Avoin suhde – vaihtoehto muiden joukossa?

Avoin suhde – vaihtoehto muiden joukossa?

Avoimista suhteista vaihtoehtoisena suhdemuotona puhutaan yhä enemmän. Tässä artikkelissa selviää, mikä on avoin suhde ja mitä pohdintoja siihen voi liittyä.

Vaikuttaa siltä, että eniten avoimista suhteista kiinnostuneita mietityttää kysymys mustasukkaisuudesta: Kokevatko avoimessa suhteessa elävät lainkaan mustasukkaisuutta? Mustasukkaisuus-dilemman lisäksi tässä artikkelissa avataan ainakin seuraavia aiheita:

  • Mikä on avoin suhde ja miksi avointa suhdetta kannattaisi pitää vaihtoehtona muiden joukossa?
  • Ovatko avoimessa suhteessa elävät vapaita mustasukkaisuudesta?
  • Miksi koemme paineita löytää Se Oikea, täydellinen kumppani?
  • Mitä perinteisessä, suljetussa suhteessa elävät voisivat oppia avoimien suhteiden käytännöistä?
  • Mikä yksi keskustelu voi pelastaa parisuhteesi?

Olemme tottuneet ajattelemaan, että jos koemme kiinnostusta tai seksuaalista halua muita kuin omaa kumppaniamme kohtaan, sen täytyy tarkoittaa, että emme rakasta häntä tarpeeksi tai suhteessa on muuten jotain vialla. Kulttuurissamme pidetään edelleen vahvasti yllä tarinaa, jossa ihminen ei Sen Oikean tavattuaan enää kaipaa ketään muuta elämäänsä. Jos – tai tilastojen valossa voisi sanoa, kun ihminen sitten kuitenkin kiinnostuu suhteen jossain vaiheessa jostakusta toisesta, vaihtoehdot ovat perinteisesti olleet vähäiset: Paheksuttu, mutta niin yleinen pettäminen, tai ero. Vaikka kiinnostus tai ihastus parisuhteen ulkopuolisiin ihmisiin ei edes johtaisi toimintaan, monet kamppailevat jo näiden ajatustensa vuoksi syyllisyyden, epäonnistumisen ja häpeän tunteiden kanssa. 

Mielessä pyörivät ajatukset, kuten: Enkö kykenekään parisuhteeseen? Miksi Happily ever after ei toteutunutkaan? Miksi minä en ole tyytyväinen, vaikka vanhempani onnistuivat “kunnes kuolema meidät erottaa” -liitoissaan?…vai onnistuivatko sittenkään? Väestöliiton mukaan arviolta lähes puolet avioliitoista päättyy eroon, ja miehistä 39 prosentilla ja naisista 30 prosentilla on ollut joskus elämänsä aikana suhteen ulkopuolisia tai rinnakkaisia suhteita (FINSEX, 2015).

Mikä on avoin suhde ja mitä siinä saa tehdä?

Simppeli määritelmä voisi kuulua näin: Kahdella ihmisellä on suhde keskenään, mutta he voivat tapailla muitakin ihmisiä. Sen, ovatko sallitut tapaamiset seksiin perustuvia vai rakkaussuhteita vai sekä että, määrittelevät suhteen osapuolet. Avoin suhde on jokaisen parin oma järjestely, eli sen muotoja voi olla niin paljon kuin on parejakin: jotkut eivät rajoita pidempääkään tapailua tai tapailua ihmisen kanssa, johon on syttynyt romanttisia tunteita.

Näyttää siltä, että avoimen suhteen säännöt kiinnostavat ihmisiä eniten heti mustasukkaisuuden jälkeen. Mitä siis saa ja mitä ei saa tehdä avoimessa suhteessa? Kuten kaikissa ihmissuhteissa soisi olevan, avoimissa suhteissa suhteen “säännöt” tai rajat neuvotellaan itse. Siihen, miksi näin ei useinkaan toimita perinteisissä monogamisissa, suljetuissa parisuhteissa, palaan tämän artikkelin loppupuolella. 

Avoin suhde, ihmissuhdemalli muiden joukossa

Kattokäsitteen vastuulliset/eettiset monisuhteet alle voidaan lukea avoimen suhteen lisäksi useita muita osapuolten yhteisymmärrykseen perustuvia ihmissuhdemalleja, kuten polyamoria, parinvaihto (swinging) sekä ihmissuhdeanarkismi. Näitä suhdemalleja voidaan edelleen ryhmitellä monella tavalla esimerkiksi sen suhteen, onko niiden ulkopuolisissa suhteissa kyse pääasiallisesti ja ensisijaisesti seksistä, tunteista, vai onko suhteelle tarkoitus nimenomaan antaa vapaus kehittyä sellaiseksi kuin se kehittyy ja olla määrittelemättä sitä ollenkaan, kuten ihmissuhdeanarkiassa. 

Avoin/suljettu suhde?

Avoin/suljettu -määritteitä̈ käytetään kuvaamaan suhteen tilaa jonkin sen osa-alueen kohdalla. Esimerkiksi romanttisesti avoin suhde sallii rakastumisen ja ihastumisen muihin kuin sen osallisiin. Seksuaalisesti suljettu suhde ei salli seksuaalista kanssakäymistä̈ muiden kuin sen osallisten kesken. Monogaaminen suhde on romanttisesti ja seksuaalisesti suljettu kahden ihmisen suhde. Polyamorinen suhde on romanttisesti ja seksuaalisesti avoin kahden ihmisen välinen suhde, ja polysuhteita voi olla useita eri kumppanien kanssa. (lähde: www.monisuhteisuus.fi)

Avoin suhde – aikuismaisempi vaihtoehto salailulle ja pettämiselle? 

Palatakseni alun dilemmaan: Jos avoimesta suhteesta on sovittu, ei ole mitään syytä, miksi hyvän parisuhteen tarvitsisi loppua siihen, että seksi muidenkin kuin oman kumppanin kanssa kiinnostaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki avoimissa suhteissa olevat haluaisivat harrastaa tai harrastaisivat seksiä jatkuvasti tai edes enempää kuin suljetuissa suhteissa olevat, vaikka tämä näyttää olevan yleinen käsitys. 

Keskeistä avoimessa suhteessa oleville vaikuttaa olevan vapaus solmia intiimejä suhteita muidenkin kuin yhden kumppanin kanssa sekä saman vapauden salliminen kumppanilleen. Myös halu ja pyrkimys mahdollisimman avoimeen ja rehelliseen kommunikaatioon ovat arvoja, joita monisuhteissa elävät tuntuvat yleisesti pitävän tärkeinä.

avoin suhde -vaihtoehto muiden joukossa

Normi määrittää, mikä on normaalia ja tavoiteltavaa

Monogamianormilla tarkoitetaan sitä ääneen sanomattomien sääntöjen ja sopimusten joukkoa, joka kertoo muun muassa, mitä intiimit ihmissuhteet sisältävät, miten ne toimivat ja millainen käytös on niissä sallittua ja suotavaa. Sen vuoksi ei ole tarpeen kirjoittaa juttua monogaamisen, suljetun parisuhteen säännöistä, tai ennakkoluuloista, jotka koskevat sitä. Meillä on jo käsitys niistä. 

Normi saa meidät olettamaan, että jos ei toisin mainita, kaikki romanttiset ihmissuhteet ovat suljettuja suhteita yhden ihmisen kanssa. Ja että tällaista suhdetta kaikki ihmiset lähtökohtaisesti tavoittelevat – tai ainakin heidän tulisi tavoitella! Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi niin, että aikuisilta sinkuilta kysellään jatkuvasti, ovatko he jo löytäneet Sen Oikean tai “asettuneet aloilleen”. 

Liukuportaat kohti avioliittoa

Useimmiten monisuhteissa olevat haluavat haastaa tai irtautua kokonaan oletuksesta, jossa intiimien ihmissuhteiden etenemispolku on jo valmiiksi käsikirjoitettu: seurustellaan, muutetaan yhteen, kihlaudutaan, muodostetaan yhteinen talous, mennään naimisiin, hankitaan lapsia – ja ehkä myös klassiset omistusasunto, auto ja kesämökki. Tätä etapeittain etenevää polkua kutsutaan kuvaavasti ihmissuhteen liukuportaiksi, joissa kulku on suotavaa vain yhteen suuntaan: kohti avioliittoa tai lasten hankintaa.

Parisuhde kiistaton ihmissuhteiden ykkönen?

Monogamianormia kritisoidaan monelta kantilta. Ehkä eniten kritiikkiä saa sen sisältämä käsitys toisen ihmisen omistamisesta tai kontrolloimisesta, mikä useimmiten näkyy epäsuorilla tavoilla, esimerkiksi puolisolta luvan pyytämisenä omiin menoihin tai eri sukupuolta olevien kaverien tapailun rajoittamisena. Enenevissä määrin keskustelua on herättänyt myös suljetun romanttisen parisuhteen arvottaminen muita ihmissuhteita korkeammalle. 

Tämä romanttisen parisuhteen automaattinen ykkössija näkyy monissa oletuksissa, kuten siinä, että puolison kanssa oletetaan vietettävän enemmän aikaa kuin ystävien, tai että lomat oletetaan vietetettävän puolison kanssa ystävien sijaan. Normille tyypilliseen tapaan näitä “sopimuksia” harvoin sanotaan ääneen tai varsinaisesti sovitaan millään tavalla. Feministinen kritiikki nostaa esiin erityisesti naisten kannalta kyseenalaisia perinteitä, joita on esimerkiksi monet häihin liittyviä tavat. Hääaiheisessa mainonnassa usein käytetty lausahdus: “Elämäsi tärkein päivä” sisältää ajatuksen siitä, että pitkään naisen elämän tärkein päämäärä oli avioitua.

Avoin suhde = vähemmän paineita olla kaikki puolisollesi?

You are my everything…Rakkaan puolison kuvaillaan usein, ainakin leffoissa ja rakkauslauluissa, olevan “kaikkeni”. Tämä viihdekulttuurin ruokkima romanttinen ajatus siitä, että jokaisen tulisi löytää yksi ihminen, joka olisi täydellinen, Se Oikea, on varmasti ainakin osasyynä koviin paineisiin “asettua aloilleen” ja perustaa perhe. Myös sanavalinnat “toinen puoliskoni” tai “parempi puoliskoni” sisältävät ajatuksen siitä, että ihminen ilman parisuhdetta ei olisi kokonainen. 

Yksi avoimen suhteen ja muiden monisuhdemallien hyvä puoli voisikin olla se, että erilaisille tarpeille ja haluille voi saada tyydytystä eri ihmisten kanssa. Yhden ihmisen, ei puolisosi eikä sinunkaan, tarvitsisi siis olla sekä toisen paras ystävä, kuumin rakastaja, taloudellinen tuki ja turva, hauskin viihdyttäjä että vastuullisin kanssavanhempi. Tähän ei toki tarvita välttämättä avointa suhdetta, vaan sama tilanne on täysin mahdollista myös monogaamisessa suhteessa, mutta se vaatinee ainakin erään tärkeän keskustelun, johon palaan tämän artikkelin loppupuolella. 

Ja sitten se eniten mietityttävä kysymys: mustasukkaisuus ja avoin suhde

Toisen omistaminen, kontrollointi ja mustasukkaisuus on valitettavan usein historiassamme nähty lähes synonyymeina rakkaudelle. Suurissa rakkaustarinoissa, joiden parissa olemme kasvaneet, mustasukkaisuus on “raastanut ihmisiä”, rikkonut suhteita, aiheuttanut epätoivoisia tekoja ja oikeuttanut väkivaltaa. Koska olemme kasvaneet viihteen parissa, jossa mustasukkaisuus on näin yhdistetty tosirakkauteen, lieviä mustasukkaisuuden ilmentymiä pidetään yleisesti melko hyväksyttävinä. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että lehtiotsikoissa mustasukkaisuuteen liitetyt teot usein kirjoitetaan passiivissa, kuten:

“Mustasukkaisuus raastoi avioliittoa”, mikä luo mielikuvan siitä, että mustasukkaisuus olisi stalkannut puolisoaan tai mustasukkaisuus olisi pahoinpidellyt vaimonsa. Sanamuoto häivyttää tekijän näiden tekojen taustalla. 

Mustasukkaisuus sinänsä on luonnollinen, yleinen ja varmasti tuttu tunne jossain määrin meille kaikille. Tunteena siinä ei siis ole mitään erikoista, pahaa tai vaarallista.

Vaaralliseksi se kuitenkin muuttuu, jos sen varjolla on hyväksyttyä loukata toisen ihmisen yksityisyyttä, tai sillä oikeutetaan minkäänlaista väkivaltaa, kuten usein tehdään.

Asiaa voisi ajatella vaikka sitä kautta, että kuvittelee janan toiseen päähän yleisesti suhteellisen harmittomina pidetyt teot, kuten vaikka puolison viestien lukemisen salaa tai ilmeisesti jokseenkin yleisen tavan parisuhteessa kysyä lupaa omiin menoihin. Pidemmälle janalla liikuttaessa löytyisi esimerkiksi läheisten ystävyyssuhteiden kieltäminen eri sukupuolen edustajien kanssa ja janan ääripäässä väkivaltaiset teot, joita perustellaan mustasukkaisuudella. Omia ajatuksiaan aiheesta voi testata esimerkiksi miettimällä sitä, että olisiko samanlainen käytös sinun mielestäsi ok, jos niin toimisi joku muu kuin puolisosi? Vaikka läheinen ystäväsi? 

Mustasukkaisuutta koetaan myös avoimissa suhteissa

Internetin, lukemieni lehtijuttujen sekä kirjallisuuden perusteella vaikuttaa siltä, että yleisesti ajatellaan, että avoimessa suhteessa tai muissa monisuhteissa olevat ihmiset eivät koe mustasukkaisuutta tai ovat päässeet siitä täysin eroon. Epätieteellisen tutkimukseni perusteella tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa. Toki on myös ihmisiä, jotka eivät koe mustasukkaisuutta ollenkaan, mutta suurin osa kokee – aivan kuten ihmiset perinteisissä, suljetuissa parisuhteissaan. On yleinen harhaluulo, että monogamia jotenkin suojaisi siltä, että kumppani tapailisi muita, tai mustasukkaisuudelta. 

Tavallaan voisi ajatella niin päin, että jo perusajatus toisen tietynlaisesta omistamisesta lisäisi mustasukkaisuutta? Joka tapauksessa tilastot pettämisestä ja salaisista sivusuhteista kertovat selkeästi, että suljettujen parisuhteiden sopimus siitä, että muita kumppaneita ei ole, ei ainakaan noin kolmasosalla avioliiton solmineista pidä. 

Onkin mielenkiintoinen kysymys, miksi avoimia suhteita paheksutaan, kun kyseessä on sama asia, seksi muiden kanssa, mutta molempien suostumuksella?

Pitääkö mustasukkaisuudesta päästä eroon? 

Joidenkin tutkimusten mukaan (mm. Perspectives on Psychological Science, 2017) avoimessa suhteessa elävät luottavat kumppaniinsa enemmän ja ovat vähemmän mustasukkaisia, kuin suljetussa parisuhteessa elävät. Tutkijat ovat arvelleet tämän johtuvan mahdollisesti siitä, että mustasukkaisuuden tunnetta on avoimessa suhteessa ikään kuin pakko opetella käsittelemään. 

Oletko mustasukkainen vai pelkäätkö hylkäämistä?

Mustasukkaisuus on tunteena aika epämääräinen ja kuten monista ikäviksi koetuista tunteista, siitäkin yritetään usein päästä eroon olemalla miettimättä sitä. Kaikki tiedämme kuitenkin jo sen, että mitä ikinä päätämme olla miettimättä, mietimme varmasti. (Klassikko: Älä ajattele vaaleanpunaista elefanttia! No, mitä ajattelet nyt?)

Sama pätee mustasukkaisuuteen. Mustasukkaisuuden tunteen alla saattaa kuitenkin piillä muita tunteita, kuten hylkäämisen pelko tai epävarmuus. 

Jos nyt kuvittelet mielessäsi tilanteen, jossa kumppanisi pitäisi hauskaa jonkun toisen kanssa seksin merkeissä, mitä tunteita tästä herää? Kokisitko iloa hänen puolestaan vai pelkäisitkö, että tämä toinen olisi kumppanillesi parempi kuin sinä? Vai harmittaisiko sinua, että itselläsi ei ole yhtä hauskaa? Jos tämä esimerkki on liian raju ajateltavaksi, voit kokeilla samaa ajatusleikkiä vaikka ajatuksella saunaillasta, matkasta tai baari-illasta jollain kivalla porukalla, ilman seksiä.

Kun koet mustasukkaisuutta seuraavan kerran, voisitko kokeilla pysähtyä ja miettiä, mistä mustasukkaisuuden tunne voisi sinulle viestiä? Voisiko kyse olla epävarmuudesta tai riittämättömyyden tunteesta? Tai kateudesta, ikävästä, menettämisen tai hylätyksi tulemisen pelosta?  Mustasukkaisuuden alla olevan tunteen löytäminen voi auttaa purkamaan möykkyä helpommin käsiteltäviksi paloiksi, eikä tunteita tarvitse enää niin kovasti pelätä. 

Avoin suhde ja mustasukkaisuus
Klikkaa kuvasta artikkeliin, jos oma mustasukkaisuus vaivaa sinua.

Avoin suhde ja myötäilo: Mitä jos toisen nautinnosta osaisikin iloita?

Myötätunnon merkityksen tuntee kaikki, mutta harvemmin on totuttu puhumaan myötäilosta ja -innosta. Näillä tunteilla, kuten muillakin myönteisillä tunteilla, on havaittu olevan yhteys psykologiseen hyvinvointiin monella tapaa. Myötäiloa on mahdollista kokea kumppaninsa puolesta, kun hän kokee iloa ja nautintoa, vaikka sitten sängyssä tai treffeillä jonkun ihanan ihmisen kanssa. 

Jotkut avoimissa suhteissa olevat haluavat jakaa treffikokemuksiaan kotona yksityiskohtienkin kera, mutta monet myös päättävät olla jakamatta. Tämä, kuten moni muukin asia, on täysin suhteen osapuolien päätettävissä, eikä mitään virallista säännöstöä ole, jota pitäisi noudattaa. 

Suhteen avaaminen on joillain lisännyt seksuaalista kiinnostusta myös omaan kumppaniin. Ehkä kotikalustoon maastoutuvasta puolisossa näkeekin paremmin ne piirteet, joihin ihastui, kun on tiedossa, että hän on haluttava muidenkin silmissä? Tai ehkä paineet seksiin ei ole niin kovat, kun tietää, että puoliso saa sitä myös muualla. Tai ehkä kyseessä on positiivinen kierre: seksin harrastaminen lisää kiinnostusta seksiin? 

Tässä jutussa keskityn pääasiassa pohdiskelemaan avoimeen suhteeseen liittyviä mielikuvia sekä sitä, miksi se voisi olla varteenotettava suhdemuoto muiden joukossa. Epäselvyyksien välttämiseksi haluan todeta, että mikään tietty suhdemuoto ei takaa onnea. Ongelmia on kaikissa ihmissuhteissa. Avoin suhde vaatii toimiakseen erityisen paljon rehellisyyttä, joustavuutta ja hyvän keskusteluyhteyden, eikä avoin suhde sovi kaikille. Suhteen avaaminen ei ole myöskään ehkä se järkevin veto, jos suhteessa on ongelmia.

Monogamianormi vaikuttaa ajatteluumme lapsesta saakka

Tilanteeseen, jossa voisimme todella kokea valitsevamme suhdemuotomme vapaasti, on vielä hurjasti matkaa. Se, että opimme usein ihan lapsesta asti, että vain yhden kumppanin kanssa sekä romanttisessa että seksuaalisessa suhteessa oleminen on se normaali järjestely ja siten tavoiteltava asia, vaikuttaa ajatteluumme, halusimme tai emme. 

Se, ettei tunnista tällaisia ajatuksia ja käytäntöjä, on merkki normin olemassaolosta ja yleensä myös siitä, että ei ole itse rikkonut normia. Asioita, joita pitää itsestäänselvyyksinä, ei yleensä tarvitse tuoda esiin. Vasta sitten, kun joku toimii normin vastaisesti, normi paljastuu. Esimerkiksi harvoin kuulee äitejä haastateltavan sanomalehteen siitä, että he jäivät hoitamaan vauvaansa kotiin, mutta isien tapauksessa tämä on ylittänyt uutiskynnyksen lukuisia kertoja. 

Normiin liittyy myös se, että sen mukaisia päätöksiä ei tarvitse perustella. Vai miten on,

Oletko kuullut parisuhteessa olevilta ihmisiltä usein kysyttävän: Miksi ette harrasta seksiä muiden kanssa?
 

Entä oletko usein kuullut päiviteltävän: Ai että, en minä vaan pystyisi tuollaiseen suljettuun suhteeseen! Jos nämä kuulostavat korvaasi hassuilta tai erikoisilta, tai jopa pöyristyttäviltä kommenteilta, se vain vahvistaa monogamianormin olemassaolon yhteiskunnassamme. 

Avoimeen suhteeseen voi olla päätynyt monesta syystä, mutta monia yhdistää parisuhdenormien kyseenalaistaminen: Miksi suhteessa pitäisi olla seksiä vain yhden ihmisen kanssa? Jos avioero- ja pettämistilastot ovat mitä on, kannattaisiko olla avoin myös muille tavoille järjestää ihmissuhteensa? 

Parisuhteessa tärkeintä on...
Pettäminen ei yleensä ole parisuhdeongelmien syy vaan seuraus. Lue lisää klikkaamalla.

Rehellisyys ja avoin suhde

Suomalaisten sanotaan arvostavan rehellisyyttä yli kaiken, mutta näyttää siltä, että monogamia arvona ja siitä juontava normisto vaikuttaa rehellisyyden pyrkimystä voimakkaammin, koska pettämiseen suhtaudutaan suhteellisen yleisesti edelleen parisuhteisiin normaalisti kuuluvana ilmiönä, mutta avoimia suhteita ei samalla tavalla pidetä normaaleina.

Rehellisyys on avoimen suhteen kulmakivi. Muita ihmisiä ei tavata salassa ja ainakin ideaalitilanteessa suhteen rajoista ja säännöistä keskustellaan avoimesti, rehellisesti ja usein. Näiden samojen asioiden soisi olevan kaikkien ihmissuhteiden keskiössä. 

Rakastan, kunnes toisin ilmoitan – vai pitäisikö puhua jo vähän aiemmin? 

Tunnet ehkä tarinan miehestä, joka perusteli olemattomia rakkaudentunnustuksiaan sanomalla: Kerron sitten, kun tilanne muuttuu. Eli rakastan, kunnes toisin ilmoitan, mitä sitä toistelemaan 🙂 Vaikka tämän tarinan päähenkilö on luultavasti eri sukupolvea sinun kanssasi, harva suomalainen on oppinut puhumaan tunteistaan ja tarpeistaan avoimesti. 

Tämän puhumattomuuden perinteen valossa on helppo nähdä, miksi voi tuntua helpommalta pettää tai ajautua salasuhteeseen, kuin puhua kumppanin kanssa avoimesti. On myös hyvin mahdollista, että toiveista ja tarpeista puhuminen on vaikeaa, koska niitä ei tunnista itsekään. 

Moni tulehtunut tilanne parisuhteissa saa alkunsa oletuksista. On yleistä, että kohteliaisuuttaan ei sanota mitä tarkoitetaan, koska ei haluta pahoittaa toisen mieltä, koska oletetaan, että kumppani olisi asiasta eri mieltä. Entä jos kumppani haluaisikin aivan samaa? Avoimia suhteita käsittelevässä kirjallisuudessa tulee toistuvasti esille se, että usein jo keskustelu suhteen mahdollisesta avaamisesta on johtanut rehellisimpään keskusteluun, jota parisuhteessa on koskaan aiemmin koettu. Kun nyt on nähty jo ihan tilastodatan valossa, kuinka ihmiset eroavat ja pettävät – eli heillä on selkeästi tarpeita, joita perinteinen, suljettu suhde tai avioliitto ei täytä nykymuodossaan, eikö voisi miettiä vaihtoehtoina myös rehellistä keskustelua ja/tai toisenlaisia suhdemuotoja?

Jonkun vaihtoehdon pöydälle tuominen ei tarkoita, että se tulisi toteuttaa.

Mitä kaikki voisivat oppia avoimien suhteiden käytännöistä?

Vihjailin tämän artikkelin alussa keskustelusta, joka voi pelastaa parisuhteesi. Saatat ehkä arvata jo, että tällä tarkoitan keskustelua juuri tämän ihmissuhteen sisällöstä sekä kunkin suhteen osapuolen tarpeista, haluista ja rajoista. Erityisen hyvä olisi, jos tällainen keskustelu käytäisiin ennen kuin on suhde on kriisissä, ja ihan parasta olisi, jos sen kävisi ennen suhteen aloittamista. 

Harvoin näin kuitenkaan on totuttu tekemään, koska oletus siitä, että toinen jakaa saman käsityksen parisuhteen sisällöstä on niin vahva. Meillä jokaisella on omat toiveemme, halumme ja tarpeemme, miksi ihmeessä siis parisuhteen sisällön pitäisi olla kaikille sama? 

Keskustelun pohjaksi miettikää ensin tahoillanne, mitä hyvä parisuhde omasta mielestänne sisältää? Kirjoittakaa nämä asiat ylös ja sitten vertailkaa listojanne. Keskustelkaa erityisesti niistä elementeistä, jotka eivät ole jaettuja. Lukuisia muita loistavia työkaluja parisuhteen parantamiseksi löydät Rakkauden (r)evoluutio -kirjan 57 harjoituksesta. Kirjaan voi tutustua klikkaamalla alla olevaa kuvaa. 

Parisuhdekirja - Erokirja
Rakkauden (r)evoluutio -kirjasta löydät 57 tehokasta harjoitusta. Tutustu kirjaan klikkaamalla kuvaa!

Entä jos avoin suhde ei kiinnosta?

Kenenkään ei tarvitse avata parisuhdettaan. Se ei sovi kaikille. Mutta myöskään, perinteisen oletuksen vastaisesti, monogamia ei sovi kaikille. Siksi on tärkeää oikoa muihin suhdemuotoihin liittyviä väärinkäsityksiä ja tuoda niitä esiin vaihtoehtoina perinteiselle suljetulle parisuhteelle. 

Näin mahdollisesti useammat ihmiset voisivat nauttia hyvien ja tyydyttävien ihmissuhteiden tuomasta ilosta ja niiden lukuisista tutkituista vaikutuksista psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen. 

Mistä voi lukea lisää aiheesta? Muutama vinkki

Suomenkielisiä kirjoja:

  • Mirja Hämäläinen: Avoimet suhteet
  • Paula Tiessalo: Parisuhdepäivitys
  • Riikka Suominen: Suhteellisen vapaata

Nettisivuja:

  • www. monisuhteisuus.fi