusten vaikutukset

• • Yksilölliset valinnat ja sattumat (sekä hyvät että mahdollisesti traumaattiset tapahtumat elämän aikana)

Ei-jaettu ympäristö selittää 20–40 % persoonallisuuden vaihtelusta eli selvästi enemmän kuin jaettu ympäristö. Tämä tarkoittaa, että ihmisen omat kokemukset ja tulkinnat elämästä ovat merkittävämpiä kuin perheen yhteiset olosuhteet.

WorkPlace Big Five -kehikon näkökulmasta tämä jaottelu selittää, miksi tiimien monimuotoisuus ei johdu vain taustoista tai koulutuksesta, vaan yksilöllisistä kokemuksista, jotka ovat muovanneet hermoston ja siten myös persoonallisuuden ilmenemistä sekä erilaisia reagointitapoja samaankin haasteeseen tai onnistumiseen.

Persoonallisuus perustuu puoliksi geeneihin (40-60%) ja oman itsesi johtamisen ja kehittämisen vaikutus on suuri parempien elämänkokemusten luomisessa.

Henkilökohtaisessa valmennuksessa ei yritetä muuttaa ihmisen peruspiirteitä, vaan auttaa häntä toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla ympäristöään kunnioittaen – tai tarvittaessa ympäristöään vaihtaen kunkin omien tarpeiden ja toiveiden mukaisesti antoisamman arjen rakentamiseksi yksi tärkeä valinta ja teko kerrallaan. Persoonallisuus on yksi elämän menestysreseptin tekijöistä ja omaa onnellisuuden reseptiään kannattaa aika ajoin justeerata.

Persoonallisuuseroista 40–60 % johtuu perinnöllisistä tekijöistä, noin 10% lapsuudenperheen ja -ympäristön jaetuista tekijöistä sekä 20-40 % yksilön omilla elämänkokemuksilla, jotka ovat muokanneet häntä sellaiseksi kuin hän tänä päivänä on. Ethän siis mene vaikeissa paikoissa piiloon ”tämmöinen persoona mä nyt oon enkä muuksi muutu”, vaan otat myös rakentavasta palautteesta arvokasta osviittaa elämäsi edistämiseksi niin työ- kuin yksityiselämässäkin.

Työelämän henkilöarvioinneissa ja mm. johtajien coachingissa usein käytetyn WorkPlace Big Five -kehikon näkökulmasta tämä tarkoittaa, että myöskään työpaikoilla olevien johtajien ja työntekijöiden persoona-erot eivät ole pelkästään heidän koti- ja koulukasvatuksesta tai esim. työympäristöstä johtuvaa, vaan merkittävä osa yksilön persoonallisten toimintamallien profiilista kumpuaa jo geneettis-biologisesta taustasta.

Siksi myös työympäristön kehittämisessä on järkevää arvioida sekä yksilön persoonallisuuden aineksia että niiden mukautumista: toiminnan muutokset eivät vaadi, että kaikki muuttuu, vaan että ymmärretään, miten yksilön starttipiste toimii ja päästään parhaalla tavalla eteenpäin.

Erilaisten persoonallisuuskartoitusten hyödyntäminen on kätevä työkalu, jolla yksilön minäkuva tarkentuu, mikä on mm. itseluottamuksen vahvistamisen peruslähtökohta. Persoonallisuusanalyysien ja ”testien” tarkoitus ei ole lokeroida eikä typistää yksilöllistä uniikkia persoonaa, vaikka käytännön hahmotuksen vuoksi onkin kätevää, että jokaisella persoonallisuustestillä on omanlaisensa visualisoidut graafit, taulukot ja skaalat. Ammattitaitoisen valmentajan kanssa oivallat, miten nämä eri työkalut tukevat sinua itsesi johtamisessa ja kehittämisessä parhaiten.

Tervetuloa oivaltamaan paljon mielenkiintoista uutta omasta persoonastasi, vahvuuksistasi ja kehitysalueista!