Eron harkitseminen: Näin sosiaalinen media paljastaa eroajatukset

Eron harkitseminen: Näin sosiaalinen media paljastaa eroajatukset

Eron harkitseminen ei ole välttämättä niin huomaamatonta kuin kuvittelisit. Tuore, 1000 sosiaalisen median eroaiheista postausta analysoinut tutkimus esittää, että sekä eroajatukset että parisuhteen kukoistus voidaan havaita sosiaalisen median postauksista. 

Tässä artikkelissa sinulle selviää, miten kielenkäyttö sosiaalisessa mediassa paljastaa parisuhteeseen liittyvät ajatukset ja tunteet.

Sanavalinnat paljastavat suhteen laadun

Kommunikointi on kaikkien ihmissuhteiden perusta: Teemme itseämme ymmärretyksi toisille ihmisille kuvailemalla sanallisesti ajatuksiamme ja tunteitamme. Suurin osa ihmisistä ilmaisee läheisiin ihmissuhteisiin liittyviä tunteitaan ja ajatuksiaan  – suorasti tai epäsuorasti – myös sosiaalisessa mediassa. 

Sosiaalisen median postauksista, kommenteista ja keskusteluista voidaan havaita säännönmukaisuuksia, joiden perusteella on mahdollista tehdä oletuksia keskusteluun osallistuvien ihmisten keskinäisten suhteiden laadusta. Esimerkiksi kahden toisilleen vieraan ihmisen kielenkäyttö eroaa tavasta, jota toisilleen läheiset ihmiset – esimerkiksi pitkäaikaiset ystävät – käyttävät kommunikoidessaan keskenään.

Eron harkitseminen: Miten eroajatukset näkyvät kielenkäytössä?

Suhteen laadun lisäksi sanavalintoja tarkastelemalla voi tehdä havaintoja sekä ihmisen mielentilasta että kyseessä olevan suhteen tilasta: Ihmiset, jotka ovat hyvällä tuulella, onnellisia ja hyvissä väleissä keskenään, käyttävät ystävällisiä sanoja keskustellessaan, kun taas kireissä väleissä olevat puolisot saattavat erottautua katkerilla sanavalinnoillaan myös sosiaalisen median alustoilla. Ihmisen mielentila ja ajatukset, esimerkiksi eron harkitseminen, saattaa olla siis ennustettavissa Facebookissa tai Twitterissä käytettyjen sanavalintojen perusteella.

Sosiaalisen median postaukset tai instagram-stoorit kertovat yleensä henkilön sen hetkisistä ajatuksista, tunteista tai näkökulmista kyseessä olevaan asiaan. Eron harkitseminen saattaa näkyä kuitenkin sosiaalisen median sanavalintoja tarkastelemalla jo kauan ennen varsinaista eroa.

Lue eteenpäin, niin sinulle selviää tarkalleen, miten.

1000 eroaiheista postausta vahvisti asian: Kielenkäyttö paljastaa eroajatukset

Selvittääkseen tarkalleen, miten eroajatukset ja parisuhteen tila voidaan havaita sosiaalisen median postauksista, tutkijat analysoivat 1000 eroaiheista postausta Reddit-alustalla.  Postaukset poimittiin tutkimukseen satunnaisotannalla. Postaajia oli yhteensä 179, joista miehiä oli 123. (Seraj, Blackburn & Pennebaker, 2021).

Tutkimusaineisto esitettiin kahden kuvaajan avulla, jotka havainnollistivat ihmisten kielenkäyttöä sekä eroprosessin aikana että koko sosiaalisen median alustalla käydyn keskustelun aikana. Muutoksia kielenkäytössä eroprosessin aikana mitattiin käyttämällä riippuvien parien t-testiä. (emt., 2021).

Aineiston analyysin perusteella tutkijat tekivät johtopäätöksensä tiettyjen sanavalintojen ja eron yhteydestä. Tarkastellaan näitä johtopäätöksiä seuraavaksi.

Eron harkitseminen muuttaa ajattelua

Kun ihminen kohtaa vaikeita hetkiä elämässä – kuten jo eron harkinta itsessään usein on – ajatukset suuntautuvat usein henkilökohtaisiin epäonnistumisiin suhteen aikana (Seraj, Blackburn & Pennebaker, 2021). Kun eroajatukset ovat pyörineet päässä pitkään, seuraa yleensä ns. “julkistamisvaihe”, eli vaihe, jossa ajatukset on saatava tavalla tai toisella julki – esimerkiksi sosiaaliseen mediaan aiheesta postaamalla. 

Eron aikana ja välittömästi sen jälkeen tapahtuvat ajatusprosessit voidaan jakaa kognitiiviseen ja analyyttiseen lähestymistapaan. Analyyttisen ja kognitiivisen ajatusprosessin lähempi tarkastelu antaa lisätietoa parisuhteen tilasta ja sen vaikeuksista. (Seraj, Blackburn & Pennebaker, 2021).

Analyyttinen ajatusprosessi

Analyyttinen ajatusprosessi saattaa tulla näkyväksi tiettyjen henkilön mielentilaa kuvailevien sanavalintojen myötä. Tutkimuksen mukaan tietyt sanaluokat, kuten pronominit, prepositiot, verbit, kieltosanat, konjunktiot ja adverbit paljastavat analyyttisen ajatteluprosessin (Seraj, Blackburn & Pennebaker, 2021). Henkilö, jonka kirjoitus on täynnä pronomineja, prepositioita tai kieltosanoja saatetaan siis tulkita analyyttiseksi ajattelijaksi.

Erotarinat kirjoitetaan usein analyyttisen ajatusprosessin mukaisesti. Sosiaalisen median alustalla eroa läpikäyvä ihminen paljastaa analyyttisen ajatteluprosessinsa tiettyjen sanavalintojen kautta. Serajin ym. (2021) tutkimuksessa esiintyneissä erotarinoissa esiintyi pronominien, omistusmuotojen, verbien, prepositioiden ja kieltosanojen, kuten meidän, mutta, ei ole, hän, pois jne. sattumanvaraista käyttöä. Henkilökohtaiset erotarinat edustivat tutkimuksessa analyyttista ajatteluprosessia, joka esiintyy eroprosessin alussa.  

Kognitiivinen ajatusprosessi

Eroa läpikäydessään puolisot yrittävät ymmärtää ristiriitaista tilannetta kumpikin omasta näkökulmastaan rajallisen informaation pohjalta.

Ajatusprosessin tukena saattaa olla vain  vähän yksityiskohtia, joiden avulla omaa tai puolison käytöstä yritetään ymmärtää. Kognitiivinen ajatusprosessi pohjautuu pääosin intuitioon ja oletuksiin todistusaineiston ja tapahtumiin liittyvien faktojen selvittelyn sijaan, mikä voi olla haitallista tilanteelle (Seraj, Blackburn & Pennebaker, 2021).  

Kun faktoja ei ole saatavilla, saattaa tapahtua virhetulkintoja: Polarisoitunut ajattelu on yksi monista kognitiivisten vääristymien muodoista. Se saa meidät yleistämään tilanteita pysähtymättä tutkimaan niitä ensin – erokontekstissa esimerkiksi syyttämään puolisoa kaikesta. 

Kognitiivisen ajatusprosessin voi tunnistaa sanavalinnoista, jotka välittävät mahdollisuutta tai sattumanvaraisuutta, kuten esimerkiksi -isi päätteiset sanat pitäisi tai olisi (Seraj, Blackburn & Pennebaker, 2021). Ihmisen yksilölliset sanavalinnat tilanteessa heijastavat hänen tapaansa käsitellä haastavia tai traumatisoivia tapahtumia elämässä yleensä. Eroprosessin aikainen ajattelu on yleensä linjassa sen kanssa, miten ihminen reagoi muihin vastaaviin elämäntapahtumiin. (Seraj, Blackburn & Pennebaker, 2021).

Kuvaillessaan mitä tahansa haastavaa tapahtumaa elämässään henkilö saattaa olla hyvin pessimistinen näkemyksissään. Eroajatuksia ja eroprosessia kuvaillessaan henkilön kognitiivinen ajatusprosessi voi näkyä juurikin esimerkiksi hänen kuvaillessaan suhteen negatiivisia puolia (Seraj, Blackburn & Pennebaker, 2021).

pitäisikö erota - eron harkitseminen - eroajatukset
Pitäisikö erota vai yrittää vielä? Lue klikkaamalla kuvaa.

Eron harkitseminen: Sanavalinnat aviokriisissä

Puolisoiden sanavalinnat saattavat ennustaa tulevaa eroa. Kognitiivisesta tai analyyttisestä ajatusprosessista kumpuavat sanavalinnat voivat sisältää paljon informaatiota: Esimerkiksi sen tarkastelun avulla, käyttääkö henkilö minä-muotoa me-muodon sijaan voi päätellä paljon henkilön ajatuksista ja tunteista liittyen sitoutumiseen, aikomuksiin jatkaa suhteessa ja ongelmanratkaisutapoihin yleensä. (Seraj, Blackburn & Pennebaker, 2021). 

Erovaiheessa minä ja me-muotojen käyttö voi kuvastaa myös eri vaiheita eroprosessin aikana. Seraj ym. (2021) yhdistivät minä-pronominin käytön aviokriisin aikana parisuhteen todennäköisempään loppumiseen ja me-muodon käytön suurempiin mahdollisuuksiin suhteen korjaamiseen.  

Tutkijoiden mukaan me-muotoa aviokriisin aikana kommunikaatiossaan usein käyttäneet parit osoittivat sanavalinnallaan sitoutumista ja yhteenkuuluvuutta, kun taas kumppanit, jotka käyttävät paljon minä-pronominia saattoivat tehdä niin korostaakseen omaa vahvempaa sitoutumistaan parisuhteeseen verrattuna partneriinsa. Minä-pronominin ylikäyttö eron aikana tai eron jälkeen saattoi tutkimuksen mukaan indikoida jopa vakavia mielenterveysongelmia, kuten masennusta tai itsemurha-ajatuksia.

Kielenkäytön muutokset: eron harkitseminen vs. eron jälkeinen aika

Sanavalinnat muuttuvat siirryttäessä eron eri vaiheissa eteenpäin. Aktiivisessa erovaiheessa kielenkäyttöä dominoi sanojen kognitiivinen prosessointi, joka hiipuu joidenkin kuukausien kuluessa erovaiheen edetessä seuraavaan (Seraj, Blackburn & Pennebaker, 2021). Erovaiheen alussa eroajatuksista saatetaan muodostaa henkilökohtainen erotarina, jonka avulla parisuhteen päättyminen tehdään itselle ymmärrettäväksi.

Tarinan muodostamisen kautta ihminen pyrkii hyväksymään tilanteensa. Tässä vaiheessa kognitiivinen ajatusprosessi tulee päätökseen, mikä näkyy tiettyjen fraasien ja sanavalintojen vähentyneenä käyttönä tai niiden käytön lopettamisena kokonaan. Tätä vaihetta läpikäyvien ihmisten sanavalinnat ovat vähemmän analyyttisiä ja muodollisia ja enemmän persoonallisia ja dynaamisia. 

Eroa läpikäyvät ihmiset käyttävät esimerkiksi usein kieltä, joka kuvailee heitä itseään ennen eroa, sen aikana ja sen jälkeen. (emt., 2021). Läheisen ihmissuhteen loppuvaihe saattaa olla kivulias, mikä voi saada ihmisen keskittymään henkilökohtaiseen kasvuun ja kehitykseen. Monet eronneet keskittyvätkin itsensä hoitamiseen toipuakseen kokemastaan emotionaalisesta tuskasta.

Kuinka erosta selviää? Erosta selviäminen: Miten erosta selviää? Eron harkitseminen - eroajatukset
Lue artikkeli: Erosta selviäminen - Miten erosta selviää? (Kuva: Unsplash / Ben Blennerhassett)

Eroajatukset paperille: Onko erosta kirjoittamisesta hyötyä toipumisessa?

Erokokemuksesta kirjoittamisella saattaa olla sekä negatiivisia että positiivisia vaikutuksia fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Tutkimusten mukaan ihmiset, jotka käyttävät joitain minuutteja päivässä tunteistaan kirjoittamiseen, selviytyvät todennäköisesti paremmin ahdistuksestaan, mutta on havaittu myös, että liiallisella tapahtumasta kirjoittamisella saattaa olla päinvastainen vaikutus. 

Vaikutus riippuu erityisesti kirjoittamisen tyylistä ja kestosta. Pitkäkestoinen ja pakkomielteinen, kielteissävytteinen kirjoittaminen  indikoi huonompaa erokokemusta ja erosta selviämistä, kun taas lyhyen aikaa eroaiheesta postaaminen sosiaaliseen mediaan ennakoi tehokasta sopeutumista eron jälkeiseen elämään. (Seraj, Blackburn & Pennebaker, 2021).

Olennaista on myös se, kuinka nopeasti eron aikana tai sen jälkeen tunteitaan tuulettaa: Tutkimuksen mukaan erokokemus on hyvin luultavasti ongelmallinen niille, joilla kestää kauan saada ilmaistua satutettuja tunteitaan kirjallisessa muodossa. Suurin osa ihmisistä, jotka kirjoittavat kielteiseen sävyyn katkenneesta ihmissuhteestaan julkisesti, etsivät sillä tavoin sosiaalista tukea ympärillä olevilta ihmisiltä.

Johtopäätökset: Näin sosiaalinen media paljastaa eroajatukset

Pariskunnat tai puolisot saattavat paljastaa paljonkin suhteestaan sosiaalisessa mediassa käyttämiensä sanavalintojen kautta. Tietynlainen kielenkäyttö ja sanavalinnat, jotka kertovat kognitiivisesta tai analyyttisesta ajatusprosessista, saattavat ennustaa henkilön positiivista tai negatiivista näkökulmaa suhteeseen. 

Eron eri vaiheet – aika ennen eroa, sen aikana, ja eron jälkeen – on myös havaittavissa kielenkäyttöä tarkastelemalla. Erosta postaaminen sosiaaliseen mediaan saattaa paljastaa, kuinka kivulias ero on ollut ja miten näitä tunteita on kyetty käsittelemään. Kohtalainen emotionaalisen ahdistuksen ilmaisu saattaa auttaa yksilöä siirtymäään tehokkaasti normaaliin mielentilaan eron jälkeen.

Eron harkitseminen voi olla kuormittavaa- tilaa avuksi ilmainen Erota vai ei -opas

Jos olet ristiriitaisten ajatusten vallassa ja haluaisit ajatella ajan ratkaisevan tilanteen puolestasi,  suhteesi suuntaa koskeva päätös ei tapahdu itsestään, eikä aika ratkaise mitään. Vain sinä voit ratkaista tilanteen.

Ratkaisua ei onneksi tarvitse tehdä aivan yksin: Olen juuri saanut valmiiksi aivan uuden, ilmaisen Erota vai ei- e-kirjan, joka auttaa sinua etenemään kohti hyvää parisuhdetta tai hyvää eroa. Saat ladattua sen alla olevalla lomakkeella.

Lähteet

Seraj, S., Blackburn, K. G., & Pennebaker, J. W. (2021). Language left behind on social media exposes the emotional and cognitive costs of a romantic breakup. Proceedings of the National Academy of Sciences, 118(7).

Seraj, S., Blackburn, K. G., & Pennebaker, J. W. (n.d). Language left behind on social media exposes the emotional and cognitive costs of a romantic breakup. Retrieved from https://www.pnas.org/content/pnas/suppl/2021/01/28/2017154118.DCSupplemental/pnas.2017154118.sapp.pdf

Lue lisää aiheesta: