Tunnelukko-yhteenveto: Mitä tunnelukot ovat?

Tunnelukko-yhteenveto: Mitä tunnelukot ovat?

Parisuhteen parantaminen ja myös esimerkiksi työelämän suhteiden kehittäminen onnistuvat helpommin, kun tulet tietoiseksi omista tunnelukoistasi ja niistä selviytymiskeinoista, jotka ovat sinulle luontaisia – vaan eivät ainoita mahdollisia! Tässä artikkelissa kerron sinulle mitä tunnelukot ovat sekä käymme läpi erilaisia tunnelukkoja ja niiden selviytymiskeinoja. Joko arvaat, mikä tunnelukko / tunnelukot kuvastaa sinua eniten ja mitä tunnelukkoa sinulla ei ole?

Entä miten voisit valita toimimattomien selviytymiskeinojen sijaan parempia toimintamalleja – olettaen, että haluat voida hyvin etkä vain nippa nappa selviytyä?

Tunnelukkojen ymmärtäminen auttaa sinua ymmärtämään paremmin itseäsi ja siten hyväksymään myös muut ihmiset vajavaisina ja keskeneräisine tunnelukkoineen. Kuten esimerkiksi sen sinun puolisosi, joka välillä vaikuttaa käyttäytyvän kuin pikkulapsi kiukuissaan tai mökötyksissään.

Tämän tunnelukkoyhteenvedon luettuasi voit tutustua tunnelukkoterapian ja hypnoterapian yhtäläisyyksiin.

Ja kun haluat tietää, mitä hyötyä hypnoosista on, lue lisää täältä.

Mitä tunnelukot, skeemat ja uskomukset ovat?

Skeema on psykologian termi niille ajatus-, tunne- ja toimintamalleille, joita meillä kaikilla on. Me kaikki järjestämme keräämäämme aistidataa organisoituihin muistirakenteisiin, joiden avulla voimme tehdä nopeammin tulkintoja tulevissa vastaavankaltaisissa tilanteissa. Uskomuksista eli ennakkokäsityksistä ja skeemoista on meille hyötyä, koska meidän aivomme ylikuumenisivat, jos ne joutuisivat joka kerta prosessoimaan kaiken todellisen datan “tyhjällä päällä”.

Skeemat syntyvät siis tarpeeseen silloinkin, kun ne eivät enää jossain vaiheessa veisi meitä eteenpäin. Tunnelukolla on siis alunperin ollut hyvä tarkoitus: suojella meitä ja auttaa meitä selviytymään.

Koska me itse rakennamme omat skeemamme lapsuudesta alkaen kokemustemme pohjalta aivan automaattisesti, skeemoista on toisinaan myös haittaa: voimme tehdä virhepäätelmiä omasta itsestämme tai muista ihmisistä ja tapahtumista, jos sisäiset uskomusrakennelmamme ovat vinoutuneet. Lapsen silmin nähty tilanne aiheutti todennäköisesti sellaisia tulkintoja, jotka eivät aikuisen silmin katsottuna olleet aivan todenperäisiä, mutta koska lapsi ei sitä tiedosta, hän jatkaa toimintaansa omien skeemojensa pohjalta.

Tunnelukot ovat näitä lapsuudessa sisäistettyjä malleja, jotka tiedostamatta ja alitajuisesti ohjaavat valintojamme ja toimintaamme.

Kliininen hypnoterapeutti, NLP-valmentaja Kati Niemi Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen Sipoo Kirkkonummi

VALMENNUS

Henkilökohtainen valmennus avartaa näkymiäsi rakkauselämäsi runsauttamiseen ja itsesi voimaannuttamiseen muillakin elämänalueillasi, jotta voit päivä päivältä helpommin elää oman itsesi näköistä elämää rakkaudesta käsin niin itseksesi

Skeemat ovat siis syntyneet tarpeeseen ja kukin on niitä luonut parhaan käsityskykynsä mukaan. Onneksi aikuisiksi kasvettuamme voimme kuitenkin tutkia omia skeemojamme analyyttisemmin ja pyrkiä muuttamaan niitä objektiivisemmiksi niin, että ne kannustavat ja tukevat meitä kohti parempia valintoja ja toimivampia vuorovaikutustilanteita.

Ovatko tunnelukot todellisia? Voiko tunnelukkoja avata tai muuttaa?

Tunnelukkoteoria eli skeemateoria olettaa, että jos aikuisella on jokin tietty tunnelukko, hänellä on lapsena ollut tapahtumia, jotka ovat synnyttäneet tuon selviytymiskeinon. Monista psykologian tutkimuksista tiedetään, että lapsuudella on olennainen merkitys maailmankuvamme ja siten siinä selviytymiseen tarvittavien toimintatapojen synnyttämisessä.

Tiedetään kuitenkin myös, että tunnelukkoja voi syntyä myös myöhemmin elämässä merkittävien, vaikeiden elämäntapahtumien yhteydessä eikä kaikki aikuisuudessa ilmenevä ikävä toiminta perustu huonoon lapsuuteen tai epäonnistuneisiin vanhempiin.

Yhtälailla tiedetään, että aikuinen voi opetella tunnistamaan omat tunnelukkonsa ja siten helpottamaan niistä poisoppimista. Kuten lapsi oppi selviytymiskeinoja, aikuinen voi ottaa nuo aikansa palvelleet sopeutumiskeinot uuteen tarkasteluun ja opetella pois haitallisista tavoistaan.

Tässä kohdin tunnelukkoterapia esimerkiksi rentouttavaan hypnoosiin (hypnoterapiaan) yhdistettynä voi olla hyvä apu.

Mistä tunnelukko syntyy?

Skeemateorian mukaan tunnelukot ovat niinsanottuja haitallisia varhaisia skeemoja (EMS = Early Maladaptive Schema), jotka ovat syntyneet hyvästä syystä aikoinaan – ainakin lapsen silmin katsottuna. Tunnelukot syntyvät suhteessa lähimpiin hoitajiin, useimmiten vuorovaikutuksessa isän ja äidin kanssa. Tunnelukkoja ei muodostu vain varhaislapsuudessa, vaan myös kouluelämässä ja varhaisaikuisuudessa merkityksellisissä tai haastavissa elämäntilanteissa.

Uskomuksia imemme itseemme toki läpi elämän, mutta tunnelukkoteorian tarkoittamat skeemat ovat nimenomaan ennen 18. ikävuotta muodostuneita ajatus-tunne-reaktio-malleja.

Lapsena olemme jo aivojemme biologisen keskeneräisyyden vuoksi erittäin alttiita vaikutuksille. Imemme ympäristömme vaikutteita ja toimintatapoja itseemme kuin sieni emmekä osaa vielä tehdä ihan parhaita mahdollisia tulkintoja kaikesta uudesta havaitsemastamme. Siksi meille kaikille on ihan luonnollista muodostaa erilaisia vinoutumia, joiden virheellisyyden saatamme huomata vasta aikuisuuden parisuhteissa taistellessamme.

Lapsella on tarve ja oikeus tulla kuulluksi, nähdyksi ja hyväksytyksi. Lapsi tarvitsee turvaa ja huolenpitoa. Toisinaan kuitenkin vanhemmat eivät vastaa lapsen kaikkiin tarpeisiin sopivalla tasolla. Harvoin vanhempi on tarkoituksellisesti laiminlyönyt lapsensa hoidon, vaan usein vanhempi ei vain ymmärrä toimivansa ‘väärin’, vaikka haluaa lapselleen vain hyvää.

Tilanteet, joissa tunnelukkoja syntyy tai ne vahvistuvat, eivät välttämättä ole mitään traumaattisia tai väkivaltaisia tilanteita, vaan tunnelukot voivat syntyä myös esimerkiksi voimakkaan turhautumisen vuoksi. Lapsi voi kokea esimerkiksi jääneensä huomiotta ja että häntä ei kuunnella, vaikka objektiivisesti tarkasteltuna asia ei olisikaan ihan niin.

Tunnelukkoja ei synny vain kaltoinkohtelun tai välinpitämättömyyden vuoksi, vaan osa niistä voi aiheutua vanhempien ylisuojelun, liiallisen huolehtivaisuuden vuoksi. Helikopteri- eli curling-vanhempien lasten onkin todettu olevan aikuisuudessa helpommin masentuneita ja epävarmoja omasta pärjäämisestään.

Tunnelukko laukaisee tutuimman selviytymiskeinon aikuisenakin, ellemme opeta aivojamme valitsemaan paremmin.

Jos vanhemmat tai muut ensisijaiset hoitajat eivät auta lasta selviämään epämukavista tunnetiloista ja lapsi kokee jäävänsä yksin, lapsi oppii selviämään itsekseen – ilman hoitajiensa tukea ja turvaa. Kun epämiellyttävä tunne nousee pintaan, lapsella on kolme pääsääntöistä sopeutumis- eli selviytymiskeinoa, joista muodostuu hänelle luontaisia tapoja: välttely, passiivisuus ja aggressiivisuus.

Me usein käytämme näitä kaikkia selviytymiskeinoja eri tilanteissa, mutta koska nämä kaikki kolme ovat epäterveitä reagointitapoja, niin niiden sijaan meidän kannattaisi opetella olemaan lempeän jämäkkä ja toimia ratkaisukeskeisesti eikä vain selviytymismoodissa. Sisäisen lapsen omaksumien selviytymiskeinojen sijaan meidän kannattaa kutsua paikalle se meidän sisäinen aikuinen, joka osaa toimia paremmin, lempeämmin ja ratkaisukeskeisemmin.

Tunnelukon vuoksi vaikeassa tilanteessa heräävät epämiellyttävät tunteet ohjaavat meidät turvautumaan tutuimpaan selviytymiskeinoon eli me ikäänkuin lukitsemme itsemme ja toimintamahdollisuutemme tietyn tunnetilan triggeröidessä meitä. Mitä useammin olemme olleet vastaavanlaisessa tilanteessa ja toteuttaneet jonkin tunnelukon laukaisemaa selviytymiskeinoa, sitä automaattisemmin luiskahdamme saman selviytymiskeinon varaan jatkossakin.

Tähän liittyen lue lisää stressinhallinnasta ja resilienssistä.

Tunnelukot parisuhteessa voivat luoda varsinaisen pattitilanteen

Jos siis olet jo lapsena tottunut reagoimaan ensisijaisesti hyökkäävästi, myös parisuhteen riitatilanteissa todennäköisesti osoitat jonkinlaista aggressiivisuutta ja päälle puskemista. Jos taas puolisosi on jo lapsena oppinut piilottamaan itsensä, hän saattaa parisuhteen kipukohdistakin pyrkiä vain peruuttamaan hiljaa takavasemmalle eikä kohdata ongelmia, joita sinä hyökkäävämpänä osapuolena haluat nostaa esille.

Teillä molemmilla voi siis olla sama sisäisen lapsen huoli (“meillä on ongelma ja minä pelkään tulevani hylätyksi”), mutta toinen teistä puskee päälle ja toinen pakenee. Onko ihme, jos parisuhdeongelmanne eivät ratkea ilman, että molemmat asetutte oman sisäisen lapsenne vierelle ja sitten sisäisen aikuisen rauhallisemmin ja aktiivisemmin elkein ryhdytte ratkomaan yhteistä ongelmaanne?

Energiasäästäväiset aivomme rakastavat skeemoja ja rutiineja, joten neuronit eli aivosolut vahvistavat nimenomaan niitä synapsiverkostoja, joita käytämme eniten. Me jumiudumme huonoihinkin tapoihimme, koska uusien tapojen omaksuminen edellyttää myös biologista mukautumista aivosolujen ja synapsien tasolla asti.

Sinä ja puolisosi voitte kuitenkin opettaa sisäiselle lapsellenne ja myös aivosoluillenne uusia tapoja kytkeä ajatukset ja tunnetilat paremmiksi toimintavaihtoehdoiksi. Tapa, jolla selvisit lapsuudessasi ja nuoruudessasi ja kenties parisuhteessannekin tähän asti, ei välttämättä ole enää se paras tapa, jolla saat ratkaistua kiperän nykytilanteesi.

Miten tunnelukkoja voi avata ja selviytymiskeinoja parantaa?

Aikuisena on tärkeää havaita, että tunnelukon triggeröimän selviytymiskeinon mukainen toiminta ei tuo meille sitä tunnetilaa, jota oikeasti haluamme. Aikuisina meidän tulee tarkastella omia triggereitämme objektiivisemmin ja harjoitella parempia toimintatapoja vaikeissakin tilanteissa. Kuten esimerkiksi silloin, jos syyllisyyden tunne pettämisen jälkeen tai eroajatukset ahdistavat ja häpeän tunne nousee pintaan.

Jos emme kyseenalaista omia tunnelukkojamme, skeemojamme ja rajoittavia uskomuksiamme sekä niiden ohjaamia toimintatapojamme, saatamme tiukan paikan tullen käyttäytyä täysin lapsellisesti – olemmehan omaksuneet nuo typerimmät toimintatapamme todennäköisesti jo lapsina vanhempiemme kanssa kiukutellessa tai heitä vältellessämme. Miten järkevästi toimit esimerkiksi oman mustasukkaisuuden tunteesi tai puolisosi mustasukkaisuuden kanssa?

Kun haluat toimia parisuhteessasi ja esimerkiksi työelämässä ratkaisukeskeisemmin, sinun kannattaa ratkaista omat kovimmat pähkinäsi – omat tunnelukkosi ja niiden laukaisemat selviytymiskeinosi. Tätä artikkelia lukiessasi voit pohtia esimerkiksi seuraavia kysymyksiä oman elämäsi kannalta ja miettiä, mikä tunnelukko voisi olla kulloinkin kyseessä:

  • Minkälaisissa tilanteissa huomaat tunnelukkosi aktivoituvan?
  • Missä tilanteissa olet toiminut eri selviytymiskeinoilla? Mitä välttelet? Milloin olet passiivinen? Milloin ylikompensoit tai toimit hyökkäävästi? Entä passiivisaggressiivisesti?
  • Miten toimisit noissa tilanteissa, jos toimisit lempeän jämäkästi?
  • Ketkä triggeröivät sinussa tietynlaista toimintaa?
  • Mitkä toimintatavat ovat sinulle luontaisia? Kuinka kauan tai mistä lähtien olet toiminut niin?
  • Minkä arvelet olleen alkuperäinen hyvä syy, jonka vuoksi omaksuit tällaisen toimintatavan?
  • Mitä hyvää olet saanut tuota toimintatapaasi ilmentämällä? Entä mitä et ole saanut tai mitä olet menettänyt tuonlaisen toimintasi vuoksi?
  • Kuka tai ketkä ovat saattaneet olla ‘roolimalleinasi’, kun olet oppinut tuollaisen tavan toimia tietyssä tilanteessa? Minkälaisia käytännön tilanteita muistat menneisyydestäsi?
  • Mikä osa sinussa jää toteutumatta täysimääräisesti rakkauden kautta, jos jatkat tuolla tavalla toimimista tästä eteenpäin?

Tunnelukko-selviytymiskeino A: Välttely

Jos haluamme tukahduttaa ikävän tunnetilan, voimme alkaa vältellä sellaisia tilanteita, joissa tuo tunnetila voisi herätä. Välttely parisuhteessa voi tuntua järkevältä selviytymiskeinolta, mutta jos sinulla on tarpeena vain selviytyä parisuhteessa, niin mihin oikeasti tarvitset koko parisuhdetta?

Jos sinulle on luontaista vähätellä omia tarpeitasi ja tunteitasi, välttely voi olla sinulle tuttu selviytymiskeino. Selviytymiskeino ei ole kuitenkaan ratkaisukeino, vaikka se voikin tuntua sellaiselta hetkelisesti hyödynnettynä. Jos sinulle tutuin selviytymiskeino on välttely, haluat kuitenkin mieluummin vältellä ratkaisun etsimistä ja esimerkiksi lapsuuden tapahtumiesi tarkastelua, koska et halua kokea ikäviä tunteita enää uudelleen.

Saatat aavistaa, mistä ongelmasi vaikkapa parisuhteessa johtuvat, mutta koska tuon ongelman ratkaisu olisi hidasta ja siinä samalla voisi herätä myös epämieluisia tunteita pintaan, välttelet ongelman kohtaamista. Saatat ohittaa ongelmasi kevyillä “menneisyyttä on turha murehtia”-sloganeilla tai “älä tuo minulle ongelmia, tuo ratkaisuja”-murahduksilla. Kuulostaako tutulta?

Puolison välttely parisuhteessa – voisiko se johtua tunnelukosta ja vääränlaisesta selviytymiskeinosta?

Esimerkiksi jos lapsen vanhempi on vaativa ja ailahtelevainen, lapsen on järkevääkin vältellä sellaista vanhempaa. Toisaalta jos olemme aikuisina valinneet näennäisesti turvalliselta eli tutulta tuntuvan puolison (vanhempamme kaltaisen) ja hänkin on vaativa ja ailahtelevainen (kuten meitä rakastanut vanhempamme), saatamme sietää puolison huonoa käytöstä enemmän kuin meidän kannattaisi. Emme halua keskustella vaikeista asioista vaan välttelemme ikäviä tilanteita tai lopulta kenties koko puolisoamme. Pakenemme paikalta esimerkiksi töihin selittäen “töissä on nyt niin kiirettä ja mun on vaan pakko tehdä nyt pitkää päivää” tai harrastuksiin “oma aika on tärkeää ja tää laji on vaan mun intohimoni”.

Yksittäiset työkiireet ja oman ajan vaaliminen harrastusten kautta ovat tietysti tärkeitä, mutta ne voivat olla myös pakokeinoja parisuhteen todellisuudesta, jota ei oikeasti halua tuntea eikä ratkaista. Kun selviytymiskeinosi on välttely, pakenet parisuhdettasi eli käytännössä omaa elämääsi, tarpeitasi ja tunteitasi esimerkiksi päihteisiin, työnarkomaniaan, urheilu- tai seksiaddiktioon, someriippuvuuteen tai toisen naisen / kolmannen pyörän syliin. Kun saa itsensä ulkopuolelta virikkeitä, ei ole tarvetta kohdata omaa itseä.

Kuinka kauan haluat vielä vältellä omaa itseäsi? Milloin voisit kohdata oman sisäisen lapsesi, joka kaipaa hellyyttä, huomiota, hyväksyntää ja lohtua?

Tunnelukko-selviytymiskeino B: Passiivisuus parisuhteessa

Passiivisuus parisuhteessa näkyy harmaana ja tuntuu kädenlämpöisenä. Mikään ei tunnu eikä kosketa. Mihinkään ei reagoida eikä mikään sytytä. Kaikki vaan on.

Negatiivinen passiivisuus on eri asia kuin positiivinen levollisuus, joten ethän yritä selittää omaa passiivisuuttasi parisuhteessa vain sillä, että “tämä saa luvan riittää” tai “puoliso odottaa ihan liikoja”?

Toki on tilanteita, joissa ei tarvitse reagoida voimakkaasti tai lainkaan. Mutta jos tunnet olosi huonoksi parisuhteessasi, selitätkö tuon tunnetilasi pois vai valitsetko toimia tilanteen parantamiseksi?

Entä vähätteletkö omien tunteidesi lisäksi myös puolisosi tunteita, ja vaivut passiivisuuteen etkä ehkäpä salli puolisollesikaan sellaista toimintaa, joka oikeasti auttaisi häntäkin? Heittäydytkö näennäisesti helppoon passiivisuuteen vai tunnistatko tilanteet, joissa sinun tulee osoittaa aktiivisuutta?

Tunnetko itsesi avuttomaksi puolisosi vaatimusten edessä ja sinun on helpompaa lamaannuttaa itsesi ja jäädä vain laakereillesi makaamaan toivoen, että puolisosi tajuaisi toimia teidän molempien puolesta? Tunnetko haluavasi erota, mutta mieluummin jäät odottamaan, että puolisosi ehdottaa eroa? Ja jos puolisosi ehdottaa eroa, jätätkö silloinkin itse hakematta eroa, myymättä asuntoa, sopimatta lasten hoitokuvioista?

Odotatko puolisosi sekä hoitavan kaiken parisuhteen parantamiseksi että sen päättämiseksi ja itse tyydyt vain valittajan rooliin: “mikä sillä puolisolla nyt oikein on vikana, kun meillähän on kaikki hyvin”?

Passiivinen henkilö olettaa omat uskomuksensa, skeemansa, tunnelukkonsa oikeiksi ja ansaituiksi, jolloin hän ei edes yritä korjata niitä. Omaa vaikeaa tunnetilaansa (tunteen tila = hetki!) passiivisuuteen pakeneva henkilö väheksyy omia tarpeitaan ja tunteitaan niin, että hän ei lähde niitä parantamaan vaan mieluummin syyttää olosuhteita tai puolisoaan huonosta olostaan. Passiivinen henkilö käyttäytyy tiukassa paikassa usein passiivisaggressiivisesti.

Tunnelukko-selviytymiskeino C: Aggressiivisuus eli hyökkäävyys

Aggressiivisuus eli hyökkäävyys on ylikompensoinnin muoto eli välttelyn ja passiivisuuden vastakohta.

Aggressiivisuus parisuhteessa tai muissakin ihmissuhteissa kertoo voimakkaasta tarpeesta ylikorostaa omia tarpeita tai tunnetilaa. Aggressiivisuus voi olla henkilön parhaaksi selviytymiskeinoksi toteama tapa saada huomiota ja sitä kautta hyväksyntää itselle. Aggressiivisuus on haitallinen tapa korostaa itseä muiden ihmisten kustannuksella, kun itsensä voisi tehdä näkyväksi hellemminkin.

Aggressiivisesti käyttäytyvä henkilö pyrkii ylikompensoimaan omaa alemmuuden tunnettaan, joka voi johtua esimerkiksi aikaisemmista kokemuksista, joissa hän tunsi itsensä huonoksi ja alistetuksi. Lapsi, jota on kohdeltu aggressiivisesti vanhempien, sisarusten tai koulukavereiden toimesta, saattaa oppia puolustautumaan vastahyödykkäyksellä eli tulemalla itsekin yhtä aggressiiviseksi, jos hän on huomannut saavansa hyökkääjän perääntymään sillä tavalla paremmin kuin jos itse olisi vain paennut paikalta (välttely) tai esittämällä kuollutta (passiivisuus).

Hyökkäävyys (Aggressiivisuus) parisuhteessa

Jos esimerkiksi parisuhteessa tunnet arvottomuuden tunnetta, saatat ryhtyä ylikorostamaan omaa arvoasi ja merkitystäsi aggressiivisella, hyökkäävällä tavalla. Tai jos olet epävarma puolisosi rakkaudesta sinua kohtaan, saatat hyökkäävästi vaatia häntä todistamaan rakkautensa sinuun kerta toisensa jälkeen. Kun koet saavasi vähän, vaadit aggressiivisesti käyttäytyen enemmän kuin olisi tarpeeksi, jotta et vaan jäisi vaille sitä mitä kaipaat.

Tai jos pelkäät epäonnistua, sinulle voi muodostua pakonomainen onnistumisen tarve, mikä näkyy hyökkäävänä käytöksenä ja kilpailuasetelmissa muita kohtaan tai vaativana perfektionismina ja peräänantamattomuutena.

Jos tunnet vahvaa tarvetta vältellä ikäviä tunteita vaikkapa parisuhteessa ja pyrit niistä eroon esimerkiksi järjestämällä juhlia tai keksimällä aina uusia projekteja ja tuomalla hälinää ympärillesi, sinun olisi parempi harjoitella kohtaamaan nuo ikävät tunteet eikä ylikompensoida niitä pois sisältäsi. Kohtaa sisäinen lapsesi hellyydellä, ota se syliin ja sitten pyydä puolisosi rakentavaan keskusteluun kanssasi.

Jos hyökkäävyys on sinulle luontaista, sinun voi olla kaikista tärkeintä harjoitella hiljentymään ja pysähtymään. Ja jos huomaat vahvaa vastustusta tätä lukemaasi kohtaan, jo se itsessään voi kertoa siitä, että sinulla on tarvetta nimenomaan tähän hyökkäämisen ja ylikompensoinnin hillitsemiseen valmentajan tukemana. Ota yhteyttä, kun haluat jutella kanssani esimerkiksi tästä teemasta ja oppia olemaan lempeän jämäkkä, olematta kuitenkin aggressiivinen.

Erilaisia tunnelukkoja on monia – mikä niistä tuntuu koskettavan sinua?

Seuraavista kuvauksista saat käsityksen erilaisista tunnelukoista.

Rankaisevuuden tunnelukko

Skeemateoria olettaa, että aikuinen, jolla on rankaisevuuden tunnelukko, on itse saanut osakseen rangaistuksia lapsuudessaan. Aikoinaan lapsia kuritettiin “koivuniemen herralla”, nahkaremmillä tai tukistamalla kotona, ja karttakepillä sormille napsauttaen koulussa. Rangaistusten ajateltiin tekevän lapsesta kunnon kansalaisen ja vanhemmat tietysti halusivat lapsistaan hyviä kansalaisia, jotka sopeutuvat yhteiskunnan sääntöihin ja siten heidät hyväksytään osaksi yhteisöä. Rankaisuja pidettiin hyvinä, ei pahoina kuten nykyään.

“Joka vitsaa säästää, se lastaan vihaa” ja “Ken kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee” olivat tunnettuja sanontoja, jotka sinäkin olet varmaan kuullut jossain yhteydessä. Sosiaaliset normit leviävät näppärästi esimerkiksi sanontojen muodossa ja varsinkin riimitettyinä, jolloin ne sujahtavat alitajuntaan vaivattomammin. Fyysisten rankaisujen lisäksi sovellettiin muitakin rangaistuksia.

Kaltoinkohtelun, suojattomuuden, alistumisen ja uhrautumisen tunnelukot

Jos koit kiusaamista, fyysistä tai henkistä väkivaltaa tai muunlaista vahvaa kaltoinkohtelua lapsuudessasi, sinulla saattaa olla kaltoinkohtelun tunnelukko.

Jos sait pelätä lapsena, todennäköisesti pelkäät aikuisenakin samankaltaisia asioita, ihmisiä ja tilanteita osaamatta kuitenkin selittää itsellesi, miksi pelkäät sitä kaikkea. Arka aikuinen joutui lapsuudessaan kokea pelkoa, jolta hän ei kokenut päässeensä suojaan. Jos tunnet itsesi suojattomaksi ja valitset (tiedostamatta) toimia vanhan tutun selviytymiskeinosi mukaan pakenemalla paikalta (välttely), esittämällä välinpitämätöntä (passiivisuus) tai hyökkäämällä (aggressiivisuus), suojattomuuden tunnelukkosi ohjaa toimintaasi liikaa.

Alistumisen tunnelukon omaavan aikuisen oletetaan joutuneen alistumaan jo lapsuudessaan, joten alistuminen on hänelle luontaista aikuisenakin.

Samalla tavalla skeemateoria olettaa uhrautumisen tunnolukon omaavan aikuisen olleen uhrautuvainen jo lapsena.

Hylkäämisen, ulkopuolisuuden ja hyväksynnän haun tunnelukot

Jos tulit lapsena vanhempiesi, sisarustesi, koulukavereidesi tai muiden sinulle tärkeiden ihmisten hylkäämäksi usein tai pahoissa tilanteissa, sinulle saattoi muodostua jonkinasteinen hylkäämisen tunnelukko.

Koulukiusattu jää ryhmän ulkopuolelle, mikä on iso hylkäämisen kokemus. Se saattaa synnyttää ulkopuolisuuden tunnelukon.

Jos lapsi ei saanut kiireisiltä tai vaativilta vanhemmiltaan hyväksyntää ilman megatemppuja, hän saattoi oppia taitavaksi hakemaan hyväksyntää yhä uusin tavoin. Hyväksynnän hakuisuudesta saattaa muodostua tunnelukko varsinkin lapselle, jonka vanhemmatkin pyrkivät olemaan kuuliaisia kansalaisia ja hakemaan sosiaalista hyväksyntää muilta. Vanhempien käytös esimerkiksi naapureiden tai ystävien nähden oli jatkuvasti heidän lastensa mallitettavana, joten ei ole ihme, että ylikiltit jees-miehet ja -naiset kasvattavat lapsiaankin miellyttämään mieluummin muita kuin lasta itseään.

Riippuvuuden ja kietoutuneisuuden tunnelukot

Lapsi, joka haki hyväksyntää vanhemmiltaan, saattoi tulla suorastaan riippuvaiseksi heistä. Tällöin lapsi ei ole reipas ja oma-aloitteinen eikä itsenäisty nuoruudessa muiden tavoin, vaan jää kotiin äidin ja isän luokse. Riippuvuuden tunnelukosta kärsivä lapsi ei vielä aikuisenakaan osaa irtautua vanhemmastaan, joka puolestaan ruokkii lapsensa riippuvuutta omalla käytöksellään, jotta ei tulisi hylätyksi – onhan hänellä itselläänkin todennäköisesti riippuvuuden tunnelukko riesanaan. Jos tällainen ylihuolehtivainen ja kaiken lapsensa puolesta tekevä helikopterivanhempi itse nautti siitä, että lapsi oli riippuvainen hänestä, hän saattoi lahjoittaa oman riippuvuuden tunnelukkonsa lapselleenkin. Kuten tavallista, useat tunnelukot siirtyvät suvussa seuraavalle.

Kietooutuneisuuden tunnelukon omaava vanhempi pitää kiinni lapsestaan usein aikuisenakin. Hän haluaa kietoa lapsensa itsensä ympärille, jotta vanhempi ei joutuisi kokemaan yksinolon tunteita lapsen lähtiessä tutkimaan maailmaa omin jaloin, esimerkiksi muuttaessa pois kotoa.

Tunnevajeen, vajavuuden ja emotionaalisen estyneisyyden tunnelukot

Jos tarpeesi eivät tulleet tyydytetyiksi lapsena etkä saanut tuntea olevasi rakastettu, saatat kokea tunnevajetta sisälläsi aikuisenakin myös sellaisissa tilanteissa, joissa sinulla “pitäisi olla kaikki hyvin”. Saatat kokea yksinäisyyttä, vaikka sinulla olisi paljonkin ihmisiä ympärilläsi. Sinulla saattaa olla tunnevajeen tunnelukko.

Vajavuuden tunnelukko on tunnevajeen tunnelukon kaltainen eli henkilö kokee itsensä vaillinaiseksi, puutteelliseksi, kelpaamattomaksi ja ei-rakastetuksi. Vajavuuden tunnelukko saa kokemaan häpeää, joka on ollut tuttu vieras lapsuudesta asti. Oletko sinä oppinut häpeämään itseäsi jopa tilanteissa, joissa ei järjellä ajateltuna ollut mitään hävettävää? Tunnelukko on vahvempi kuin järki niin kauan, kunnes sisäinen aikuisesi kohtaa sisäisen lapsesi ja tukee sitä.

Tunne-elämältään emotionaalisesti estynyt henkilö on oppinut kontrolloimaan itseään ja tunteitaan lapsuudesta asti. Tunteita ei ole arvostettu ja niiden näyttämistä on voitu jopa halveksia. Järki on ollut aina arvokkaampaa kuin tunteet, jotka tuli piilottaa yhä syvemmälle ja syvemmälle. Syntyi emotionaalisen estyneisyyden tunnelukko, joka rajoittaa rakkauselämää rajusti.

Vaativuuden ja epäonnistumisen tunnelukot

Vanhemmat, joilla on vaativuuden tunnelukko, ovat vaativia omaa lastaan kohtaan, koska heiltäkin vaadittiin paljon lapsuudessa. Vaativuuden tunnelukon omaava henkilö puhuu ajatuksissaan itselleen “mun on pakko tehdä tuo” tai “mun pitäisi mennä tuonne” tai “mä en saa tuntea näin”, mutta hänen selviytymiskeinoistaan riippuu se, minkä toiminnan hän valitsee: passiivisuuden (jättää tekemättä/menemättä), välttelyn (alkaa vältellä tekemättömen töiden pinoa tai työpanosta vaativia tilanteita) tai hyökkäävyyden (paiskii töitä hullun lailla).

Lannistettu lapsi tulkitsee uusia neutraalejakin tilanteita kriittisten linssien läpi ja kokee riittämättömyyttä, joka tuntuu ikävältä. Tuon ikävän tunteensa hän saattaa sälyttää toisen harteille (“toinen on liian vaativa”) tai omaksi syykseen (“tunnen oloni huonoksi eli olen huono”). Muistathan kuitenkin, että sinun yksittäinen tunnetilasi ei ole sinä?

Jos pelkäät epäonnistumisia ja virheitä, olet saattanut saada ikäviä kokemuksia lapsuudessa tapahtuneista epäonnistumisistasi. Ehkä epäonnistuit koulutehtävissä tai et osannut tehdä kärrynpyöriä liikuntatunnilla, jolloin koit olevasi muita huonompi. Ehkä sait osaksesi pilkkaa tai kiusaamista, koska et ollut yhtä näppärä, nokkela tai notkea kuin lapsuudentoverisi tai sisaruksesi. Epäonnistumisen tunnelukko voi ajaa sinut täydellisyyden tavoittelijaksi tai saa sinut pelkäämään riskinottoa ja yrittämistä, ja mieluummin pelaamaan varman päälle.

Esimerkiksi perfektionismista deittailussa voit lukea täältä.

Vaativuuden ja epäonnistumisen tunnelukot voivat laukaista selviytymiskeinoksi välttelyn, passiivisuuden tai hyökkäävyyden. Passiivisuus parisuhteessa ja muutenkin omassa elämässä voi kertoa huonosta itsetunnosta, joka ei kannusta yrittämään epäonnistumisten riskin edessä.

Oikeutuksen tunnelukko ja riittämätön itsekontrolli

Tiedät varmasti jonkun, joka vaikuttaa siltä, että hän luulee voivansa tehdä mitä vaan ilman seurauksia. Hän on saattanut olla lapsuudessaan lellitty lempilapsi, joka on saanut tahtonsa läpi, koska hänellähän on oikeus! Häntä on palvottu pienistäkin saavutuksista liikaa, jolloin hän oikeasti kuvittelee olevansa ylivertainen muihin nähden. Häntä ei ole kielletty, koska ei ole asiaa, johon hän ei olisi oikeutettu.

Jos lasta ei ole opetettu säätelemään tunteitaan, vaan hänen on annettu toimia impulsiivisesti tunteidensa vietävänä, hänellä on aikuiseksi kasvettuaan todennäköisesti riittämätön itsekontrolli.

Pessimistisyyden tunnelukko

Jos jotkut sanovat sinun olevan turhan negatiivinen ja pessimistinen, oletko miettinyt, olivatko vanhempasi samankaltaisia? Jos et ole saanut kasvaa positiivisuuden ja optimismin täyttämässä kodissa etkä saanut kannustusta esimerkiksi koulussakaan, saatat helposti ajatella riskit ja uhat todellisuutta suuremmiksi etkä uskalla yrittää uusia asioita, koska “mitäpä turhia, ei siitä kuitenkaan mitään tule”. Kuulostaako tutulta omalla kohdallasi? Tai tunnistatko jonkun, joka voisi olla pessimistisyyden tunnelukon omaava henkilö?

Jos tämän tunnelukkolitanian luettuasi koet, että sinullahan on kaikki mahdolliset tunnelukot ja olet totaalisen epäonnistunut yksilö, joka ei voi koskaan enää oppia toimimaan toisin, niin voisikohan sinulla olla sekä vaativuuden, epäonnistumisen että pessimistisyyden tunnelukot? Muistathan, että kaikkea ajattelemaasi sinun ei tarvitse enää uskoa eivätkä tunteesi ole yhtä kuin sinä itse.

Sinä olet enemmän. Sinä voit oppia toimimaan toisin.

Sinä voit saada onnellisen parisuhteen ja antoisan elämän – olivatpa lapsuudessasi omaksumasi ajatus-, tunne- ja toimintamallit mitkä tahansa.

Kirjoitin tämän kaiken sinulle, koska tiedän, että sinäkin olet nyt valmis kohtaamaan sisäisen lapsesi, ratkaisemaan tilanteesi sisäisen aikuisesi parhailla tavoilla ja saavuttamaan tavoitteesi – ne isoimmatkin unelmat, joihin et vielä hetki sitten uskonut.

Parisuhdeasiantuntija, Kliininen hypnoterapeutti, NLP Trainer-valmentaja Kati Niemi

Ota yhteyttä, kun saan kulkea rinnallasi. Voit tutustua valmennuksiini täällä.

Rakkaudella,
valmentajasi Kati
Kliininen hypnoterapeutti, NLP Trainer -valmentaja
[email protected]

Verkkokurssi Parempi parisuhde vai erinomainen ero -verkkovalmennus

Parempi parisuhde vai erinomainen ero?

Mistä ihmeestä voi tietää, milloin kannattaa erota ja milloin jatkaa yhdessä panostaen parisuhteeseen enemmän? Entä jos jo tietää haluavansa erota, mutta eroaminen pelottaa?  Nyt voit

Rakkauden revoluutio parisuhdekirja - erokirja

Rakkauden (r)evoluutio -kirja

* Sisältää sinulle hyödyllisiä kumppanilinkkejä Suhde on ”ihan ok”, mutta jotain puuttuu – kannattaako erota vai ei? Turhan moni puhuu vain eropäätöksen teosta, vaikka todellisuudessa