Mikä on kiintymyssuhdemalli ja miten eri kiintymysmallit näkyvät aikuisuudessa? Löydät kaikki pääpointit tästä koosteesta:
- Mikä on kiintymyssuhdemalli?
- Miten tunnistat oman kiintymysmallisi ja sen vaikutukset elämääsi?
- Miten kiintymyssuhdemallit syntyvät tai muuttuvat?
- Kaikkien kiintymyssuhdemallien ominaisuuspiirteet (Turvallinen, Turvaton / Ristiriitainen, Turvaton-Välttelevä sekä Kaoottinen eli jäsentymätön kiintymyssuhdemalli)
- Kiintymysmallit parisuhteessa, vanhemmuudessa / lasten kasvatuksessa ja muussa elämässä
- Miten turvattoman kiintymysmallin eri muodot näkyvät arjessa?
- Miten voit voimaannuttaa itseäsi, jotta et jää lapsuuden kiintymyssuhdemallisi vangiksi?
Kiintymyssuhdemalli yhdistyy mielikuvissamme lapsuuteen, mutta tiesitkö, että saatat edelleen navigoida ihmissuhteissasi keinoilla, jotka kehittyivät palvelemaan tarpeitasi vuosikymmeniä sitten?
- Oletko huomannut triggeröityväsi tai muuten käyttäytyväsi arvojesi vastaisesti?
- Tai koetko selittämätöntä turvattomuuden ja arvottomuuden tunteita?
- Teetkö vääriä valintoja elämässäsi tai jumitat huonossa parisuhteessa tai toksisessa työpaikassa etkä tiedä, mistä tämä kaikki johtuu?
Lapsuuden kiintymysmalli vaikuttaa aikuisuudessakin parisuhteessa ja muissa ihmissuhteissa niin kotona kuin työpaikallakin.
Esimerkiksi parisuhteessa: jos olet koskaan miettinyt, miksi joidenkin ihmisten kanssa läheisen ihmissuhteen muodostaminen on kuin kissa-hiiri -leikkiä – toinen vetäytyy aina, kun olette lähentymässä, ja lähentyy, kun sinä vetäydyt – tai koet itse parisuhteessa ristiriitaa läheisyyden ja erillisyyden tarpeen välillä, kannattaa ehdottomasti lukea tämä artikkeli.
Tunnelukko-yhteenveto: Mitä tunnelukot ovat?
Mitä tunnelukot ovat? Mikä tunnelukko minulla on? Tunnelukot parisuhteessa. Tunne lukkosi – Tunnelukkojen tunnistaminen ja avaaminen.
Vaikka juuri edellä mainitut esimerkkitilanteet eivät olisi sinulle tuttuja, saat tästä artikkelista varmasti ajatuksenaihetta, jos olet kuten lähes kaikki meistä, ja kokenut ihmissuhteissasi tilanteita, joita et ihan ymmärrä.
Lapsuudenkokemuksesi ja opittu kiintymyskäyttäytymisesi, eli kiintymyssuhdemallisi, voi vaikuttaa parisuhteessa ja muihinkin ihmissuhteisiisi edelleen tänäkin päivänä.
Tässä artikkelissa pureudutaan parisuhteen – ja kaikkien ihmissuhteiden – kannalta erittäin tärkeään aiheeseen: kiintymyssuhdemalleihin, ja kuinka ne vaikuttavat ihmissuhteisiin läpi elämän.
Miten kiintymyssuhdemallit syntyvät?
Kiintymyssuhdemalli muodostuu varhaisessa vuorovaikutuksessa meitä hoivanneen aikuisen (tai aikuisten) kanssa. Ensimmäiset kiintymyssuhteet antavat meille käsityksen ihmissuhteista ja maailmasta: esimerkiksi, onko maailma turvallinen paikka ja voiko muihin ihmisiin luottaa. Sen lisäksi, että tämä ensimmäisinä ikävuosina omaksuttu kiintymyssuhdemalli vaikuttaa ihmissuhteisiimme vielä aikuisuudessa, se yleensä vaikuttaa myös siihen, kuinka hoivaat omia lapsiasi.
Tämän artikkelin luettuasi tunnistat oman kiintymyssuhdemallisi, ja mahdollisesti myös kumppanisi kiintymyssuhdemallin ja saatat alkaa myös ymmärtää syitä niiden muodostumisen taustalla sekä niiden sen vaikutuksia ihmissuhteisiisi.
Rakkauden (r)evoluutio -kirja
* Kuunnellaksesi äänikirjana tai lukeaksesi Rakkauden (r)evoluutio -kirjan jopa täysin ilmaiseksi hyödynnä kumppanuuslinkkejä tällä sivulla. Suhde on ”ihan ok”, mutta jotain puuttuu – kannattaako erota
Kiintymyssuhdemalli muodostuu varhaislapsuudessa
Kiintymyssuhdemalli muodostuu siis varhaisten kiintymyssuhteiden pohjalta lapsen ensimmäisten elinvuosien aikana. Aiemmin ajateltiin, että näiden suhteiden päähenkilö on automaattisesti äiti, mutta nykytiedon valossa lapsi voi muodostaa kiintymyssuhteen useampaan aikuiseen. Tärkeintä on, että kiintymyssuhteita muodostuisi ainakin yksi. Tässä artikkelissa käytän synonyymeina sanoja vanhempi ja hoivaaja huomioidakseni sen, että kiintymyssuhteet eivät muodostu sukulaisuuden vaan psyykkisen merkityksen varaan.
Ihmislapsella on synnynnäinen tarve suuntautua toista ihmistä kohti ja tämä tarve on läsnä elämän loppuun saakka. Kiintymyssuhde muodostuu, kun lapsi mukautuu häntä hoivaavan aikuisen vuorovaikutukseen ja oppii tietyt toimintatavat, joiden avulla pyrkii varmistamaan hoivan. Mukautuminen perustuu biologiaan – hoivan saaminen mahdollistaa lapsen eloonjäämisen.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että kiintymyssuhde alkaa jo kohdussa. Ympäristö, jossa lapsi kasvaa, vaikuttaa suuresti hänen kiintymyssuhteisiinsa, ja myös niihin kiintymyssuhteisiin, joita hänellä tulee olemaan aikuisena. Tämän vuoksi vanhemmille nykyään korostetaan fyysisen ja emotionaalisen läsnäolon ja yhteyden luomisen tärkeyttä lasten kasvatuksessa. Aina asia ei ole ollut näin.
Kiintymysmallit näyttävät siirtyvän sukupolvelta toiselle; hyvin usein vanhempi hoivaa lastaan samalla tavalla, kuin häntä itseään on hoivattu.
Neljä kiintymyssuhdemallia
Kiintymyssuhdemalleja katsotaan olevan neljä. Tarkastellaan seuraavaksi jokaista kiintymyssuhdemallia erikseen: Miten se on muodostunut lapsuudessa ja miten se näkyy aikuisuudessa, jotta voit huomata näiden yhteyden.
Kiintymyssuhdeteorian kehittäneen psykiatri John Bolwbyn ja myöhemmin teoriaa edelleen kehittäneen psykologi Mary Ainsworthin mukaan neljä kiintymyssuhdemallia ovat:
- Turvallinen kiintymyssuhdemalli
- Ristiriitainen kiintymyssuhdemalli
- Välttelevä kiintymyssuhdemalli
- Kaoottinen eli jäsentymätön kiintymyssuhdemalli
Voiko kiintymyssuhdemalli muuttua?
Kiintymys voidaan ajatella kahden ihmisen välisenä siteenä, joka saa heidät haluamaan pysymään yhdessä ja läheisinä pidemmän aikaa. Varhaiset kiintymyssuhteet ovat tärkeitä, koska ne vaikuttavat monella tapaa – mutta ei kaikilla – siihen, millaisia ihmisiä meistä tulee, ja millaisia kiintymyssuhteita me etsimme elämämme varrella, myös aikuisuudessa.
Yleisen tietämyksen mukaan lapsilla on enemmän fyysisiä ja emotionaalisia tarpeita kuin aikuisilla, mutta tässäkin on yksilöllistä vaihtelua (Ainsworth ym., 2015). Varhaisina vuosina muodostunut kiintymyssuhdemalli ohjaa ihmistä myöhemmissä ihmissuhteissa, mutta sen on myös mahdollista kehittyä ja muuttua, kun lapsi altistuu erilaisille ympäristöille kasvaessaan.
Esimerkiksi turvattomasti kiintynyt voi turvallisessa ihmissuhteessa alkaa vähitellen uskoa ja luottaa siihen, ettei tule petetyksi eikä hylätyksi. Lapsen on mahdollista myös muodostaa turvallinen kiintymyssuhde jonkun toisen aikuisen, kuin oman huoltajansa kanssa, josta voi olla suuri apu lapsen kokonaistilanteen kannalta.
Kiintymyksen tarve ei katso sukupuolta tai ikää
Kokemus hyväksytyksi ja rakastetuksi tulemisesta on ihmisen universaali psykologinen perustarve. Siksi meillä on tarve tietää, miten meidät nähdään yhteisössämme, ja arvostetaanko meitä.
Tämä näkyy käytännössä esimerkiksi parisuhteessa niin, että kumppanimme haluaa tietää, mitä tunnemme heitä kohtaan.
Vaikka hän ei kysyisi asiaa suoraan, hänen tietyt reaktionsa, kuten mykkäkoulu, vetäytyminen tai erolla uhkaaminen, saattavat olla yritystä saada vastaus tähän kysymykseen, joka kumpuaa ihmisen perustarpeista.
Vaikka arkipuheen perusteella saattaisi kuvitella, että naisilla olisi suurempi tarve kiintymykseen ja kiintymyksen osoituksiin, ihmisten kiintymystyylit ja tarve kiintymykseen vaihtelee sukupuolesta -ja iästä- riippumatta.
Luettuasi tämän artikkelin ymmärrät kumppaniasi ja itseäsi varmasti hieman paremmin.
Tunnelukko-yhteenveto: Mitä tunnelukot ovat?
Mitä tunnelukot ovat? Mikä tunnelukko minulla on? Tunnelukot parisuhteessa. Tunne lukkosi – Tunnelukkojen tunnistaminen ja avaaminen.
Kiintymyssuhdemalli ja vanhemmuus
Parisuhteen lisäksi ihmisen lapsuudenaikainen kasvuympäristö heijastuu kiintymyssuhteeseen, jonka hän myöhemmin muodostaa lapseensa. Vanhempia ja vanhemmuutta on monenlaista; on kannustavia vanhempia, vähätteleviä vanhempia, rakastavia ja huolehtivia vanhempia ja vahingollisia vanhempia, ja jaotteluja voidaan tehdä lähes loputtomiin riippuen kontekstista.
Jaotteluita tärkeämpää ymmärtää on se, että lapsi pyrkii aina sopeutumaan parhaansa mukaan vanhemman tapaan hoivata, ja tästä muodostuu lapsen tapa toimia vuorovaikutuksessa.
Näitä eri tapoja tarkkailemalla tutkijat ovat kehittäneet neljä kiintymyssuhdemallia: turvallinen kiintymyssuhdemalli, ristiriitainen kiintymyssuhdemalli, välttelevä kiintymyssuhdemalli tai kaoottinen eli jäsentymätön kiintymyssuhdemalli, joista kaikista voidaan myös käyttää lähteestä riippuen hieman erilaisia nimityksiä.
Kiintymyssuhdemallit: Kuuluisa vierastilanne-koe
Lukuisten tutkimusten avulla on pyritty selvittämään, miten kiintymyssuhdemallit muodostuvat, ja miten eri tavoin kiintyneet lapset käyttäytyvät.
Vanhemman ja lapsen välistä kiintymyssuhteen laatua on tutkittu erityisesti ns. vierastilanne-menetelmän avulla. Kuuluisin näistä on vuonna 1971 tehty, psykologi Mary Ainsworthin johtama tutkimus, joka perustui John Bowlbyn aiemmin tekemälle vierastilanne-kokeelle.
Tässä koeasetelmassa oli kerralla kolme osallistujaa: lapsi, hänen vanhempansa ja vieras aikuinen. Lapsi oli tutkijoiden pääasiallisen mielenkiinnon kohde, mutta myös vanhemman vuorovaikutusta lapsensa kanssa tarkkailtiin.
Ensin koetilanteeseen tuotiin lapsi ja hänen vanhempansa, heidät asetettiin vastakkaisiin nurkkiin tilassa ja tutkijat tarkkailivat, miten lapsi oli vuorovaikutuksessa ympäristöönsä ja vanhempaansa.
Seuraavaksi vuorovaikutustilanteeseen tuotiin mukaan vieras aikuinen ja lapsen vanhempi lähti kaikessa hiljaisuudessa pois paikalta. Tutkijat tarkkailivat jälleen lapsen ja nyt tilanteeseen tuodun aikuisen vuorovaikutusta ja lapsen lapsen reagointia tähän uuteen, yhtäkkiseen tilanteeseen. Myöhemmin vanhempi palasi takaisin paikalle lohduttamaan ja rauhoittamaan lasta. Kokeen tarkoitus oli tehdä vanhemman ja lapsen kiintymyssuhdemallit näkyviksi.
Neljä kiintymyssuhdemallia: Tunnistatko oman kiintymyssuhdemallisi?
1. Turvallinen kiintymyssuhdemalli
Turvallisesti kiintynyt lapsi on kiintynyt hoivaajansa siinä määrin, että ei koe oloaan mukavaksi, jos hänet yhtäkkiä jätetään vieraan ihmisen seuraan. Turvallisesti kiintyneelle lapselle vanhemmat edustavat turvaa, ennakoitavuutta ja hoivaa.
Verrattuna muihin kiintymysmalleihin, turvallisesti kiintyneet lapset ovat vähemmän aggressiivisia ja tuhoisia käytöksessään.
He ovat lähtökohtaisesti empaattisia muita kohtaan ja ottavat huomioon (ja yleensä noudattavatkin) vanhempiensa neuvoja ja ohjeita.
Jos he voivat valita, he leikkivät mieluiten vanhempiensa ja tuttujen ihmisten kanssa, ja suhtautuvat luottavaisesti ja avoimesti myös ikätovereihinsa.
Jotta lapsi voisi muodostaa turvallisen kiintymyssuhteen, vanhemman tulee olla fyysisesti ja emotionaalisesti lapsen saatavilla. Lapsi oppii toistuvien myönteisten kokemusten myötä luottamaan siihen, että hänen tarpeisiinsa vastataan, tunteitaan kuunnellaan ja ymmärretään, ja että vanhemmat osoittavat hänelle kiintymystä ja rakkautta riippumatta lapsen tunnereaktioista.
Fyysisen läsnäolon sijaan olennaisempaa on henkinen läheisyys. Turvallinen kiintymyssuhde syntyy rakastavassa ilmapiirissä myös kahden kodin eroperheissä.
Turvallisesti kiintyneet aikuiset luottavat ja luovat yhteyksiä tästä johtuen turvattomasti kiintyneitä helpommin ja siten voivat olla myös sosiaalisempia.
Toistuvien hyvien vuorovaikutuskokemusten myötä kommunikointi on heille helpompaa ja siten myös ajatusten, kokemusten ja pelkojen jakaminen muiden kanssa voi olla heille luontevampaa.
Turvallisesti kiintyneillä aikuisilla on muita todennäköisemmin hyvä itsetunto ja he ovat sopeutuvaisempia ja ymmärtäväisempiä kuin turvattomasti kiintyneet.
Mitä aito rakkaus on parhaimmillaan?
Mitä rakkaus on? Miksi rakastuminen saa pään pyörälle? Miten saan puolisoni rakastamaan minua? Sisältääkö aito rakkaus mustasukkaisuutta?
Turvallinen kiintymyssuhdemalli suuntaa ihmistä aikuisenakin kohti turvallisia ja vakaita ihmissuhteita, joissa kumppanilleen voi jakaa ajatuksiaan ja tunteitaan avoimesti. Turvallisesti kiintyneet aikuiset keksivät todennäköisesti helpommin ratkaisuja, kun haasteita ilmenee, ja ovat luotettavia ja omistautuneita kumppaneita ja vanhempia.
2. Ristiriitainen kiintymyssuhdemalli (tai ristiriitainen turvaton kiintymyssuhdemalli)
Joidenkin lasten käytös vaikutti vierastilanne-kokeessa hämmentävältä: lapsi ei osoittanut helliä tunteita vanhempaansa, mutta ei myöskään vierasta kohtaan. Kun vanhempi oli poissa näkyviltä, lapsi vaikutti olevan selkeästi ahdistunut, mutta vanhemman tulo ei rauhoittanut häntä täysin – ahdistuksen määrä vain väheni.
Välillä ristiriitaisesti kiintynyt lapsi saattoi koeasetelmassa torjua vanhemman hellyyden- tai läheisyydenosoitukset ja jopa käyttäytyi aggressiivisesti. Tämän perusteella pääteltiin, että vanhempi on ristiriitaisesti kiintyneelle lapselle vain osittainen turvan lähde, eikä lapsi pysty täysin, eikä kaikissa tilanteissa luottamaan saavansa tarvitsemaansa huomiota ja hoivaa. Tämän ristiriidan vuoksi lapsenkin kiintymyskäyttäytyminen muodostuu epäjohdonmukaiseksi.
Tämä epäjohdonmukaisuus jatkuu ristiriitaisesti kiintyneellä usein myös aikuisuuden ihmissuhteissa: Muiden ihmisten saattaa olla vaikea ymmärtää, tarvitseeko hän kiintymystä tai sen osoituksia vai ei. Parisuhteessa ristiriitaisesti kiintynyt aikuinen saattaa esimerkiksi murehtia jatkuvasti sitä, rakastaako hänen kumppaninsa häntä, vaikkeivat itse osoita rakkautta kumppanilleen juurikaan (Cassidy & Berlin, 1994).
Salasuhde ja yhden yön jutut parisuhteen piristäjinä?
Salasuhteessa koettu rakkaus voi olla suurinta, mitä on koskaan saanut kokea. Salasuhde syntyy tarpeesta. Mikä saisi sinut salasuhteeseen?
Ristiriitainen kiintymyssuhdemalli aiheuttaa ristivetoa kiintymyksen tarpeen ja itsenäisyyden välillä
Ristiriitaisesti kiintyneet aikuiset ovat usein erityisen ahdistuneita, kun parisuhde loppuu ja he saattavat käyttäytyä dramaattisesti, jos näyttää siltä, että parisuhde saattaa loppua. Ristiriitaisesti kiintynyt aikuinen saattaa eron tullen todennäköisemmin takertua lapseen tuen ja turvan tarpeessaan.
Parisuhteessa ristiriitaisesti kiintyneet saattavat tulla ylimielisiksi, jos he kokevat olevansa heikoilla. Mykkäkoulu on eräs heidän tyypillisistä reaktioistaan tilanteissa, joissa he tuntevat itsensä loukatuksi (lue mykkäkoulusta täältä). He saattavat muita useammin myös haluta jäädä kinaamaan siitä, kuka on oikeassa erimielisyystilanteissa.
Narsismi: Narsisti-puoliso parisuhteessa (9 narsistisuus-piirrettä)
Mitä narsismi on? Tunnista narsisti ajoissa! Narsismin piirteet, oireet ja hoito. Narsistinen puoliso. Parisuhde narsistin kanssa.
Ristiriitaisesti kiintyneet aikuiset voivat olla epäluuloisempia kumppaniaan kohtaan ja heillä kestää kauemmin rakentaa luottamus toiseen ihmiseen kuin turvallisesti kiintyneillä. Tämä on yhtä yleistä sekä miehillä että naisilla.
Jos tunnistat kumppanisi kuvauksesta, voit auttaa häntä konfliktitilanteissa pysymällä itse rauhallisena ja lempeänä vuorovaikutuksessasi (jos pystyt!) ja näin osoittaa hänelle, että hän on turvassa tunteiden ristivedon keskellä.
3. Välttelevä kiintymyssuhdemalli (tai välttelevä turvaton kiintymyssuhdemalli)
Vierastilanne-koeasetelmassa välttelevästi kiintyneet lapset eivät edes yrittäneet saada vanhempiensa huomiota. Lapset olivat menneiden vuorovaikutustilanteiden perusteella arvioineet yrityksen turhaksi. Vanhempien fyysisen ja emotionaalisen läsnäolon ja huomion puutteen vuoksi he helposti valitsivat koeasetelmassa vuorovaikutuksen vieraan ihmisen kanssa vanhemman sijaan.
Joissain länsimaisissa kulttuureissa, kuten Suomessa, vanhemmat usein kannustavat lasta itsenäisyyteen ja reippauteen jo varhain. Välttelevä kiintymyssuhdemalli onkin kiintymysmalleista yleisin Suomessa: sotien jälkeisessä kasvatuskulttuurissa kyllä oltiin selkeitä ja ennakoitavia, mutta tunteet unohtuivat.
Kulttuurien eroavaisuuksien vuoksi kiintymysmallien suoraviivainen tulkinta on kuitenkin haasteellista, koska esimerkiksi monessa suomalaisperheessä tunteita ilmaistaan niukasti, mutta lapsi ei koe olevansa uhattuna. On eri asia, jos lapsi joutuu tukahduttamaan tunteensa, jottei joutuisi rangaistuksi.
Välttelevästi kiintyneet lapset vaikuttavat olevan itsenäisiä ajattelussaan ja toiminnassaan ja hakevat harvemmin neuvoja muilta – ja jos heitä neuvotaan, he harvoin noudattavat niitä. Vanhempien kyvyttömyys vastata lapsen tarpeisiin ja tunneilmaisuun voi johtua esimerkiksi sairauksista, kuten masennus, tai jatkuvasta poissaolosta – fyysisesti tai emotionaalisesti – lapsen luota. Kun tarpeisiin ei vastata, lapsi päättelee, että hänen on selviydyttävä yksin.
Välttelevästi kiintyneet pyrkivät pärjäämään yksin
Kun välttelevästi kiintyneet lapset kasvavat aikuisiksi, heillä on usein ongelmia läheisyyden kanssa (McCarthy, 1999). Parisuhteissaan he eivät usein näytä kiintymystään, eivätkä vaadi sitä kumppaniltaankaan. He saattavat olla suhteessa vetäytyviä, voivat esimerkiksi vedota kiireeseen tai muihin selityksiin välttääkseen heille liiallisen läheisyyden ja riippuvuuden kumppanistaan. Kasuaalit seksisuhteet saattavat olla heille yleisempiä.
Välttelevästi kiintyneet aikuiset saattavat ajatella, ja sanoakin, että eivät pidä ihmissuhteita kovin tärkeinä, ja että mieluummin keskittyisivät toisenlaisiin asioihin, kuten töihin tai harrastuksiin. Heille turvallisesti kiintyneen kumppanin täysin normaalit tarpeet voivat näyttäytyä liiallisena tarvitsevuutena.
Jos koet, että sinun täytyy jahdata kumppaniasi, tai vaatia läheisyyttä, saattaa olla että olet suhteessa välttelevästi kiintyneen kanssa.
Väkivalta parisuhteessa: “Minut on uhattu tappaa, jos jätän kumppanini.”
Väkivalta parisuhteessa hävettää, ja siksi se toimii. Häpeä sitoo suhteeseen entistä kovemmin kiinni. Väkivalta satuttaa uhrin lisäksi myös tekijäänsä.
4. Kaoottinen eli jäsentymätön kiintymyssuhdemalli (tai organisoitumaton / disorganisoitunut kiintymyssuhdemalli)
Lapsista, jolla on jäsentymätön kiintymyssuhdemalli, voi olla hankala ottaa selvää, miten he kokevat tunteita. He saattavat käyttäytyä arvaamattomasti: joskus näyttävän tarvitsevan hellyyttä ja läheisyyttä- ja toisinaan avoimesti vastustaa sitä. Tämä reagointitapa on muodostunut, koska heidän vanhempansa eivät välttämättä ole, syystä tai toisesta, kyenneet tai tienneet, koska lapsi tarvitsee huomiota ja hellyyttä.
Vierastilanne-koeasetelmassa nämä lapset eivät vaikuttaneet tietävän, milloin vieras tai vanhempi on tärkeämpi, ja he saattoivat valita olla lähempänä vanhempaa tai vierasta, ilman johdonmukaisuutta.
Lapsi vetäytyy vanhemmastaan, jos he ovat pelottavia tai jos he epäonnistuvat antamaan emotionaalista tukea lapselle (Reisz ym., 2018). Kun vanhempi tulkitaan turvalliseksi, kiintymys kasvaa. Jäsentymättömän kiintymyssuhdemallin muodostumiseen voi johtaa esimerkiksi se, että vanhemmat ovat suurimmaksi osin fyysisesti tavoittamattomissa, suoraan lasta vahingoittavia tai kärsivät esimerkiksi päihdeongelmista. Lapset alkavat käyttäytyä arvaamattomasti, koska he eivät tiedä, kehen luottaa ja milloin.
Nämä lapset saattavat omaksua vanhemman roolin perheessä, erään teorian mukaan tämä tapahtuu jo kuuteen ikävuoteen mennessä. Vastaava käytös jatkuu usein myös aikuisuudessa: parisuhteissa he ovat todennäköisemmin hoivaajia ja myös läheisempiä lastensa kanssa. (Reisz, Duschinsky & Siegel, 2018).
Johtuen lapsuuden arvaamattomista olosuhteista jäsentymättömästi kiintyneiden aikuisten keskuudessa on hyvin erilaisia tapoja hoitaa ihmissuhteensa. Joskus he ovat vastuullisia ja toisinaan he eivät välitä. He saattavat olla täysin rauhallisia joissain tilanteissa, ja joissain taas ei lainkaan.
Mielialanvaihteluista kärsivien kumppanien on tärkeää ymmärtää, että mielialanvaihteluilla ei ole välttämättä mitään tekemistä heidän kanssaan, ja siksi paras tapa on antaa tunnemyllerryksen keskellä olevalle aikaa tasoittaa oloaan.
Kiintymyssuhdemallit: Miten lapsuudessa muodostunut kiintymysmalli vaikuttaa ihmissuhteisiisi aikuisena?
Tunnistatko itsesi kiintymyssuhdemallien kuvauksista, entä kumppanisi? Huomaatko, miten olet saattanut toimia tämän mallin mukaan ihmissuhteissasi?
Tässä artikkelissa käsiteltiin kiintymyssuhdemalleja, ja niiden mahdollisia vaikutuksia ihmissuhteisiin aikuisena. Kyseessä oli vain pieni pintaraapaisu valtavaan ja kiisteltyynkin aiheeseen. Kiintymyssuhdemalli-jaottelua on kritisoitu muun muassa siitä, että se luokittelee muut kuin täysin tasapainoiset kiintymyssuhteet turvattomiksi.
On olemassa vältteleviä ja ristiriitaisia kiintymyssuhteita, jotka eivät ole turvattomia.
Muistathan myös, että tätäkään kiintymyssuhdemalli-teoriaa ei kannata tulkita maailmanselityksenä. Ihminen on paljon muutakin kuin kiintymysmallinsa. Myös turvallisesti kiintynyt voi kärsiä monista ongelmista, niin ihmissuhteissa kuin muutenkin.
Kiintymyssuhdemallit voivat tarjota kuitenkin hyviä oivalluksia, kun haluat ymmärtää itseäsi, kumppaniasi, parisuhdettasi ja muita ihmissuhteitasi sekä tulla itse paremmin ymmärretyksi.
Kun haluat tutustua aiheeseen omalla kohdallasi syvällisemmin ja löytää ratkaisuja elämäntilanteeseesi, tutustu hypnoterapia- ja valmennuspalveluihini ja ota yhteyttä!
Turvaton kiintymyssuhdemalli ja sisäisen lapsen terapia: Hypnoterapiasta monipuolista mindshiftausta tavoitteesi toteuttamiseksi
Minkälaista muutosta kaipaat elämääsi?
Täytä esitiedot ja varaa ilmainen sparrauskeskustelu kanssani kuullaksesi miten yksilöllisesti etenevä, korkeatasoinen Hyvä, Parempi, Minä! -valmennusohjelma auttaa sinua saavuttamaan tavoitteesi:
Rakkaudella,
valmentajasi Kati
Kliininen hypnoterapeutti, NLP Trainer-valmentaja
[email protected]
Mitä on tunnelukkoterapia (skeematerapia) yhdistettynä hypnoosiin?
Mitä on skeematerapia ja miten se liittyy hypnoterapiaan? Kun tunnelukkoterapia rentouttavassa hypnoosissa kiinnostaa, ota yhteyttä!
Tämän kiintymyssuhteita käsitelleen artikkelin lähteet:
Ainsworth, M. D. S., Blehar, M. C., Waters, E., & Wall, S. N. (2015). Patterns of attachment: A psychological study of the strange situation. Psychology Press.
Cassidy, J., & Berlin, L. J. (1994). The insecure/ambivalent pattern of attachment: Theory and research. Child development, 65(4), 971-991.
McCarthy, G. (1999). Attachment style and adult love relationships and friendships: A study of a group of women at risk of experiencing relationship difficulties. British Journal of Medical Psychology, 72(3), 305-321.
Reisz, S., Duschinsky, R., & Siegel, D. J. (2018). Disorganized attachment and defense: exploring John Bowlby’s unpublished reflections. Attachment & human development, 20(2), 107-134.
Hyvä, Parempi, Minä!
Rentoa elämäniloa Mielenvoimaa elämäniloiseen mielenrauhaan VARAA ILMAINEN TAPAAMINEN Millaista apua muut ovat saaneet? “Suosittelen lämpimästi Katia!” “Kiitos kaikesta tuestasi tämän vuoden aikana!🤗 Sinä koppasit minut
Elämän suunta hukassa? Uusi keino, kun olet eksyksissä elämässä
Tunnen olevani eksyksissä elämässäni ja koko elämän suunta on hukassa. Mistä löytyy uusi suunta elämälle? Hyvä, parempi, oikea elämänsuunta?
Vapaaksi! -erovalmennus eroavalle (Avo-/Avioero-valmennus)
Miten erota levollisemmin mielin? Miten käydä eroon liittyviä asioita läpi puolison ja lasten kanssa, ja selvitä erosta? Vapaudu ahdistavasta erojahkailusta ja toteuta parhaaksi ratkaisuksi tietämäsi
Parempi parisuhde vai erinomainen ero? -päätöksentekovalmennus
Kannattaako erota vai pysyä parisuhteessa? Hyödynnä ratkaisukeskeinen päätöksentekovalmennus ja henkilökohtainen tukeni Vapaudu ahdistavasta ‘Erota vai ei?’-jahkailusta ja tee levollisemmin mielin kaikilta näkökulmilta tarkkaan harkittu, arvojesi
Mielen rauhoittaminen: 18 vinkkiä mielenrauhaan, rauhoittumiseen
Mielenrauha: “Miten voin rauhoittua, kun mieli käy ylikierroksilla?”, kysyvät monet hypnoterapia-asiakkaani. Mielen rauhoittaminen.
Rentoutuminen: Hyvä ilmainen rentoutusäänite stressinhallintaan
Miksi rentoutuminen on vaikeaa? Stressinhallinta ja kyky rentoutua. Miten oppia rentoutumaan arjessa? Rentoutusharjoitus. ÄÄNITE
Ilmainen ekirja ‘Rakastan sinua, mutta…’ – Erota vai ei?
Vapaudu päättämättömyydestä ja suuntaa energiasi selkeämmin joko parisuhteen parantamiseen kestävällä tavalla tai vaihtoehtoisesti hyvän eron harkitsemiseen konkreettisen ratkaisukeskeisesti. ‘Rakastan sinua, mutta…’-ekirja on 4 avaimen työkalupakki
Alitajunnan voima: Alitajunta ohjaa vauhdilla vääräänkin suuntaan
Hypnoosi ja alitajunnan voima. Vaikean päätöksen tekeminen ja tavoitteen saavuttaminen onnistuu, kun alitajunta on valjastettu tueksi.
