Puoliso pitää mykkäkoulua ja sinä paiskot ovia- miksi käyttäydytte kuin pikkulapset?

Puoliso pitää mykkäkoulua ja sinä paiskot ovia- miksi käyttäydytte kuin pikkulapset?

Puoliso pitää mykkäkoulua, eikä auta kuin arvailla, mistä nyt tuulee. Kuten tiedämme hyvin, toimiva vuorovaikutus on avain toimivaan parisuhteeseen. Mutta mitä tehdä, jos puoliso pitää mykkäkoulua, kun sinä haluaisit avointa keskustelua?

Turhauttavan tilanteen taustalla voi olla se, että toimitte edelleen lapsuudessa omaksuttujen, toimimattomien vuorovaikutusmallien mukaan. 

Jos olet koskaan ollut parisuhteessa, jossa joku suhteen osapuolista toistuvasti:

  • uhkailee erolla
  • pitää mykkäkoulua
  • takertuu tai vahtii jatkuvasti toista
  • ei puhu tunteistaan
  • ei osoita hellyyttä
  • saa yllättäviä raivokohtauksia
  • lähenee ja sitten yhtäkkiä ottaa etäisyyttä
  • käyttäytyy arvaamattomasti

, lupaan, että saat näkökulmia ja ymmärrystä tästä artikkelista.

Meillä kaikilla on toimintatapoja, jotka – yleensä tietämättämme – jopa estävät meitä saamasta ihmissuhteista juuri sitä, mitä eniten tarvitsisimme. Yhden mahdollisen selityksen tähän ilmiöön tarjoaa kiintymyssuhdeteoria ja siitä johdetut kiintymyssuhdemallit. Parisuhde on kiintymyssuhde, johon vaikuttaa (usein tiedostamattamme) lapsuudessa saatu malli.

Tässä artikkelissa tarkastellaan parisuhteen ristiriitatilanteissa tyypillisesti esiintyviä haasteita, kuten puoliso pitää mykkäkoulua -dilemmaa, vaikeutta puhua tunteista ja haluista, raivokohtauksia, vetäytymistä, takertuvuutta, erolla uhkailua, epäluuloisuutta, jännittyneisyyttä tai yllättävää arvaamatonta käytöstä, kiintymyssuhdemallien kautta. 

Artikkelin luettuasi ymmärrät itseäsi ja kumppaniasi paremmin, ja sinun on mahdollista parantaa parisuhdettasi.

Aina sä teet noin / Miksi sä et koskaan voi vaan…?

Miksi sä et voi vaan halata, pussata tai osoittaa läheisyyttä edes jotenkin, kun tiedät, miten tärkeää se on mulle? 

Miksi et voi jo tietää, että ahdistun, kun en tiedä missä olet?

Miksi sä et voi tehdä mitään ja mun täytyy yksin tehdä kaikki? 

Kun puolisosi ei muuta käytöstään, vaikka asiasta olisi puhuttu kymmeniä kertoja, saatat tuntea, että häntä ei kiinnosta sinun hyvinvointisi. Keskustelu saattaa sujua yhteisymmärryksessä, mutta hetken päästä ollaan täysin samassa tilanteessa kuin aina: Puoliso pitää mykkäkoulua, vaikka lupasi, ettei enää tee niin. Ja sinä alat raivoamaan, huutamaan tai uhkailemaan erolla. Miksi aikuisille, järkeville ihmisille käy näin? 

Mykkäkoulun priimukset ja nalkuttavat pirttihirmut 

Eikö voisi vain hyväksyä, että ollaan kaikki erilaisia, tiedäthän: Naiset venuksesta ja miehet marsista ja sillä hyvä? Naiset nalkuttavat ja vaativat jatkuvasti läheisyyttä ja miehet murahtelevat tv-tuolistaan välillä jotain (jos viitsivät). 

Vaikka usein ajatellaan, että naiset tarvitsisivat enemmän läheisyyttä, kaikkien ihmisten psykologisiin perustarpeisiin kuuluu tarve tulla ymmärretyksi, kuulluksi ja nähdyksi. Tarve saada läheisyyttä, turvaa ja lohdutusta ei siis suinkaan rajoitu vauvaikään eikä edes lapsuuteen, vaan jatkuu läpi koko elämän. Tämä tarve koskee myös suomalaisia, vaikka kulttuurissamme on perinteisesti vallinnut vahva yksin pärjäämisen ideaali. Läheisyyden tarpeeseen voi kuitenkin vaikuttaa ihmisten erilaiset kiintymyssuhdemallit, ja niistä kehittyneet kiintymystyylit,  jotka vaihtelevat yksilöllisesti sukupuolesta riippumatta.

Puoliso pitää mykkäkoulua: Kumppanin erikoinen käytös voi olla lapsuuden mallin toistamista

Kiintymys voidaan ajatella kahden ihmisen välisenä siteenä, joka saa heidät haluamaan pysyä yhdessä ja läheisinä pidemmän aikaa. Ihmislapsella on siis synnynnäinen tarve suuntautua toista ihmistä kohti ja tämä tarve on läsnä elämän loppuun saakka. Sen pohjalta, miten tähän tarpeeseen vastataan lapsen ensimmäisten vuosien aikana, muodostuu kiintymyssuhdemalli. Jollemme opi myöhemmin muita kiintymyksen malleja, muodostamme aikuisenakin ihmissuhteita tuon lapsena muodostuneen mallin pohjalta. 

Varhaisen vuorovaikutuksen perusteella omaksuit siis tiettyjä vuorovaikutuksen tapoja, joilla pyrit varmistamaan, että sinusta pidetään huolta. Kiintymyssuhdemalliisi sisältyy käsityksiä esimerkiksi siitä, voitko luottaa ihmisiin, oletko rakastettu omana itsenäsi, millaisia tunteita on sallittua ilmaista ilman, että sinut hylätään tai sinua rangaistaan – eli voitko olla varma, että sinusta välitetään, vaikka käyttäytyisit “huonosti” tai tekisit virheitä.

Lapsuuden vuorovaikutuskokemukset muodostivat sinulle käsityksen siitä, miten ihmissuhteet ja maailma yleensä toimivat: Kun toimin näin, minulle vastataan noin. 

Keinot, joita opit tuolloin käyttämään varmistaaksesi hoivan eivät välttämättä olleet parhaita mahdollisia. On tärkeää ymmärtää, että nämä keinot eivät valikoituneet sattumanvaraisesti käyttöösi, vaan syntyivät reaktiona sinua hoivanneet aikuisen käytökseen.

Saatat edelleen, nyt aikuisena, toimia näillä ei kovin rakentavilla tavoilla, kun kaipaat tarpeillesi tyydytystä kumppaniltasi. Kiintymyssuhdemalli ohjaa meitä tunnetasolla aikuisuuden ihmissuhteissa, mutta sitä on myös mahdollista kehittää ja muuttaa.

Saat sen, mitä olet tottunut saamaan – myös parisuhteessa

Sanotaan vaikka, että toivot enemmän läheisyyttä parisuhteessasi. Jos kumppanisi toistuvasti epäonnistuu vastaamaan tähän tarpeeseen, turhaudut ja petyt varmasti. Kun näin käy tarpeeksi usein, tilanteesta muodostuu kehä, jossa sinä tulet yhä turhautuneemmaksi ja myös huomaat yhä helpommin kumppanisi käytöksessä vihjeitä siihen suuntaan, ettei hän halua olla lähelläsi. 

Lopulta kannat mukanasi jokaiseen kohtaamiseen myös menneitä pettymyksiäsi, ja oletat, että saat jälleen pettyä. Olet siis valmiiksi virittynyt huomaamaan helpommin ne vihjeet kumppanisi käytöksessä, jotka tukevat käsitystäsi siitä, että et tule saamaan häneltä tarvitsemaasi läheisyyttä. 

Psykologi Mikael Saarinen toteaa aiheesta osuvasti näin:

“Parisuhteeseen liittyy toive, että toinen on läsnä ja antaa tukea ja hellyyttä. Jos tämä ei toteudu, ihminen tuntee itsensä hylätyksi. Siitä seuraa ahdistusta ja suuttumusta, ja kriittisyys kasvaa. Ja kun kriittisyys on koko ajan läsnä, pienetkin asiat johtavat riitoihin ja loukkaantumisiin. Vetäytyminen ja muuri kumppanien välillä vain kasvaa.”

Mikael Saarinen (HS 3.3.2021)

Pahimmassa tapauksessa suhteen molemmat osapuolet kokevat, etteivät saa suhteesta mitä tarvitsevat sekä kokevat tulevansa jatkuvasti väärinymmärretyksi – ja etääntyvät.

Sekä “tunnekylmä” että räiskyvä kumppani voivat yhtä lailla pelätä hylkäämistä

Tässä artikkelissa käyn neljän kiintymyssuhdemallin muodostumisen läpi vain hyvin lyhyesti ja keskityn niiden vaikutusten tarkasteluun parisuhdekontekstissa, käytännön esimerkein. Kiintymyssuhdeteoriaan ja kiintymyssuhdemallien syntyyn varhaisessa vuorovaikutuksessa paneudutaan enemmän tässä toisessa artikkelissa. Pääset lukemaan sen myös klikkaamalla alla olevaa kuvaa. 

Turvallinen kiintymyssuhdemalli 

Turvallinen kiintymyssuhde perustuu ennakoitavuuteen ja turvallisuuteen. Lapsi on oppinut toistuvien myönteisten kokemusten myötä luottamaan siihen, että vuorovaikutus on ennakoitavaa ja turvallista. Lapsen ei ole tarvinnut jännittää, että hänen tarpeisiinsa ei vastattaisi tai häntä ei rakastettaisi. Kodin ilmapiiri on sallinut vapaan tunneilmaisun, ja aikuisilta on voinut saada tukea vaikeiden tunteiden käsittelyyn.

Tältä pohjalta hän uskaltaa myös aikuisena ilmaista tunteitaan parisuhteessa helpommin, koska luottaa, että tulee ymmärretyksi ja on hyvä ja rakastettu omana itsenään. Koska turvallisesti kiintynyt on lapsena oppinut ymmärtämään omia tunnetilojaan ja saanut kokea olevansa hyvän kohtelun arvoinen, hän ymmärtää ja kunnioittaa myös muiden tunteita ja osaa kohdella kumppaneitaan arvostaen. Usein turvallisesti kiintynyt aikuinen suuntautuu suhteisiin, jossa häntä kohdellaan hyvin.

Ristiriitaisesti turvaton kiintymyssuhdemalli

Kun lapsen tarpeisiin on vastattu epäjohdonmukaisesti, eikä hän ole pystynyt ennakoimaan, millä tavalla parhaiten saisi hoivaa ja tarpeilleen tyydytystä, hän oppii olemaan alati varuillaan. Jatkuvalla tarkkailulla lapsi pyrkii ymmärtämään aikuisen käytöstä, jotta voisi ennakoida tulevia tilanteita. Aikuisena tämä piirre voi näkyä esimerkiksi jatkuvana kyselynä: “Onko kaikki ok?”, jos kumppani on hiljaisella tuulella tai ärtynyt. 

Lapsena ristiriitaisesti kiintynyt pyrki toisaalta välttämään aikuisen negatiivista reaktiota ja toisaalta taas saattoi liioitella käytöksessään saadakseen aikuisen huomion, esimerkiksi raivokohtauksilla, kiusanteolla tai tunteisiin dramaattisesti vetoamalla. Samanlainen käytös voi jatkua aikuisenakin: Ristiriitaisesti kiintyneen aikuisen ihmissuhteita leimaa usein konfliktien välttely ja muiden tunnereaktioiden tarkkailu ja niihin mukautuminen. 

Ristiriitainen kiintymystyyli voi näkyä parisuhteessa myös ailahtelevaisuutena ja impulsiivisuutena: Välillä puoliso pitää mykkäkoulua, välillä on todella avoin, toisinaan kaipaa todella paljon läheisyyttä, ja toisinaan vetäytyy täysin – ilman, että näitä reaktioita pystyy ennustamaan. 

Myös erolla uhkaaminen on tyypillistä. Siitä huolimatta ristiriitaisesti kiintynyt aikuinen yleensä kaipaa paljon varmistelua siitä, että on tärkeä ja rakastettu, mikä voi näyttäytyä hänen kumppanilleen liiallisena epävarmuutena ja takertuvaisuutena. Hän ei itse kuitenkaan välttämättä osaa ilmaista rakkautta tai läheisyyttä tavalla, jota vaatii kumppaniltaan. 

Välttelevästi turvaton kiintymyssuhdemalli 

Jos lapsi kasvaa tunneköyhässä ilmapiirissä ja kokee, ettei hänen tunneilmaisuihinsa reagoida, hän alkaa välttämään tunteiden ilmaisua. Lapsi päättelee, että tunteiden ja tarpeiden ilmaisu on turhaa, joutuuhan hän selviämään niiden kanssa kuitenkin yksin, ja siten oppii tukahduttamaan tunteensa, tai ainakin kontrolloimaan niitä vahvasti. 

Kun välttelevästi kiintynyt lapsi kasvaa, seurustelusuhteiden aloittaminen ja ylläpitäminen on usein erityisen haastavaa. Välttelevästi kiintynyt aikuinen saattaa lopettaa suhteen heti sen muuttuessa liian läheiseksi tai syyttää kumppania liiallisesta läheisyyden kaipuusta. On hyvä ymmärtää, että etäisyyden pitäminen suojaa häntä hylätyksi tulemiselta. Kyse on siis opitusta selviytymiskeinosta, vaikka ihminen itse saattaisi väittää, ettei tarvitse läheisyyttä eikä sen tuomaa turvaa mihinkään. 

Välttelevä kiintymyssuhdemalli on Suomessa yleisin. Sotien jälkeisessä kasvatuskulttuurissa oltiin kyllä selkeitä ja ennakoitavia, mutta tunteet unohtuivat, eikä niille kaiken selviytymisen keskellä tainnut olla oikein edes tilaa. Murahteleva “ei puhu eikä pussaa” -mies tv-tuolissaan on varmasti kaikille tuttu esimerkki menneiden sukupolvien välttelevästi kiintyneestä aikuisesta, jolla kiintymyssuhdemallinsa lisäksi on harteillaan entisaikojen tiukkojen sukupuoliroolien vaatimukset. 

Kaoottinen eli jäsentymätön kiintymyssuhdemalli

Kun lapsi kasvaa erittäin epäjohdonmukaisessa ja vahingollisessa ympäristössä, jossa hoivaajat ovat epäluotettavia ja jopa vaarallisia lapselle, hänelle voi kehittyä kaaottinen eli jäsentymätön kiintymyssuhdemalli. Lapsi oppii olemaan luottamatta ihmisiin ja tämä näkyy myös aikuisena. Parisuhteessa tämä voi näkyä esimerkiksi arvaamattomana käytöksenä ja epäluottamuksena sekä traumamuistojen yllättävinä esiintuloina eri tavoin. 

kiintymyssuhdemalli aikuisuudessa
Klikkaa kuvaa ja lue, miten neljään kiintymyssuhdemalliin päädyttiin ns. vierastilanne-kokeen avulla.

Kiintymyssuhde siis muodostaa lapselle käsityksen siitä, mitä ihmissuhteet ovat ja miten niissä toimitaan. Tämän käsityksen pohjalta suurin osa meistä ponnistaa parisuhteisiin – ja usein ihmettelee, miten yhteinen sävel kumppanin kanssa voi olla ajoittain niin hankala saavuttaa.

Kun puoliso pitää mykkäkoulua, hän reagoi itselleen tutulla ja turvallisella tavalla

Kiintymyssuhdemallin mukainen käytös aktivoituu aikuisilla varsinkin yhtäkkisissä, stressaavissa tilanteissa, kuten ihmissuhdekonflikteissa tai erotessa tärkeistä ihmisistä. Se voi tulla esiin myös elämän yleisissä muutostilanteissa, kuten lapsen syntyessä, muutossa tai työpaikan vaihdoksessa.

Emme ole kuitenkaan tuomittuja toimimaan ikuisesti samalla tavalla. Lapsuudessa muodostunutta kiintymysmallia on mahdollista muuttaa turvallisessa ja luottamukseen perustuvassa ihmissuhteessa. Seuraavassa käyn läpi vielä muutamia parisuhteisissa esiintyviä tyypillisiä tilanteita, joissa kiintymysmallit usein tulevat esiin. 

Ihminen ei ole automaattisesti nalkissa vanhemmilta saamassaan mallissa.

Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, HS 3.3.2021

Ristiriitatilanteet: Puoliso pitää mykkäkoulua / paiskoo ovia / uhkaa erolla

Kiintymysmallit tulevat hyvin näkyväksi riitatilanteissa, koska konflikti voi herättää (usein tiedostamattoman) pelon erosta ja hylkäämisestä. Näissä tilanteissa joku välttelee kissan nostamista pöydälle viimeiseen saakka, toinen menee mykäksi, kolmas kiertelee ja kaartelee mielipiteensä kanssa, neljäs hätääntyy pienestäkin erimielisyydestä, viides räjähtää ja kuudes uhkaa erolla.

Kaaottisesti kiintyneet saattavat pelätä erota rakkaastaan hetkeksikään tai vaihtoehtoisesti mennä täysin tunteettoman oloiseksi, välttelevästi kiintyneet taas eivät välttämättä osoita mitään tunteita eron hetkellä ja ristiriitaisesti kiintyneet -yllätys yllätys – saattavat käyttäytyvät kovin ristiriitaisesti ollen vuoroin hyvin dramaattisia ja tarvitsevia, vuoroin vetäytyviä. Turvallisesti kiintynyt ei yleensä pelkää ristiriitoja eikä olla erossa, koska luottamus toiseen ihmiseen on lähtökohtaisesti vahva.

Jämähtäneet roolit parisuhteessa: Mykkäkoulun priimukset, jännämiehet ja pirttihirmut

Myös parisuhteen “kevyempiä” ongelmanratkaisutilanteita voidaan tarkastella kiintymysmallien kautta. Kun edessä on joku ratkaistava tilanne tai haaste, miten teillä toimitaan?

Kumpi tarttuu rohkeasti haasteisiin?

Kumpi ryhtyy “piristämään” parisuhdetta ensin?

Kumpi livistää paikalta, jos täytyy selvittää hankalia asioita?

Kumpi nalkuttaa tai jupisee epäkohdista, mutta ei tee niille mitään?

Kumpi esittää, ettei mitään ongelmaa olekaan?

Lataa tästä ilmainen työkalupakki parisuhteen parantamiseen tai hyvän eron harkitsemiseen

Lopeta jahkaileminen ja empiminen ja lataa ilmainen e-kirja nyt.

Sen lisäksi, että etsiydymme tutun vuorovaikutusdynamiikan pariin, otamme helposti meille jo lapsuudesta tutun roolin myös parisuhteessa. Ja jämähdämme siihen. Kun parisuhteessa riidat alkavat toistaa itseään ja roolit jämähtää paikalleen, tilanteeseen voi löytää uutta näkökulmaa pohdiskelemalla vuorovaikutuksen malleja, joita on lapsuudessaan saanut. 

Rakkauden (r)evoluutio -kirjassa on lähes 60 silmiä ja parisuhteen solmuja avaavaa harjoitusta. Tutustu kirjaan KLIKKAAMALLA TÄSTÄ. 

Parisuhdekirja - Erokirja
Lue lisää parisuhteen rooleista, mykkäkoulun priimuksista, jännämiehistä ja pirttihirmuista Rakkauden (r)evoluutio -kirjasta. Klikkaa kuvaa ja tutustu kirjaan!

Ristiriitaisesti kiintynyt puoliso pitää mykkäkoulua, mitä tekee välttelevästi kiintynyt?

Turvallisesti kiintynyt

  • Turvallisesti kiintynyt kaipaa tunnetason läheisyyttä, mutta viihtyy myös itsekseen.
  • Lähtökohtaisesti ristiriidat eivät aiheuta suurta tunnekuohua, koska tunteet eivät pelota ja suhteen pysyvyyteen voi luottaa erimielisyyksistä huolimatta.
  • Turvallisesti kiintynyt on tottuneempi ilmaisemaan tunteitaan, ja siksi tulee helpommin ymmärretyksi ja ymmärtää myös kumppaniaan.

Ristiriitaisesti kiintynyt 

  • Voi olla usein huolestunut ja jännittynyt.
  • Sulautuu kumppanin tunnetiloihin.
  • Haluaisi läheisyyttä ja vakuuttelua, että on rakastettu, mutta ei välttämättä itse osaa osoittaa rakkautta kumppanilleen.
  • Ailahtelee kiintymyksen tarpeessaan; välillä on hyvin läheinen, välillä etäinen.
  • Saattaa räjähdellä ja kiukutella tai liioitella halutessaan huomiota tai rakkautta. 
  • Mykkäkoulu on tyypillinen reaktio tilanteissa, joissa he tuntevat itsensä loukatuksi.

Välttelevästi kiintynyt

  • Saattaa vältellä intiimiyttä ja kokee läheisyyden helposti epämukavaksi.
  • Vaikeuksia ilmaista tunteitaan ja tarpeitaan avoimesti, haluaa pärjätä itse.
  • Saattaa uhrautua muiden puolesta, ja unohtaa omat halunsa, mutta sitten menettää hermonsa, kun “mitta tulee täyteen”, tai kun on esimerkiksi humalassa ja kontrolli pettää.
  • Ominaista loogisuuden ja järkiperäisyyden painottuminen, saattaa tulkita tavallista tunnetason yhteyden kaipuuta liiaksi tarvitsevuudeksi.
  • Parisuhteessa saattaa olla kissa-hiiri -leikkiä; välillä päästää toista lähemmäs, sitten ”säikähtää” ja ottaa taas etäisyyttä.

Kaaottisesti kiintynyt 

  • Voi nähdä kumppanin epäluotettavana, vaikka siihen ei olisi syytä.
  • Käyttäytyminen voi olla arvaamatonta, ja yllättävät tilanteet nostaa mieleen traumamuistoja.
  • On voinut sisäistää tarinan itsestään ja elämästään, jossa käy kuitenkin huonosti, ja sitten tiedostamattaan itse vie itsensä siihen tilanteeseen, että juuri näin käy.
  • Saattaa jo lapsena olla tottunut hoivaamaan vanhempiaan, ja usein aikuisenakin on perheessä muiden hoivaaja. 

Kiintymyssuhdemallimme kuvastaa suhtautumistamme maailmaan myös laajemmassa mittakaavassa, jonka vuoksi ihmisten välillä on paljon eroavaisuuksia esimerkiksi myös sen suhteen, kuinka stressaavana koemme muutostilanteet elämässä: Uskommeko pärjäävämme, luotammeko muiden ihmisten apuun ja yleisesti siihen, että “elämä kantaa” – vai koemmeko, että olemme oman onnemme nojassa, ja jo etukäteen tuomittuja epäonnistumaan? Ihmisen perusturvallisuuden kokemus heijastuu moneen asiaan myös parisuhteessa.

Tunnistin itseni kuvauksista, mitä voisin tehdä toisin?

Jos tunnistat itsesi ristiriitaisesti kiintyneen kuvauksesta, on tärkeää, että vahvistat suhdetta itseesi: siihen, mitä itse tunnet, mitä haluat, ja mitä tarvitset ihmissuhteessa. Harjoittele vähitellen tarpeidesi kommunikoimista mahdollisimman suoraan turvallisissa ympäristöissä.

Älä ryhdy parantamaan puolisoasi tai pakottamaan muutosta, jos toinen ei sitä itse halua. Tutustu rajoihisi ja harjoittele pitämään niistä kiinni – se auttaa sinua olemaan sulautumatta muiden tunnetiloihin ja tarpeisiin.

Jos tunnistat itsesti välttelevästi kiintyneen kuvauksesta, on tärkeää, että alat kiinnittämään huomiota ja tutustumaan omiin tunteisiisi. Harjoittele tunteiden ilmaisua turvallisessa seurassa, vähitellen. Harjoittele hyväksymään ajatus, että sinullakin on, ja saa olla, tarpeita, eikä sinun tarvitse pärjätä yksin.

Turvallinen parisuhde voi myös hoitaa ihmistä, kiintymystyylistä riippumatta. Turvattomasti kiintynyt ihminen voi turvallisessa ihmissuhteessa alkaa vähitellen uskoa ja luottaa siihen, ettei tule petetyksi eikä hylätyksi. Tällöin suhde osoittaa ajan kanssa, että side, luottamus tai suhde toiseen ihmiseen on erilainen kuin se, mitä siltä odotti.

On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että rakkaus ei korjaa traumaa, eikä parisuhteen tarkoitus ole olla terapiasuhde (, ellei näin ole varta vasten sovittu). Huolimatta siitä, että ymmärrät, että puoliso pitää mykkäkoulua, koska hänen lapsuudessaan on toimittu tavalla x, sinulla on oikeus saada sellainen parisuhde, jossa myös omat tarpeesi tyydyttyvät, eikä sinun tarvitse sietää huonoa kohtelua, vaikka kuinka ymmärtäisit kumppanisi käytöksen taustoja. 

”Rakkaus tekee hyvää ja on välttämätön asia maailmassa, mutta rakkaus ei ikävä kyllä ole käypä hoitokeino traumaan.”

Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen (HS 3.3.2021)

Rakentavampia tapoja kommunikoida on mahdollista oppia koko elämän ajan

Palatakseni alun dilemmaan Aina sä teet noin / Miksi sä et koskaan voi vaan…? , ihmisen on vaikea antaa toiselle sellaista, mistä itsellä ei ole kokemusta. Jos taitoa ei ole oppinut lapsena, sitä tulee harjoitella aikuisena. Onneksi myöhäistä ei ole milloinkaan!

Esimerkiksi jos lasta ei ole kohdattu tunnetasolla, hän oppii piilottamaan tunteensa. ”Myöhemmin puoliso voi moittia tunnekylmäksi, mutta se ei ole totta. Tunteiden poissulkeminen on voinut olla paras keino selvitä.”, avaa psykologi Keijo Markova tilannetta, joka on tuttu monessa suomalaisessa parisuhteessa (HS 3.3.2021).

Ymmärrys ei tarkoita kuitenkaan oman vastuun kieltämistä tai sitä, että antaisi toisen kohdella huonosti parisuhteessa. Vaikka menneisyys ohjaisi tiettyyn suuntaan, kurssia on useimmiten mahdollista muuttaa ja pyrkiä työstämään asioitaan, jotta itse ja läheiset voisivat paremmin.  

Vaikka kuinka ymmärtäisi kumppaninsa käytöstä, toista ei kannata lähteä pelastamaan oman hyvinvoinnin kustannuksella. Tähän lähtevät usein ristiriitaisesti kiintyneet, jotka ovat tottuneet sulautumaan toisten tunnetiloihin. Muutos lähtee kuitenkin aina ihmisestä itsestään, ja jokaisella on vastuu asettaa rajoja oman hyvinvointinsa suojelemiseksi. 

Terapiassa voidaan kohdata kiintymyssuhteissa esiintyvien tilanteiden aiheuttamia tuntemuksia uudella tavalla. Ihminen voi myös turvallisen terapiasuhteen avulla ymmärtää, että hän oli ihana ja rakastettava, vaikka ympäristö oli mitä oli.

Puoliso pitää mykkäkoulua ja sinä paiskot ovia – miksi käyttäydytte kuin pikkulapset?

Ehkä odotat jatkuvasti kumppaniltasi asioita, joita hän ei osaa antaa, kuten avoimempaa tunteista puhumista tai intensiivisempää läheisyyttä. Toivon, että tämä artikkeli avasi sinulle uusia näkökulmia siihen, miksi puoliso pitää mykkäkoulua tai saattaa käyttäytyä muilla tavoilla, joita et ihan ymmärrä – ja joita hän tuskin itsekään aina ymmärtää.

Onneksi koskaan ei ole liian myöhäistä ryhtyä harjoittelemaan vuorovaikutustaitoja, joita ei syystä tai toisesta oppinut lapsuudessa. Ensimmäinen askel on pohtia asiaa omalla kohdallaan ja tiedostaa oma käytöksensä.

Ihminen on kuitenkin paljon muutakin kuin kiintymystyylinsä, ja kiintymyssuhdeteoria on vain yksi näkökulma ihmisen kehitykseen. Kiintymyssuhdeteoria ja kiintymysmallit on laaja ja kiisteltykin aihe, jota tässä artikkelissa käsiteltiin yhdestä näkökulmasta, ja varsin lyhyesti.

Voit lukea lisää kiintymyssuhdemalleista tästä artikkelista.

On hyvä muistaa myös, että turvallisestikin kiintynyt voi kärsiä monista ongelmista, niin ihmissuhteissa kuin muutenkin. Kiintymyssuhdemallit eivät toimi myöskään aivan yksi-yhteen kaikissa kulttuureissa: esimerkiksi monessa suomalaisperheessä tunteita ilmaistaan niukasti, mutta lapsi ei koe olevansa uhattuna. Muistathan siis, että tätä(kään) teoriaa ei kannata ottaa liian kirjaimellisesti eikä soveltaa turhan mustavalkoisesti maailmanselityksenä, vaan kiintymyssuhteita tulisi tarkastella yhteydessä muihin elämäntilanteeseen vaikuttaviin tekijöihin.

Kaikille tekee hyvää kuitenkin pohtia sitä mallia, jonka on saanut ihmissuhteista, ja miten se näkyy omissa ihmissuhteissa tänä päivänä. Kuulisin mielelläni, mitä ajatuksia teksti sinussa herätti. Kommentoi alle! Voit myös jättää toiveita aiheista, joista haluaisit lukea lisää.

Lue myös nämä uusimmat artikkelit: