MITÄ AITO RAKKAUS ON PARHAIMMILLAAN?

MITÄ AITO RAKKAUS ON PARHAIMMILLAAN?

Moni filosofi ja taiteilija on pyrkinyt kertomaan, mitä rakkaus on. Ikäänkuin se olisi jokin itsemme ulkopuolella oleva asia, jota voi tarkkailla ja analysoida. Aito rakkaus on ainutlaatuinen tunne, ja muiden tunteiden tapaan myös rakkauden tunne on meillä kaikilla omanlainensa. Todellinen rakkaus syntyy meissä itsessämme, vaikka rakastuneina fokusoidessamme rakkauden kohteeseemme saatammekin luulla toisen ihmisen antaneen meille tämän ihanan rakkauden tunteen. 

Jokainen tunne on sisäsyntyinen, eikä siten myöskään rakkautta voi toiselle tarjota taikka tuputtaa. 

Ei, vaikka kuinka haluaisi.

Tässä rakkautta käsittelevässä kirjoituksessa käydään läpi:

Mihin suostut parisuhteessasi vain siksi, että se “kuuluu parisuhteeseen”…? Olemme tottuneet olettamaan, mitä parisuhde sisältää ja sitten pettymään tai suuttumaan, kun parisuhteessa tärkeimpinä pitämämme asiat eivät toteudukaan omassa suhteessamme.

Oletko sinä miettinyt, mikä on sinulle kaikkein tärkeintä parisuhteessa ja toteutuuko se nykyisessä suhteessasi? Entä suostunut seksiin, vaikkei huvittaisi, koska se nyt vain kuuluu parisuhteeseen?

Lue parisuhteen sisällön määrittämisestä ja mainiosta Relationship smörgårdsbord-mallista!

Rakkaus syttyy ja sammuu meissä itsessämme, meidän omassa tahdissamme. Aito rakkaus muuttaa muotoaan ja kohdettaan elämämme aikana. Siksi voimme rakastaa montaa ihmistä samanaikaisesti, syvällisesti ja silti niin monimuotoisesti. Koska tuo ihana tunne syntyy meissä itsessämme, rakkaus ei kuole eikä katoa muiden ihmisten muuttuessa tai poistuessa elämästämme.

Aito rakkaus on aina läsnä.

Meissä itsessämme.

Aito rakkaus kytkeytyy vapauteen

Aito rakkaus vetää hiljaiseksi

Kun minulta usein kysytään, mitä rakkaus on, olen usein vain hiljaa. Kerrankin sanaton.

Rakkaus on liian suurta, syvää ja värikästä kuvailtavaksi tai sanoitettavaksi. Rakkauden vangitseminen virkkeisiin tuntuu vääryydeltä jo ihan lähtökohtaisesti. Rakkauden latistamiselta.

Tehtäväni ei ole kuvailla sinun tunteitasi, joita en itse koskaan voi samanlaisena tuntea. Minä voin kuvailla vain sitä, mitä rakkaus on minulle, ja niitä ilmiöitä, joita on tieteellisesti havaittu: esimerkiksi rakastumisen myötä tapahtuvia muutoksia aivokemiassamme ja kehossamme.

Minulta kysytään kuitenkin usein rakkaudesta. Koska tuota suurta tunnetta tavoittelevat vastaukseni polveilevat rakkauden ääriviivoja pitkin yhtä monimuotoisesti kuin rakkaus itse, kokosin rakkautta tapailevia ajatuksiani sinulle tähän kirjoitukseeni.

Koska aito rakkaus elää meissä ja me muutumme jatkuvasti – ajan myötä ja elämänmuutostemme kautta – myös tämä kirjoitukseni muuttunee vuosien saatossa. Sinäkin ehkä palaat tähän kirjoitukseeni vielä jonain päivänä uudelleen ja luet sen erilaisena kun nyt. Kirjoja lukiessakaan emme kuule tarinasta ensimmäisellä lukukerralla lainkaan samoja asioita kuin toisella tai tuhannennella kerralla. Eräs mies kertoi lukeneensa samaa kirjaa päivittäin 1970-luvulta lähtien, ja joka kerta löytäneensä siitä uuden helmen virkistämään ajatuksiaan. Kyseessä ei ollut Raamattu – jos sitä tässä kohdin pohdit (tästä toisesta kirjoituksestani voit lukea Raamatun korinttilaiskirjeen sanoja rakkaudesta avioeron näkökulmasta).

Tätä kirjoitustani lukiessasi toivon, että tunnustelet sanojani sisälläsi ja kysyt itse itseltäsi tarinan varrella: Mitä rakkaus on juuri sinulle? Juuri tässä elämänvaiheessasi?

Juuri tänään?

Toisinaan elämämme muuttuu, mutta emme sallisi rakkautemme muuttaa muotoaan esimerkiksi iloisesta sinkkuelämästä syvälliseksi rakkaudeksi puolisoa ja lapsia kohtaan. Tai emme haluaisi hyväksyä parisuhderakkauden muuttumista eron jälkeiseksi ystävän- ja lähimmäisenrakkaudeksi. Toisinaan kiellämme rakastumisen salasuhteessa, tai sen, että vielä eron jälkeenkin ajattelemme lämpimästi exäämme kohtaan.

Anna rakkautesi elää eli kehittyä ja muuttua. Rakkauden muodonmuutos on ainoa, mitä aito rakkaus tarvitsee kasvakseen uusiin ulottuvuuksiin ja syventääkseen juuriaan yhä vahvemman rakkauden maaperään.

Mutta onko rakkauden kieltäminen milloinkaan hyväksi meille tai muille osapuolille?

Mitä rakkaus on sen eri muodoissa?

Rakkautta on montaa lajia. Aito rakkaus ei ole sidottu ihmissuhteen muotoon, kestoon eikä rakkauden ilmaisutapaan. Tämän aitoa rakkautta syväluotaavan artikkelin luettuasi lue simerkiksi alla olevista kirjoituksista, piristävätkökö salasuhde tai yhden yön jutut pitkää parisuhdetta tai millaista on rakastaa avoimessa suhteessa tai etäsuhteessa:

Ystävän rakkaus voi olla aidompaa ja rehellisempää kuin romanttinen rakkaus. Pitkässä parisuhteessa on hyvä olla myös romantiikkaa, mutta usein rakastavaiset voivat ajan saatossa muuttua “vain” ystäviksi, jotka rakastavat toisiaan. Jotkut viihtyvät tällaisessa parisuhteessa loppuelämänsä, mutta joillekin pelkkä ystävyyssuhde ei riitä korvaamaan parisuhdetta, jossa myös romantiikka ja erotiikka saavat kukoistaa läpi elämän.

Lähimmäisenrakkautta voi tuntea sekä exäänsä että vaikkapa mukavaa naapuria kohtaan. Lähimmäisenrakkautta voi osoittaa hyväntekeväisyystempausten lisäksi aivan tavallisissa kohtaamisissa työpaikoilla, ostoskeskuksissa ja kadulla kävellessä vastaantulijoita hymyillen tervehtien. Toisinaan lähimmäisenrakkaus tuppaa unohtumaan kilpailuhenkisillä uimaradoilla ja hiihtoladuilla, joissa suututaan naapuriuimarin veden roiskinnasta tai tuupataan muut kumoon omilla sauvoilla sohien.

Aitoa rakkautta on vaikeaa antaa, jos sitä ei ole oppinut vastaanottamaan.

Äidinrakkaus tai isänrakkaus on rakkautta omaa lasta kohtaan. Rakkaus saa lapsen vanhemmat huolehtimaan lapsestaan ja myös toisistaan edes siksi, että heillä on yhteinen lapsi, jota molemmat rakastavat. Sukurakkaus on rakkautta omaa perhettä kohtaan.

Rakkaudessa ja sen osoittamisessa tai esimerkiksi avioliittoon siunaamisessa on suuria kulttuurisia eroja, mutta kyseessä on aina ihmisten sisäsyntyinen tunne. Isänmaanrakkautta on rakkaus kotimaata, omaa äidinkieltä ja synnyinmaan perinteitä ja tapoja kohtaan.

Aito rakkaus voi siis näyttäytyä monenlaisissa ihmissuhteissa. Ihmissuhteen muoto tai pituus ei määrää rakkauden määrää.

Mitä on itsensä rakastaminen?

Rakkaus on kiintymyksen tunnetta toista ihmistä kohtaan, mutta myös itseä kohtaan.

Jotta voi rakastaa toista ihmistä ilman tarvetta ripustautua, on harjoiteltava ensin itsensä rakastamista. Aito rakkaus itseä kohtaan pohjautuu hyvään itsetuntemukseen, joka puolestaan vahvistaa minäkuvaa ja itsetuntoa. Näistä teemoista voit lukea Hyvinvointi-blogikategorian monista kirjoituksista, esimerkiksi näistä:

Kun tuntee itsensä hyvin, tietää, että itsessä on niiden “huonojen puolien” lisäksi myös paljon hyvää, kaunista ja hauskaa. Niitä puolia meidän on helppo rakastaa, vai mitä?

Kuitenkin yhtä tärkeää on itsen rakastaminen “huonoista puolista” huolimatta. Itsen hyväksyminen kokonaisena eläväisenä ihmisenä ei estä omien kehityskohteiden tunnistamista ja uusien hyvien ajatus- ja toimintatapojen harjoittelua.

Päinvastoin.

Aito rakkaus itseä kohtaan kannustaa huolehtimaan itsestä läpi elämän, monien elämänmuutosten myllerryksessä.

Miten sinä puhut rakkaalle ystävällesi?

Entä itsellesi?

Miten hellit rakasta puolisoasi?

Entä itseäsi?

Onko parisuhteessa rakkautta, jos sitä ei osoiteta konkreettisesti?

Vaikka rakastaminen voi tuntua lempeänä tai repivänä tai joltain siltä väliltä, rakkaus ei ole vain abstrakti tunne.

Aito rakkaus elää kohtaamisissa, teoissa, sanoissa, huomionosoituksissa. Rakkaus on elämänarvo, jota ilmennämme merkityksellistä ihmistä kohtaan. Ihmiset rakastavat myös lemmikkieläimiään ja hoitavat niitä. Osoittavat rakkautta. Rakkaus on kuitenkin yhtä lailla rakkautta, vaikka sitä ei osoittaisi teoin tai sanoin.

Pitkässä parisuhteessa rakkauden osoittaminen on kuitenkin olennaista. Rakkauden osoittamisen ei tarvitse tarkoittaa romanttisten minilomien järjestämistä, mutta rakkaus voi näkyä myös niin. Aidon rakkauden osoittaminen ei aina näy naapuriin asti eikä rakkauden määrää mittaa myöskään pusukuvat somessa.

Rakkaus ei edellytä uurastamista, vaikka rakkaansa eteen haluaakin nähdä vaivaa.

Rakkaussuhde ei ole työpaikka, jossa palkkana on hymy ja hellyys.

Vaikka rakkautta on hyvä osoittaa konkreettisilla teoilla ja antaa rakkautta vastavuoroisesti, aidolla rakkaudella ei koskaan käydä kauppaa.

Aito rakkaus ei katoa riidan tuoksinassa, ellet itse siitä luovu.

Rakkaus voi olla hiljaista ja herkkää. Joskus rakkaussuhteessa on erimielisyyksiä. Se, että tuo oman eriävän näkökulmansa esille ja puolustaa tarpeitaan tai toiveitaan vankasti puolison erilaista tahtotilaa vastaan, ei tarkoita, että rakkaus olisi johonkin haihtunut sillä samalla sekunnilla. Aito rakkaus on läsnä juuri niissä hetkissä, kun molemmat uskaltavat olla toistensa lähellä avoimina ja omina itsenään – myös erimielisinä. Juuri niin typerinä ja hölmöinä kuin juuri sillä hetkellä ovatkaan.

Puolisonsa kanssa saa riidellä ja rakastaa – ne eivät ole toistensa vastakohtia. Välinpitämättömyys on rakkauden vastakohta. Se, että haluaa käydä itseä kismittävät asiat läpi juuri puolisonsa kanssa eikä piiloudu vaikka salarakkaansa syliin tai katoa lenkkipolulle purkamaan kiukkuaan, on aitoa rakkautta, joka perustuu luottamukseen.

Rakkaan ei kuitenkaan pidä olla likasaavi, johon oksennetaan oma paha olo. Jokaisen tehtävä on huolehtia omasta hyvinvoinnistaan – tarvittaessa vaikka siellä lenkkipolulla. 🙂

Toisinaan rakkauteen kuuluu luopumista. Luopuminen omista tarpeista rakkaansa vuoksi voi olla suurinta rakkautta, mutta itseään ei pidä uhrata rakkauden alttarille. Tasapuolinen rakkaussuhde antaa paljon molemmille. Jos olet vain antajana, elät puutteen maailmassa ehkä muuallakin kuin parisuhteessasi.

Aito rakkaus on henkilökohtainen tunne, jota ei voi kopioida eikä pakottaa

Koska rakkaus, kuten muutkin tunteet, ovat sisäsyntyisiä, rakastumisen tunne ei edellytä vastakaikua rakkauden kohteelta. Sinä voit tuntea olevasi jo täysin rakastunut uuteen kumppanikandidaattiisi, mutta hän ei välttämättä tunne samoin. Koska tunteenne ovat erillisiä, kunkin ihmisen omia, ei rakkauden tunnetta voi kopioida tai pakottaa.

Ei omalla kohdallaan eikä toisen.

Koska rakkauden tunne herää meissä eri tahtiin, ihastuminen etenee rakastumiseksi ja syvenee pysyvämmäksi rakkaudeksi eri tavoin ja tahdissa eri ihmisillä ja eri parisuhteissa. Siksi aito rakkaus voi näyttäytyä hyvinkin monenlaisena parisuhteen eri vaiheissa – tai olla näyttäytymättä.

Mitä rakkaus on parisuhteen eri vaiheissa?

Aito rakkaus ei vaadi rajoikseen parisuhdetta, eikä toisaalta parisuhde sisällä aina aitoa rakkautta – ei välttämättä edes häivähdystä rakkaudesta.

Pitkän parisuhteen elinkaaressa on useita vaiheita. Ennen kuin parisuhde edes alkaa tai rakkaudesta voisi vielä puhuakaan, ihastumisen tunteet tulevat pintaan ensin. Kun toinen ihminen alkaa kiinnostaa sinua enemmän kuin vain mukavana ja hauskana persoonana, ajatuksesi alkavat pyöriä tuossa kiehtovassa ihmisessä. Näet hänet uudessa valossa kuin aikaisemmin, ja väkijoukossa etsit häntä. Bongaat hänet kuin automaattisesti, koska tiedostamaton mielesi prosessoi rakkautta silloinkin, kun tietoinen mielesi yritti keskittyä työtehtävään tai urheilusuoritukseen – mitä ikinä olitkaan sillä hetkellä tekemässä.

Haluat hänet näköetäisyydelle, keskustelemaan ja kuuntelemaan hänen juttujaan. Katsot häntä silmiin ja hymyilet. Hän vastaa hymyysi. Jos ihastumisen tunne on molemminpuolista, sen huomaa molempien käytöksestä, katseista, eleistä ja puhetavasta.

Hormonit hyrräävät ja aivojen välittäjäaineet voivat saada olon euforisen sekavaksi. Kun aivot ovat rakastumisen tunnemyrskyn vallassa, järkesi ei aina tunnu juoksevan ja saatat unohdella ihan arkisia perusasioita. Mikään ei tunnu tärkeämmältä kuin ihastuksesi kohde ja se sisälläsi myllertävä tunne, joka on kasvamassa yhä vahvemmaksi rakastumisen tunteeksi.

Mitä rakkaus on muuten kuin hormoneja ja välittäjäaineita? Rakkaus on ennen kaikkea huumaava tunne – varsinkin rakastumisen ensivaiheissa. Tämä rakkauden ensimmäinen vaihe kestää tutkimusten mukaan parisen vuotta, kunnes aivomyrsky elimistössä alkaa rauhoittua. Rakastuminen syvenee rakkaudeksi.

Alkuhuuman laannuttua rakastuneiden välille laskeutuu seesteisempi läheisyyden tunne. Kiintymyksen tunne on rauhallisempaa ja rennompaa. Pakkomielteen omaiset tunteet ja muiden silmissä hassulta vaikuttanut käyttäytyminen alkaa tasaantua ja normalisoitua.

Miksi rakastuminen sotkee ajatukset ja saa pään pyörälle?

Evoluutionäkökulmasta katsottuna rakkaus on biologinen hormonicocktail, jonka tarkoitus on saada ihmiset pariutumaan ja lisääntymään. Rakkaus sotkee järkemme tarkoituksella, jotta emme turhaan analysoisi liikoja sitä, kuka hurmuri tai kaunotar olisi meille pidemmän päälle paras puolisoksi. Hyppäämme sänkyyn sekä huvin vuoksi että evoluution saneleman paineen vuoksi: lisääntyä kannattaa, vaikka puoliso olisi heikompaakin sorttia, joten aivot vaan narikkaan ja peitto heilumaan!

Rakastumisen hormonimyrskyyn vaikuttavat älyllisten seikkojen sijaan hyvinkin eläimelliset tekijät, kuten rakastavaisten ominaistuoksut ja feromonit. Yksilöiden fyysinen yhteensopivuus on tärkeää, jotta jälkikasvusta tulisi mahdollisimman laadukasta evoluutiobiologiseen tuotantoprosessiin.

Tiedät varmasti, miten pelkästään vahva fyysinen vetovoima voi saada pääsi pyörälle, ja miten jonkun ihmeellisen yksilön läsnäolo tai hipaisu ihollasi voi saada jalkasi vetäläksi. Olet ihminen.

Rakastuneen ihmisen psykobiologisten, aivokemiallisten muutosten vuoksi hän ei tunne nälkää niin herkästi, ja hän voi tuntea olevansa pirteä vähäisilläkin yöunilla. Hänen aivojensa niin sanottu palkitsemiskeskus huolehtii siitä, että aivoissa kiertää miellyttävä dopamiinipyörre, vaikka univaje vaivaisi muuten. Aivojen välittäjäaine dopamiini on tärkeä esimerkiksi motivaation herättäjänä ja masentuneisuuden estäjänä. Rakastunut ihminen ei vaivu apatiaan ja elämä maistuu hyvälle!

Aito rakkaus ei ole kuitenkaan pelkkää kemikaalicocktailhuumaa, mutta toki parisuhteessa on meille useimmille erittäin tärkeää, että syvän kiintymyksen ja keskinäisen arvostuksen lisäksi saa tuntea myös intohimoa ja romanttista rakkautta pitkässä parisuhteessaan.

Miksi ihana rakastuminen tuntuu välillä vaikealta ja raastavan kipeältä?

Rakastumisen ensivaiheissa dopamiinin lisäksi myös serotoniini ja kortisoli sotkevat ajatteluamme. Vaikka rakastuminen tuntuu ihanalta ja huumaavalta, kehomme on kuitenkin fysiologisessa stressitilassa.

Stressaantuneena näkökenttämme supistuu, jolloin meidän ainoa päämäärämme on päästä tuskasta pois eli suorinta tietä rakkauden kohteemme syliin. Muu elämä menettää merkitystään. Moni läheisemme saattaa sanoa, että hehkumme kuin rakastunut tai että näytämme ihan hölmöltä umpirakastuneelta.

Aivomyrskymme saa meidät ottamaan riskejä, kuten jättämään huonon parisuhteemme uuden upean unelmarakkauden edessä tai muuttamaan rakkautemme perässä maailman ääriin. Riskit eivät ole vain negatiivisia, vaan riski sisältää aina myös positiivisen mahdollisuuden. Näkökentän laajuudesta riippuu, millaisia vaihtoehtoja sinä näet rakkaudelle.

Kun ihastumisen vaiheessa ja rakastumisen alussa vallitsee valtava mielihyvän ja himon tunne, alkuvaihe ei ole kuitenkaan pelkkää euforiaa. Epävarmuus ihastuksen kohteen katoamisesta saattaa aiheuttaa myös epävarmuutta, pelkoja ja mustasukkaisuutta.

Kuuluuko aitoon rakkauteen mustasukkaisuutta?

Voiko aito rakkaus sisältää myös mustasukkaisuuden tunteita? Tietysti! Onhan mustasukkaisuus tunne muiden inhimillisten tunteiden joukossa. Mutta mustasukkaisuus ei ole kuitenkaan tae rakkauden syvyydestä tai edes siitä, että kokee toisen henkilön arvokkaana ja ihanana. Joskus mustasukkaisuus on merkki vain itserakkaudesta tai omasta heikosta itsetunnosta. 

Älä siis sumuta itseäsi luulemaan, että mustasukkaisuutta osoittava ihminen todella rakastaa sinua, sillä niin ei välttämättä ole. Mutta mustasukkaisuuden tunteita voi tuntea, vaikka rakastaa toista aidosti. Ne eivät siis ole toisiaan täysin poissulkevat vastakohdat.

Koska evoluutio ajaa meitä rakkauden tunteen voimalla lastentekoon ja koska lastenhoidon kannalta on hyödyllistä, että lapsen molemmat vanhemmat huolehtivat lapsestaan, evoluutio saa ihmiset tekemään lapsia ja sitoutumaan toisiinsa edes siksi aikaa, että lapsi selviää hengissä. Nykypäivänä selviytymiskeinot ovat tietysti aivan toista luokkaa kuin joskus vuosituhansia sitten, mutta aivomme ja muu biologiamme eivät ole kehittyneet samassa tahdissa kuin esimerkiksi tekniikka länsimaisen hyvinvoinnin taustalla.

Koska niin sanotut “liskoaivomme” ovat evoluution mittapuulla arvioituna huomattavasti vanhemmat ja yhä tälläkin vuosituhannella kehittyvät sikiölle ennen kognitiiviseen päättelyyn fokusoivia isoaivoja ja aivokuorta, meidän tunnemaailmamme on edelleen alkukantainen. Evoluution kannalta meidän on hyvä varmistaa lapsemme hyvinvointi ja esimerkiksi tuntea mustasukkaisuutta puolisoa kohtaan, joka vaikuttaa huithapelilta häntäheikiltä.

Oman lapsen ja itsemme puolustaminen saa meidät tuntemaan myös ikäviä tunteita, kuten mustasukkaisuutta. Koska puolisosi ei itsessään aiheuta sinulle yhtäkään tunnetta, sinä olet vastuussa myös omista mustasukkaisuuden tunteistasi. Vaikka esihistorialliset liskoaivosi ajaisivat sinua sairaalloisen mustasukkaisuuden partaalle, muista, että et ole kuitenkaan ihmisapina. Jos käytöksesi ei ole aivan rationaalista, herätä aivokuoresi järkevöittämään toimintasi ajoissa ennen kuin aiheutat haittaa itsesi lisäksi myös puolisollesi ja lapsellenne. Lue lisää täältä: OMA MUSTASUKKAISUUS: Oletko liian mustasukkainen?

Onko romanttinen rakkaus parisuhteessa tarpeellista?

Alkuhuumaan kuuluvaa romanttista rakkautta osoitetaan erityisesti taiteessa: romanttiset leffat, rakkausromaanit ja rakkauden eri vaiheista kertovat biisit korostavat rakkauden romanttista puolta. Somesöpöstelyt osoittavat useimmiten juuri romanttista rakkautta, joka on arvokas rakkauden muoto myös pitkässä parisuhteessa, vaan ei kuitenkaan ainoa autuaaksi tekevä rakkaus.

Romanttisen rakkauden perusta on evoluutiossa, jonka ainoa tarkoitus on ihmiseläimen suvun jatkaminen. Romanttinen rakkaus saa meidät ihastumaan ja hakemaan seksikumppania, jonka kanssa saada perillisiä.

Romanttinen rakkaus itsessään ei ole kuitenkaan rationaalista, vaikka romanttinen rakkaus ei tietenkään sulje pois sitä mahdollisuutta, että rakkaussuhde olisi romanttisuutensa lisäksi myös järkevä juuri tuon samaisen kumppanin kanssa. Mutta tiedät varmasti henkilöitä, joista olet ihmetellyt, että miten ihmeessä he ovat edes yhdessä ja miksi heidän piti vielä lapsikin siihen suhteeseen synnyttää…

Persoonallisuus- ja sosiaalipsykologian tutkimusten mukaan minäkuvamme voi usein olla harhainen ja läheisemme näkevät meidän persoonallisuuspiirteemme paremmin kuin me itse. Ehkäpä juuri siksi meidän on helpompaa havaita muut pariskunnat, jotka eivät millään sovi yhteen, ja nuo poloiset havahtuvat rakkaussotkuunsa vasta vuosien päästä. Jälkiviisaina – rakkaushuuman laannuttua – osaamme kyllä jo huomattavasti helpommin tajuta myös omakohtaisesti, missä kohdassa meni vikaan ja pahemman kerran…

Romanttinen rakkaus on biologista huumaa. Se ei sisällä rationaalisten parinvalintaperusteiden lisäksi myöskään pitkäaikaista kiintymistä, joka on tärkeää oman hyvinvoinnin lisäksi myös jälkeläisten kasvattamiselle ja lapsen turvallisen kiintymyssuhteen muodostumiselle. Pitkässä parisuhteessa kaikki eivät kaipaa romanttista huumaa, mutta monelle se on yhä tärkeää. Muutoin katse saattaa alkaa suunnata uusiin rakkauden kohteisiin.

Edellyttääkö rakastuminen tai aito rakkaus pitkässä parisuhteessa seksiä?

Rakkauden alkuhuuma ei ole lainkaan hölmöä romanttista huttua, vaan tarpeellinen lähtölaukaus sille, että rakkaus saa edes mahdollisuuden syventyä toistensa sylissä kiehnäävien rakastavaisten välillä. Alkuvaiheen seksi antaa mielihyväbuustia ja saa haluamaan toisen seuraa vielä uudemmankin kerran. Olettaen siis, että seksi oli vähintäänkin kelvollista uuden kumppanikokelaan kanssa edellisellä kerralla. 🙂

Joissain tutkimuksissa on todettu, että miehet rakastuvat naisia nopeammin. Toisaalta myös muissa eläinlajeissa uroiden on todettu pyrkivän pariutumaan mahdollisimman monen naaraan kanssa, joten onhan se ihmisellekin kätevää, jos pariutumista edeltäisi edes hennot rakastumisen tunteet, eikös?

Sanotaan, että seksi vahvistaa miehen rakkauden tunnetta, kun taas nainen tarvitsee ensin rakkauden tunteen harrastaakseen seksiä. En tiedä, onko tämä vain kulttuurihistoriallinen virhepäätelmä, mutta evoluution ja biologian näkökulmasta tämä kuulostaa loogiselta päätelmältä. Tarkkaa tutkimusta tästä asiasta en nyt tähän hätään löytänyt, mutta jos sen jonain päivänä löydän, niin linkitän sen tänne sinulle sitä seuraavaa lukukertaasi varten! 🙂

Mitä tapahtuu parisuhteessa alkuhuuman jälkeen?

Jos rakastumisen alkuhuumasta on päästy selkeämmille vesille parin vuoden sisällä, rakkauden kiintymysvaihe alkaa. Aito välittäminen ja luottamus puolisoa kohtaan syvenee. Rakkaus on lempeää ja lämmintä. Puolisot huolehtivat toisistaan vilpittömästi ilman tarvetta miellyttää tai manipuloida. Molemmat saavat levätä toistensa sylissä ja hyväksyvän katseen alla.

Tässä vaiheessa vasta todella tiedät ja tunnet joka solullasi, mitä aito rakkaus on oikeasti arjessa jokaikisenä päivänä. Aito rakkaus kestää riidat. Aito rakkaus kestää arjen vastoinkäymiset. Aito rakkaus on sitä, että ollaan samalla puolella, vaikka oltaisiin asioista välillä täysin eri mieltä.

Kaikki parisuhteet eivät selviä rakastumisvaiheesta eteenpäin. Ainakaan onnellisina.

Nekin parisuhteet, jotka eivät enää tunnu hyviltä, saattavat jatkua vain tottumuksen vuoksi ja siksi, että osapuolet eivät tunne itseään ja omia tarpeitaan tarpeeksi hyvin havahtuakseen parisuhteen puutteisiin. Jos ei tiedä, mitä tarvitsee ja kaipaa, miten voisi parisuhdettaan parantaakaan?

Moni parisuhde päättyy tässä vaiheessa, mutta lisäksi aivan liian moni parisuhde jatkuu tästä vaiheesta eteenpäin – huonompaan suuntaan. Havahtuminen tapahtuu vasta vuosien päästä, kun tuska on jo liian suurta ja puolisoiden epäsopivuus on ilmiselvää. Tässä vaiheessa on saatettu jo saada lapsia, jotka sitovat monet puolisoonsa ainakin kulissien takana. Salasuhteista haetaan sitten piristystä kuolleeseen suhteeseen, kuten tässä toisessa kirjoituksessa kirjoitin salasuhteista.

Vaikka syvän rakkauden vaiheessa kiintymys ja lämpö korostuvat alkuvaiheen himohetkiä enemmän, myös pitkässä parisuhteessa romantiikka ja hellyys ovat tärkeitä. Kosketus seksin ja muunlaisen hellyyden muodossa villitsevät ihanalla tavalla aivojen välittäjäaineita, joiden vaikutuksesta muodostuva nautinnollinen tunne vahvistaa rakkautta. Seksin puutteen tiedetään olevan olennainen tekijä huonossa parisuhteessa ja yksi syy irtautua suhteesta.

Kannattaako lapsia saada vielä suhteen alkuvaiheessa?

Rakastuminen aiheuttaa miehille ja naisille hieman erilaisia hormonaalisia muutoksia. Kun normaalisti miehellä on testosteronia enemmän kuin naisella, niin rakastumisen myötä miehen testosteronitaso laskee ja naisen testosteronitaso nousee. Naisen testosteronin kasvu saa hänet haluamaan seksiä ja hellimään miestään enemmän. Miehen testosteronin lasku puolestaan saa miehen pehmentymään lempeämmäksi.

Miesten ja naisten käytös muuttuu siis rakastumisen vuoksi lähemmäs toisiaan, mutta tämä hormonaalinen muutosvaihe ei kestä ikuisesti. Vaikka rakkauden alkuvaiheessa mies ja nainen tuntevat olevansa täysin samalla aaltopituudella, “totuus” paljastuu vasta ajan myötä. Siksi evoluution tarpeiden vastaisesti olisi hyvä, että lapsia ei synnytettäisi maailmaan pelkästään tämän alkuhuuman innostamana.

Varsinkin jos pitkä parisuhde on aiheuttanut synkän dopamiinivajeen ja pikaisesti löydetty laastarisuhde kohottaa dopamiinit huippuunsa, tuon eron jälkeisen ensimmäisen suhteen syventymistä kannattaa odottaa rauhassa ainakin sen pari vuotta ennen kuin miettii perheen perustamista myös järjellä. Rakastumisen hormonihuuma kestää vain pari vuotta, mutta lapsen kasvattaminen aikuiseksi kestää minimissään 18 vuotta…

Rakastunut ei kykene kuitenkaan objektiiviseen järkeilyyn – jos siihen pystyy absoluuttisella tarkkuudella meistä kukaan muulloinkaan… 🙂

Lapsi ansaitsee tasapainoisen parisuhteen kasvupohjakseen

Erityisesti rakastumisen alkuhuumassa kognitiivisista toiminnoistamme (ajattelu, muisti, tunteiden hallinta) vastaava aivokuoremme hiljenee, emmekä tee rationaalisia päätöksiä elämämme suhteen. Seuraamme rakkauden kohdettamme kuvainnollisesti vaikka kaivoon saakka, kunnes vasta surkeutemme pohjalta itsemme löytäessämme havaitsemme tilanteemme kokonaisuutena. Siinä vaiheessa itsensä voi toki vielä nostaa takaisin pinnalle ja esimerkiksi erota aivan järjenvastaisesti vierelle valikoituneesta kumppanista, mutta jos samaan syssyyn on ehditty synnyttää suloinen iltatähtikin, tuo yhteinen lapsi voi sitoa ihmiset yhteen vielä pitkään “parasta ennen”-päiväyksen jälkeenkin.

Tämä ei välttämättä ole huono asia, jos se tuo tasaisuutta ja pysyvyyden kaltaista turvaa muuten stressaavaan elämään. Mutta jos parisuhde on oikeasti epäterve ja epätasapainoinen, siihen ei pidä jäädä varsinkaan lapsen vuoksi. Aito rakkaus ei ole pelkoon pohjautuvaa sitoutumista ihmiseen, joka kohtelee sinua kaltoin.

Lapsi ansaitsee saada mallin hyvästä parisuhteesta, jotta hän osaisi jonain päivänä itsekin etsiä ja luoda sellaisen eikä tyytyisi vanhempiensa tavoin surkeisiin sattumuksiin. Lapsen kiintymyssuhde edellyttää turvallista kotiympäristöä, jossa on positiivinen tunneilmasto ja hyvää energiaa huolehtia perheestä yhdessä. Lapsen turvallinen kiintyminen ei edellytä kahta vanhempaa, eikä varsinkaan kahta keskenään kinastelevaa tai toisilleen mököttävää aikuista kasvattajaa.

Evoluution näkökulmasta on riittänyt, että vanhemmat pysyvät yhdessä edes muutaman vuoden, jotta lapsi on tarpeeksi vanha selviämään tarvittaessa myös ilman vanhempiaan. Aikoinaan orpoja oli enemmän, kun vanhemmat kuolivat sairauksiin, nälkään tai sotiin jo melko nuorina. Kun avioliittovalat on säädetty joskus kauan, kauan aikaa sitten, tuolloin aikoinaan “kunnes kuolemat teidät erottaa” ei ollut lainkaan niin vaativa lupaus kuin mitä se on nykyaikana, kun elinikä alkaa pyöriä 80 ikävuoden tienoilla.

Tahdotko rakastaa myötä- ja vastoinkäymisten läpi?

Rakkaudesta on puhuttu kautta aikain eri uskonnoissa ja filosofioissa. Antiikin Kreikan aikaan filosofi Platon puhui rakkauden kolmesta tyypistä: eroksesta, filiasta ja agapesta. Eros on eroottista rakkautta, filia veljellistä rakkautta ja agape jumalallista rakkautta. Raamatusta tutuksi ovat tulleet esimerkiksi Jeesuksen opettama lähimmäisenrakkaus ja rakkauden kaksoiskäsky. Kristilliseen avioliittoon siunattaessa moni on kuullut Paavalin ensimmäisen korinttilaiskirjeen säkeitä siitä, miten rakkaus on kärsivällinen ja lempeä, ja kuinka rakkaus kestää kaiken.

Suuri osa suomalaisista kuuluu kirkkoon ja suuri osa avioliitoista solmitaan tai ainakin siunataan kirkkomenoin. Vaikka ei kuuluisikaan kirkkoon eikä olisi uskonnollinen tai uskovainen, lähes kaikki Suomessa asuvat ihmiset tuntevat nahoissaan kirkon pitkän ja kirjavan historian mukanaan tuoman suomalaisen luterilaisuuden vaikutuksen arkipäiväämme ja ajatusmaailmaamme: puhutaan yliampuvasta Sääntö-Suomesta ja kristillisen kirkon pyhien sakramenttien rikkomisen tuomitsemisesta.

Myös katolisen ja ortodoksisen kirkon sakramentteihin eli pyhiin toimituksiin kuuluu avioliitto, mutta mitä Suomessa vallalla oleva evankelisluterilainen kirkko sanoo rakkaudesta, avioliitosta ja avioerosta?

Avioliittoon vihkiessään pappi kysyy, tahtooko kumpikin ottaa toisen puolisokseen ja osoittaa hänelle rakkauden lisäksi myös uskollisuutta niin myötä- kuin vastoinkäymisissäkin. Kun tähän kysymykseen vastataan oletusarvoisesti myönteisesti, tarkoittaako se siltikään sitä, että puolisot asuvat yhteisen katon alla ja ovat aviossa loppuelämänsä ajan? Vai voisiko ajatella myös niin, että henkilö tahtoo välittää toisesta ihmisestä kuten parhaasta ystävästään ja osoittaa hänelle lähimmäisenrakkautta loppuelämänsä ajan? Mitä aito rakkaus on sinun mielestäsi avioliittoon vihkittäessä tai mahdollisen eron koittaessa?

Alttarilla usein luetun korinttilaiskirjeen säkeiden mukaan rakkaus on suurempaa kuin usko ja toivo, jotka saattavat loppua puolivälissä aviomatkaa. Toisesta kirjoituksestani voit lukea Raamatun korinttilaiskirjeen sanat rakkaudesta.

Saako aito rakkaus parisuhteen kestämään ikuisesti? Tai loppuuko rakkaus erotessa?

Olet ehkä kuullut jonkun menneen naimisiin ja luvannut rakastaa puolisoaan (ja vain puolisoaan!) niin myötä- kuin vastoinkäymisissä kunnes kuolema heidät erottaa, vaikka hän suostui avioliittoon vain puolison painostuksesta tai sosiaalisten normien ja biologisen kellon tikittäessä. Olet ehkä kuullut myös puolisoista, jotka pettävät toisiaan muiden ihmisten kanssa tai jotka kohtelevat toisiaan kaltoin. Olet varmaan kuullut, että jotkut voivat olla onnellisia etäsuhteessa tai avoimessa suhteessa, joita jotkut pitävät kovin etäisinä tai kylminä. Toisaalta taas tiedät varmasti pariskuntia, jotka ovat fyysisesti yhdessä kuin paita ja peppu, mutta henkisesti niin etäällä toisistaan kuin vaan olla ja voi. Miten aito rakkaus pyytäisi sinua toimimaan näissä eri tilanteissa?

Parisuhteen muoto ja pituus eivät siis määrittele rakkautta. Joten miten parisuhteen päättyminen edes voisi lopettaa rakkauden tunteet sellaisissa parisuhteissa, joista puolisot ovat päättäneet irtautua molempien hyvinvoinnin ja oman kasvun mahdollistamiseksi? 

Se, että jossain vaiheessa elämäänsä huomaa puolisoiden ajankäytön ja toiveiden muuttuneen niin paljon, että molempien olisi helpompaa elää jatkossa erillään toisistaan, ei tarkoittane sitä, että rakkaus olisi loppunut, vaan pikemminkin saattaa olla jopa osoitus todellisen rakkauden jatkumisesta uudessa muodossaan.

Kun molemmat tietävät, etteivät omista toista ihmistä – eli toinen on aidosti vapaa elämään juuri itselleen oikeanlaista elämää – on pikemminkin oikein päästää irti kumppanistaan, jos yhteiselämä ei enää ole sellaista, jossa molemmilla on aito mahdollisuus kukoistaa ja nauttia ainutkertaisesta elämästään. Tästä tilanteesta kerrotaan monissa tositarinoissa Rakkauden (r)evoluutio-kirjassa, johon haastattelin lukuisia onnellisissa ja onnettomissa parisuhteissa eläviä sekä eronneita miehiä ja naisia.

Kumpi on sinun mielestäsi arvokkaampaa: pitää puoliso tietyn muotoisessa suhteessa vaikka väkisin, ehkä tilanteessa, jossa molemmat hakevat helpotusta oloonsa sivusuhteista, vaiko päästää puoliso vapaaksi ja osoittaa hänelle lähimmäisenrakkautta ja arvostusta sellaisena kuin hän oikeasti tässä elämänvaiheessaan on? Tai vaikka haluaisi yhä pysyä kumppaninsa kanssa yhdessä, niin olisiko rakkaudellisempaa ehdottaa puolisolleen esimerkiksi avointa suhdetta kuin pettää häntä selän takana?

Minkälaisessa suhteessa kumppaniisi sinä haluaisit elää, jos ihan kaikki olisi mahdollista?

…mutta suurin niistä on rakkaus.

Toisessa kirjoituksessa käsittelin äsken viittaamaani Raamatun korinttilaiskirjettä avioeron näkökulmasta. Korinttilaiskirjeestä voi nostaa lohduttavan ajatuksen siitä, ettei rakkaus koskaan katoa, se vain muuttaa muotoaan läpi elämän. Myös avioerossa. Eron jälkeen voi olla aiempaa helpompaa käyttäytyä exäänsä kohtaan kärsivällisesti ja vanhan kaunan anteeksiantaen. Aito rakkaus on ihmissuhteen muotoa suurempaa ja pysyvämpää. Lähimmäisenrakkautta saa ja kannattaa osoittaa myös exäänsä kohtaan.

Kuten tiedät, Rakkauden (r)evoluutio käsittelee rakkauden monia muotoja. Sinkkuelämän deittihuumasta hyvään parisuhteeseen, sekä puolison pettämisestä salarakkaan rakastamiseen tai ihmissuhteista irtautumiseen ja avioeroon. Kaikki rakkaus on arvokasta. Elämän luonteeseen kuuluu eläväinen, muuttuva rakkaus sen kaikissa muodoissaan. Elävä ihmissuhde on rakkauden evoluutiota ja revoluutiota vuoronperään.

Kaikki vaiheet kuuluvat rakkauteen.

Elämään.