EROON LIITTYVÄ HÄPEÄ: “En kehtaa erota, vaikka haluaisin.”

EROON LIITTYVÄ HÄPEÄ: “En kehtaa erota, vaikka haluaisin.”

Oletko sinäkin jo jonkin aikaa halunnut erota etkä silti tee niin? Voisiko sinunkin kohdalla olla käynyt niin, että et eroa, koska et kehtaa erota? Eroon liittyvä häpeä on yleistä, joten ainakaan tämän tavallisen erohäpeä-tunteen kokemista ei kannata hävetä – et ole yksin! Eroaminen hävettää hyvinkin monia sinun lisäksi, mutta miksi?

Entä miksi eroon liittyvä voimakas häpeä estää sinua sekä eroamasta että saamasta sitä onnellista parisuhdetta, josta haaveilet? Jopa sen nykyisen kumppanisi kanssa. Erohäpeä on pattitilanteesi ydinsyy.

Eroon liittyvä häpeä voi olla voimakasta vielä eron jälkeenkin, mikä puolestaan ajaa eronneen kohtelemaan kaltoin exäänsä esimerkiksi lastensa kautta. Ehkä sinäkin tiedät ihmisiä, jotka kiukuttelevat exälleen käyttäen lapsia aseenaan? Käytä sinä energiasi mieluummin erohäpeän voittamiseen kuin taisteluun mahdollista tulevaa exääsi kohtaan. 

Pureudutaanpa siis tähän paremman parisuhteen esteeseen ja eroamisen pohjavireeseen nyt pintaa syvemmältä!

Häpeätkö “epäonnistumisia” ja “virheitä” elämässäsi ehkäpä muutenkin?

Monia ihmisiä ero hävettää, koska he pitävät eroa epäonnistumisena. Tässä artikkelissa paneudutaan tarkemmin epäonnistumisiin liittyvään häpeään ja miten häpeän tunteen voi voittaa tiedostamattoman mielen ja alitajunnan voiman hyödyntämällä. 

Kliinisen hypnoterapeutin ja NLP Trainerin valmennuskokemukseni mukaan edellä mainittu “ero on epäonnistuminen” on ihmisten elämää niin rankasti rajoittava negatiivinen uskomus, että tätä tabua puretaan huolella sekä tässä Erota vai ei?-blogikategoriassa että verkkovalmennuksessani. Ja tietysti myös kirjastani löydät lukuisten miesten ja naisten tositarinoita eli vertaistukea eropelkojesi voittamiseksi.

Verkkokurssi Parempi parisuhde vai erinomainen ero -verkkovalmennus

Parempi parisuhde vai erinomainen ero?

Mistä ihmeestä voi tietää, milloin kannattaa erota ja milloin jatkaa yhdessä panostaen parisuhteeseen enemmän? Entä jos jo tietää haluavansa erota, mutta eroaminen pelottaa?  Nyt voit

Rakkauden revoluutio parisuhdekirja - erokirja

Rakkauden (r)evoluutio -kirja

* Sisältää sinulle hyödyllisiä kumppanilinkkejä Suhde on ”ihan ok”, mutta jotain puuttuu – kannattaako erota vai ei? Turhan moni puhuu vain eropäätöksen teosta, vaikka todellisuudessa

Tässä artikkelissa puretaan erohäpeä atomeiksi sekä omakohtaisten kokemusteni että lukuisilta haastattelemilta miehiltä ja naisilta saamieni oivallusten kautta.

Eroon liittyvä häpeä estää sinua parantamasta nykyistä parisuhdettasi, josta pidät kynsin hampain kiinni.

Ylikorostunut erohäpeä estää parisuhteesi parantamisen. Kun häpeät jo etukäteen mahdollista hylätyksi tulemista tai sitä että “joudut” aloittamaan deittailemaan eli tutustumaan uusiin ihmisiin (=tuomaan itsesi esille!) eron jälkeen, et uskalla avautua myöskään nykyiselle puolisollesi omana itsenäsi. Et anna parisuhteellesi edes mahdollisuutta syventyä. 

Jos häpeäsi estää sinua päästämästä toista lähellesi, sinun kannattaa vahvistaa omaa itseäsi, jotta potentiaalisesti upea parisuhde ei saa kuoliniskua ennenaikaisesti. Tiedäthän, että myös nykyinen parisuhteesi sisältää potentiaalia parempaan – ainakin hitusen parempaan?

Suhtaudu siis myös eroajatuksiisi avoimella mielenkiinnolla avoimen itsetutkiskelun muodossa. Eroon liittyvä häpeä on haitallista sinullekin, joka haluat onnellisemman parisuhteen nimenomaan nykyisen kumppanisi kanssa.

Siksi tämä tabuksi muodostunut erohäpeä on saatava kukistettua maailmanlaajuisesti. Viethän kanssani tätä sanomaa eteenpäin siis omassa elämässäsi? Kiitos 🙂

Kun eroon liittyvä häpeä ei draivaa päätöksentekoasi, huomaat, miten monet erilaiset ratkaisuvaihtoehdot ovatkin mahdollisia myös sinulle! Joko se parempi parisuhde tai erinomainen ero, kuten verkkovalmennukseeni osallistuneet ovat saaneet kirkastettua itselleen.

Eroajatusta ei kannata hävetä vaan tutkia mielenkiinnolla 

Eroa ei kannata hävetä eikä sitä todellakaan kannata pitää epäonnistumisena. Itsensä ruoskiminen etu- ja jälkikäteen on totaalisen tarpeetonta. Haluan sinun todella sisäistävän tämän niin, että et tunne omantunnontuskia ainakaan pelkistä eroajatuksistasi. 

Jos kiellät itseltäsi eroajatuksen, se puskee pintaan yhä vahvempana. Tiedät kyllä “älä ajattele vaaleanpunaista elefanttia” -lauseen järjettömyyden varsinkin, kun muistat norsujen olevan pikemminkin harmaita. 

Sinun on siis turha kieltää itseltäsi ajatuksiasi. Ne ovat vain ja ainoastaan ajatuksia!

Tunteiden hyväksyntä

Jos siis ajattelet eroa, se on ihan ok. Se on vain ajatus. Erosi ei ole vielä totta millään muotoa eikä ajatuksesi pakota sinua suinpäin eroamaan. Ajatukset ovat vain ajatuksia, ja niitä kannattaa tutkiskella mielenkiinnolla. 

Ajatukset tulevat ja menevät, se on ajatusten luonne. Ajatuksiinsa ei tarvitse takertua eikä niiden voimin toimia, mutta ajatuksiaan kannattaa tutkailla. Erityisesti silloin kun ne toistuvat ja ainakin kuulostavat tärkeiltä, kuten eroajatus.

 Vaikka ajatus on vaikea, sitä ei tarvitse hävetä ja piilottaa, vaan toivottaa tervetulleeksi tarkemman tarkastelun kohteeksi.

Aivan kuten tunteetkin. Nekin voivat olla ristiriitaisia ja silloinkin ohimeneviä. Jokaiseen ajatukseen ja tunteeseen ei tarvitse kiinnittää huomiotaan, vaan ne saavat välillä elää ihan vaan vapaasti omaa elämäänsä samalla kun sinä keskityt omaan elämääsi ja siihen, mikä sinulle on todella tärkeää.

Jos sisältäsi nousee toistuvasti samankaltainen tunne, pysähdy ja huomaa se. Salli sen olla ja kysy, mikä sen viesti sinulle on. Vasta sallimisen kautta voit tutkia niitä rakentavammin ja ratkaisukeskeisemmin.

Kun ero hävettää, kannattaako eroajatuksesta päästä eroon tahdonvoimalla ja positiivisella ajattelulla?

Toki haitallisilta tuntuvia ajatuksiaan voi myös muuttaa, mutta ei mennä siihen vielä tässä artikkelissa. Erityisesti ajatuksiaan kannattaa tutkailla ja editoida silloin, jos huomaa, että joistain ajatuksista tulee paha mieli tai ne pelottavat ja kiehtovat samalla.

Kun eroon liittyvä häpeä on voimakas, tuo monin tavoin haitalliseen toimintaan ohjaava erohäpeä ei lopu vain tahdonvoimalla vääntämällä ja pyrkimällä ajattelemaan positiivisesti.

Eroon liittyvä häpeä kumpuaa syvemmältä kuin vain pintatietoisuutemme tasolta. Vaikka järki sanoisi, että oikeasti on parempi erota puolisostaan vihdoin ja viimein, erohäpeä voi kummuta alitajunnasta ja tiedostamattomista uskomuksista.

Mitä on liian positiivinen ajattelu?
Mitä on liian positiivinen ajattelu?

Vaikka ymmärtäisit kaiken tämän loogisjärkevästi, tietoisella mielelläsi ajateltuna, niin mistä ihmeestä se tiedostamaton mieli silti puskee pintaan rationaalisesti ajateltuna järjetöntä erohäpeää ja itseruoskimista?

Jos ero ei ole mielestäsi epäonnistuminen muiden tontilla, mutta omalla kohdallasi pidät sitä täysin sietämättömänä ajatuksena (saati sitten, että toteuttaisit eron!), niin pyydän, että luet tämän artikkelin kaikessa rauhassa loppuun saakka. 

Pelkän tahdonvoiman ja positiivisen ajattelun voimin sinä et vältä eroa etkä paranna parisuhdettasi. Toisinaan niistä voi olla jopa haittaa, kun taas inhimillinen itsetutkiskelu ja tietoinen surutyö voivat lisätä hyvinvointia huomattavasti sekä parisuhteessa että sen päätyttyä.

Positiiviseen hyvinvointiin tarvitaan negatiivisiakin tunteita

Pettäminen ja eroon liittyvä häpeä kulkevat käsi kädessä niin kauan, kunnes asetut oman itsesi rinnalle.

Liian moni jättää eroajatuksensa kunnolla käsittelemättä vain siksi, että heidän eroon liittyvä häpeä saa heidät karttamaan omia ajatuksiaan ja tunteitaan. He häpeävät omasta itsestä nousevia asioita niin, että yrittävät piiloutua kaikin mahdollisin keinoin. 

Omaa itseä ei tarvitse kohdata, kun pitää itsensä kiireisenä vaikkapa salarakkaan kanssa viestitellen. Oman itsensä karttaminen on itsensä pettämistä, mikä voi näyttäytyä ulospäin puolison pettämisenä. 

Onko eroon liittyvä häpeä ja siitä aiheutuva eron välttäminen syy pettämiseen? Lue aiheesta tästä artikkelista: PETTÄMINEN JA KOOTUT SELITYKSET: Mikä on hyvä pettämisen syy?

Mihin eroajatusten tutkiminen voi johtaa? Entä jos erohäpeän jättää käsittelemättä?

Rakkauden (r)evoluutio mediassa: Kotivinkki -lehti

Eroteemaa syvällisemmin tutkiessani haastattelin monia onnellisissa ja onnettomissa parisuhteissaan tai salasuhteissaan olevia ihmisiä sekä monia onnellisesti eronneita ihmisiä. 

Huomasin, että parisuhteessaan onneton ihminen usein pelkäsi hylätyksi tulemista ja häpesi mahdollista ajatustakin erosta. Eron jälkeen onneton ihminen puolestaan oli jättänyt eronsa käsittelemättä ja koki edelleen syyllisyyttä erostaan. Tuon syyllisyyden tunteensa hän saattoi kostaa exälleen ja siten myös lapsilleen, ja näin lopulta rankaisi itseään siitä “epäonnistumisestaan”, josta koki syyllisyyttä – erosta.

Eroajatusten ja erohäpeän tutkimatta jättäminen johtaa moniin ikäviin seurauksiin. Miten monenlaiseen hyvään siis eroajatusten rakentava käsittely voikaan johtaa? E

Minä olen vakuuttunut siitä, että eroon liittyvä häpeä kannattaa kohdata osana omaa itseä, jotta itseltään ei tunne enää tarvetta piiloutua parisuhteessa tai sinkkuna.

Omien eropohdintojeni käynnistämä itsetutkiskeluni kesti vuosia, joiden aikana kiinnostuin mentaalivalmennuksesta yhä enemmän ja enemmän. Minusta voit lukea tarkemmin täällä.

Toivon, että myös sinä pysähdyt oman itsesi äärelle tätä blogiani ja sometilejäni seuratessasi. Verkkovalmennuksessani kuljen sinun rinnalla, kun kirkastat omaa tahtotilaasi tulevaisuutesi suhteen.

Erohäpeä: Miksi "epäonnistuminen" hävettää monia?​

Ero hävettää heitä, jotka ovat linkittäneet parisuhdesuorituksensa ja tuossa suorituksessaan onnistumisen omaan ihmisarvoonsa ja identiteettiinsä. Epäonnistumisten määrä ja suuruusluokka eivät mittaa ihmisen arvoa. 

Jos kuitenkin väkisin haluaa ruoskia itseään kuvitteellisista epäonnistumisistaan, niin eikö se alkuperäinen hynttyiden yhteen laittaminen loppupeleissä epäsopivan kumppanin kanssa voisi olla se etsitty epäonnistuminen? 

Voisiko ymmärrys laittaa ero vireille olla vain vanhan virheen korjausjuhla? 

Ja miksi aikansa ihan hyvin palvellutta parisuhdetta pitäisi mollata epäonnistuneeksi eron hetkellä, jos se on antanut paljon hyvääkin ja ehkäpä sen ansiosta on saanut rakkaat lapsensakin?

Entä jos tarkemmin ajateltuna onkin onnistunut jo kahdessa isossa asiassa, joihin läheskään kaikilla ei kantti riitä: uskalluksessa ryhtyä parisuhteeseen ja rohkeudessa erota? 

Voisiko muiden mittaroimaa ”epäonnistumista” sittenkin arvostaa ja olla siitäkin oppimiskokemuksesta kiitollinen?

Häpeän tunnettaan voi myös helpottaa asettamalla sen elämänkokoisiin sfääreihin eli palauttamalla mieleensä, mitä kaikkea mahdollista onkaan kuuna päivänä osannut hävetä lapsuudessaan, kouluvuosinaan, epävarmassa teini-iässään ja vielä paljon sen jälkeenkin, ehkä juuri viime viikolla vaikkapa työpaikallaan.

Kun tietää osaavansa sekä hävetä että päästä yli siitäkin tunteesta, tietää pystyvänsä hyväksymään myös mahdollisen eron, jota vielä aiemmin piti infernaalisesti hävettävänä epäonnistumisena.

On helpottavaa välillä muistuttaa itselleen, että maailma ei pyöri minun ympärilläni. Jos onnistumisemme eivät pääse suuren yleisön parrasvaloihin, voimme luottaa siihen, että epäonnistumisemmekaan eivät ole muiden fokuksessa.

Tunteiden hyväksyntä

Ero hävettää, jos kokee, että ero on epäonnistuminen.

Jos et juuri sinä itse, niin ainakin “ne jotkut muut” jättävät siis eroamatta, vaikka haluaisivat – ihan vaan siitä syystä, että he eivät kehtaa erota. 

He eivät kehtaa epäonnistua, joten heille turvallisempaa on olla yrittämättä. Yrittämättä parantaa parisuhdetta todellakin pintaa syvemmältä – silläkin riskillä, että se ei onnistu, koska parisuhteen parantamiseen tarvitaan sen toisenkin puolison panosta. 

Ja samasta syystä he jättävät eroamatta, sillä entä jos eron jälkeenkään ei osaa olla onnellinen omana itsenään ja uuden kumppanin sylissä? Koska uudenkin kumppanin kohdatessaan tulisi jälleen asettaa itsensä alttiiksi riskille – hylätyksi tulemisen ja “epäonnistumisen” riskille.

Hävettääkö ihmisiä siis oikeastaan tuo itse eroaminen ja sen käytännön järjestelyt vai epäonnistuminen ylipäänsä?

Moni jumittaa ero on epäonnistuminen -uskomuksessaan vielä tänäänkin. 

Mutta miten monella eri tavalla voisimme katsoa elämäntapahtumiamme? Niitä onnistumisia ja “epäonnistumisia”.

🖤 Jos onnistuu havaitsemaan parisuhteensa ongelmat ja korjaamaan ne yhdessä puolisonsa kanssa pysyvästi paremmalle tolalle, voi kehua itseään onnistumisesta.

🖤 Jos tuntee voivansa huonosti parisuhteessaan eikä ymmärrä joko korjata sitä tai luopua siitä, parisuhteeseen jäämisen voinee luokitella jo jonkinlaiseksi epäonnistumiseksi – ainakin mitä tulee havaitsemis- ja toimintakykyyn.

🖤 Jos havaitsee parisuhteensa tulleen sittenkin päätöspisteeseen, jo tuo havainto itsessään on onnistuminen.

🖤 Jos osaa tunnistaa, milloin ainaisia harmeja ei kannata enää hinkata ja ymmärtää erota, itseään saa onnitella onnistumisesta.

🖤 Jos vielä onnistuu hoitamaan eron jälkeisen kanssakäymisen exänsä kanssa molempia tyydyttävällä tavalla, voi onnitella itseään ja puolisoaankin onnistumisesta siistin eron aikaansaamisessa.

🖤 Jos onnistuu luomaan ihmissuhteen exänsä kanssa uudelleen, voi onnitella molempia myös uuden hyvän ystävän saamisesta elämään!

Missä sinä haluat onnistua seuraavaksi?

Levollista rakkautta parisuhteeseesi ja ennen kaikkea itseäsi kohtaan toivottaen
valmentajasi Kati