Tiedostamaton mieli ajaa eron partaalle huomaamattasi

Tiedostamaton mieli ajaa eron partaalle huomaamattasi

Aivan liian moni puolisonsa eropäätöksestä kuuleva sanoo shokin tulleen kuin salamana kirkkaalta taivaalta. Aivan liian moni elinikäisestä avioliitosta haaveillut ajautuu eron partaalle aivan huomaamatta. Tämä ei ole vain huonoa tuuria ja sattumaa, vaan johtuu meillä kaikilla olevan tiedostamattoman mielen vahvuudesta verrattuna tietoisen mielen voimaan. Tiedostamaton mieli voi ajaa sinut eron partaalle huomaamattasi. 

Toisaalta, tiedostamaton mieli voi myös auttaa sinua parantamaan parisuhdettasi pysyvästi, tai vahvistaa sinua eron jälkeisessä onnellisessa sinkkuelämässä.

Mutta miksi niin moni luulee olevansa tietoinen omien valintojensa taustatekijöistä? Miksi on luonnollista, että tietoisuus yrittää kieltää tiedostamattoman mielen olemassaolon? 

Tässä kattavassa artikkelissa käydään läpi, mikä on tiedostamaton mieli ja miten se eroaa alitajunnasta tai tietoisen mielen tietoisuustasoista. 

 

Artikkelin luettuasi tiedostat, mitä sinun todella on tehtävä, jotta saat tehtyä parempia valintoja ja kykenet tekemään myös vaikeita päätöksiä elämässäsi.

Tiedostamaton mieli draivaa urheilussa ja rakkaudessa - kaikilla elämän osa-alueilla.

Tämän artikkelin idean sain äsken tuossa pöydän toisella puolella istuvalta urheiluvalmentajamieheltäni, joka opiskelee tietoisen ja tiedostamattoman mielen vaikutusta kilpaurheilussa. Perinteisestihän varsinkin huippu-urheilussa on totuttu valmentamaan mieltä muutenkin kuin pinnallisesti tietoisen mielen tasolla, eli ottamalla huomioon myös se aivojemme varsinainen tehomylly, tiedostamaton mieli. 

Mieheni kanssa asiasta kotvasen juteltuani sain inspiraation kertoa sinulle, Rakkauden (r)evoluution lukija, tietoisen ja tiedostamattoman mielen sekä niiden välimaaston – alitajunnan – vaikutuksesta sinunkin elämääsi.

Sen lisäksi että rakastan monimuotoiseen rakkauselämään liittyviä keskusteluja, rakastan mielemme syvempien salojen möyhimistä. Omista intohimoistani olen ohjautunut (tietoisestikin!) opiskelemaan sekä NLP Trainer -valmentajaksi että Kliiniseksi hypnoterapeutiksi. Olen opiskellut tätä teemaa pian jo lähes kymmenen vuoden ajan ja joka päivä imen itseeni uutta tietoa tältä saralta, muunmuassa Lontoon Yliopiston psykologian laitoksella lisäopinnoissani.

Uskon sinun saavan paljon hyviä oivalluksia tämän kirjoitukseni luettuasi.

Ajatuksella. Tietoisesti 🙂

Mikä on tiedostamaton mieli?

Tiedostamattoman mielen toiminnot ovat automaattisia ajattelu-, muisti-, tunne- ja motivaatioprosesseja, joista emme ole tietoisia.

Tiedostamaton mieli tallentaa yksittäisissä tilanteissa tarpeettomilta vaikuttaneet muistot ja kokemukset. Henkilön tietoinen mieli saattaa työntää syrjään myös jotkut tärkeät tapahtumat esimerkiksi traumaattisissa tilanteissa, mutta tiedostamaton mieli tallentaa nekin.

Mitä vahvempi tunnetila kokemuksessa on ollut läsnä, sitä vahvempi muistijälki siitä jää ja sitä voimakkaammin jokin vanha erittäin ihana tai aivan kamala muistomme ohjaa meitä tiedostamattamme. Tämä on aivojen rakenteen kannalta ymmärrettävä lopputulema, koska muistikoordinaattorimme hippokampus sijaitsee vahvoista tunnekokemuksista vastaavan limbisen järjestelmän mantelitumakkeen (englanniksi amygdala) vieressä. Meidän tarkoitus muistaa ikävät vaaranpaikat, jotta osaamme välttää niitä. Koska tietoisuuteemme ei mahdu kaikki mennyt, nämä muistot tallentuvat tiedostamattomaan mieleen. Sieltä ne ohjaavat meitä välttämään todellisia ja vain sellaisiksi kuvittelemiamme vaaranpaikkoja. Ne ohjaavat meitä elämässä parhaansa mukaan, vaikka eivät todellakaan aina parhaaseen suuntaan.

Olet varmasti kuullut ainakin sen, miten Freudin psykoanalyysi keskittyi tiedostamattoman mielen ‘kellarin’ tutkimiseen, jotta henkilö onnistuu saamaan pysyvän muutoksen aikaan tietoisen mielensä tavoitteita kohti. Mutta tiedostamaton mieli ei ole vain Freudin “keksintö”, vaan nykypsykologien normaaliin kieleen sisältyvä termi, jolla on olennainen rooli monessa arkisessa tapahtumassa ja varsinkin siinä, miten ohjaudumme elämässämme  välillä sellaisiin ongelmiin, joihin emme millään olisi tietoisesti halunneet päätyä.

Tiedostamaton mieli on totta ja läsnä elämässäsi, vaikka et ole siitä tietoinen. Mielenkiintoista, eikö?

Mutta mitä hyötyä tai haittaa tiedostamattomasta mielestä on?

Miten sitä voisi ohjata parempaan suuntaan, jos se kerran on tietoisuutemme ulottumattomissa?

Miten tiedostamaton mieli hyödyttää meitä?

Tiedostamaton mieli on valtava tietosammio, josta haemme tietoa automaattisesti, ajattelematta. Kun idea pulpahtaa päähäsi yhtäkkiä, tuo idea on noussut tietoisuuteesi juurikin tuosta valtavasta tiedostamattomasta tietovarastosta. Tiedostamaton mieli on meille hyödyllinen. Et pystyisi pitämään kaikkea tietoa jatkuvasti tietoisuudessasi, fokuksessasi. 

Nobel-voittaja Daniel Kahneman ja hänen tutkijakollegansa Amos Tversky nimittivät ihmisen erilaisia tiedonhaku- ja tiedonkäsittelymenetelmiä yksinkertaisilla numeroilla: Tyyppi 1 ja Tyyppi 2. Näistä kerroin tarkemmin seuraavissa kirjoituksissa, joissa käsittelin tietoista mieltä ja alitajuntaa:

Tiedostamaton mieli ja "Tyyppi 1"-tiedonkäsittelymenetelmä

Kahneman-Tverskyn “Tyyppi 1” on nopeampi tiedonhaku- ja tiedonkäsittelymenetelmä. Tämä tiedostamattomasti toimiva “Tyyppi 1” vie vähemmän energiaamme, koska se hakee tiedon automaattisesti alitajunnastamme ja tiedostamattomasta mielestä sekä yhdistelee laajoja tietomassoja intuitiivisesti ja joustavasti ilman tietoisen mielen kontrollia. 

Tiedostamattoman mielen voimalla toimiva “Tyyppi 1” on evoluution näkökulmasta meille vahvempi tapa käsitellä suuria tietomääriä ja tehdä monimutkaiseen dataan perustuvia, luovaa älykkyyttä osoittavia päätöksiä, minkä vuoksi jotkut tutkijat kutsuvat sitä ensisijaiseksi eli primääriseksi (englanniksi “Primary type 1”).

Tietoinen mieli on intuitiivisen luovuuden lähde, ja luovuutta tarvitaan vaikeassa päätöksenteossa parisuhteen risteyskohdissa.

Luova ongelmanratkaisutaito edellyttää Tyypin 1 tapaa yhdistellä tiedostamattoman mielen tietoa ja siten synnyttää uusia ideoita spontaanissa flowssa ilman tietoisen mielen kontrollia ja karsintaa. Ratkaisuvaihtoehtojen ideoinnin lisäksi Tyyppiä 1 tarvitaan myös riskiskenaarioiden hahmottamiseksi. 

Tietoisuudella, tarkalla fokusoinnilla operoivaa “Tyyppiä 2” tarvitaan sitten, kun runsaita ideoita ja riskejä arvioidaan lisäfaktojen keräämiseksi ja yhteenvetojen koostamiseksi päätöksentekoa varten. Tästä tietoisen mielen toiminnasta kerroin edellä linkkaamassani tietoista mieltä käsittelevässä artikkelissa.

Parhaaseen lopputulemaan päästään, kun henkilö kykenee hyödyntämään molempia tapoja joustavasti ja sinnikkäästi vuorotellen – aina arvojensa mukaista tavoitetta kohti. Kevyt flow on nautinnollista ja hyödyllistä, mutta valmiiseen, parhaaseen lopputulemaan pääsemiseksi on kyettävä myös sinnikkyyteen ja selkeään keskittymiskykyyn. Näihin taipumuksiin vaikuttaa henkilön persoonallisuuspiirteet, mutta näitä taitoja voi ja kannattaa myös harjoitella tietoisesti. Kognitiiviseen kykyyn vaikuttaa merkittävästi myös henkilön kokonaisvaltainen hyvinvointi, joten stressinhallintataidot ovat ensisijaisia myös tästä näkökulmasta tarkasteltuna.

Miksi tiedostamaton mieli aiheuttaa meille harmia?

Tiedostamattoman mielemme vaikutus valintoihimme eli tavoitettamme tukevaan toimintaamme on valtava. Tuo vaikutus on niin suuri, että nykyisin monet ammattitaitoiset psykologit ovat alkaneet vähentämään itsearviokyselyitä, joissa asiakas rastittaa ruutuja “kyllä/ei”-tyyppisesti vain tietoisen mielensä pohjalta. 

Jos ongelma on iso, sen juuret ovat syvällä. Tiedostamatton mielen tasolla.

Kannattaako silloin nyppiä vain rikkaruohoja pinnasta ja järkeillä tietoisen mielen rationalisoinnin avulla, mitä oikeasti kannattaa tehdä? 

Voiko 95-prosenttisesti tiedostamattaan ja tietoisesti haluamattaan suureen ongelmavyyhtiinsä ajautuneelta fiksuimmaltakaan yksilöltä kysellä, miksi ihmeessä hän on siihen jamaan päätynyt? 

Esimerkiksi mediassa rakastetaan (koska lukijat rakastavat) klikkiotsikoita, joissa kerrotaan tilastoja syistä, joita ihmiset ovat kertoneet parisuhteensa päättämisen syiksi. Harva osaa sanoa edes sitä, miksi valitsi minkäkin puolison ja miten siihen parisuhteeseen edes ryhdyttiin alunperin. Vielä harvempi osaa ainakaan erohetkellä absoluuttisesti sanoa, mitä kaikkea parisuhteen matkan aikana tapahtuikaan ja miksi se tuntui niin ikävältä parisuhteelta. 

Vasta jälkikäteen eronnut osaa eritellä joitain erosyitä – jos on ylipäänsä silloinkaan oikeasti käsitellyt eroaan ja tutkinut omia askeleitaan tuon parisuhteen kuljettamisessa eron partaalle. 

Kun ystäväsi pohtii eroa ja sinä ihmettelet hänen eroajatustensa syitä, niin miten hyvää vastausta oikeasti pystyt odottamaan ystävältäsi? Harva osaa itsekään avata omia erosyitään itselleen, mutta eropäätös “vain tuntuu” oikealta. Ehkäpä se 95% on juuri se tunne, joka koostaa kaiken parisuhteen aikana tiedostamattomaan mieleen tallentuneen ikävän. 

Kun tiedostamaton mieli ajaa sinua eroa kohti, mutta et tiedosta sitä, pohdit vuositolkulla, miksi ero tuntuu kutsuvan sinua, vaikka "järkesi" sanoo kaiken olevan hyvin.

Eropuntarointia tulee tehtyä usein vuositolkulla, kun pyöritään vain 5 prosentin arvoisten vastausten kanssa ja yritetään ratkaista 100 prosentin suuruista ongelmaa. Jos 5%-pohdintavauhdilla haluaa navigoida elämässään parisuhdestatuksesta riippumatta, onko ihme, jos parhaimmasta tahdonvoimastakin huolimatta 95% on hutivetoja? 

Jos et halua viettää elämäsi parhaita vuosia vain pääsi puhki pohtimalla ja hammasta kiristämällä tai tekemällä eropäätöksen virhepäätelmiesi pohjalta, sinun on sukellettava itseesi pintaa syvemmälle. Se ei ole kuitenkaan pakko tai ikävä velvoite, vaan lopulta todella antoisa, nautinnollinen matka oman itsesi koko potentiaaliin parempaa elämää kohti.

Ota avuksesi mmattitaitoinen valmentaja, joka on todella perehtynyt alitajunnan ja tiedostamattoman mielen voimaan. Kliinisen hypnoterapeutin ammattikoulutuksen ja NLP Trainer-valmentajan sertifioinnin suorittaneena tiedän, että pelkkä pintasivellys ja “tsemppiä, tsemppiä”-tyyppinen coachaus ei kanna isoimpien kynnyskysymysten yli. Tietoisuuden tasolla tehtävä valmennus työskentelee vain 5%-tasolla.

Mikä ero on alitajunnalla ja tiedostamattomalla mielellä? Entä miten niitä voi ohjata parempaan suuntaan?

Mielen katsotaan koostuvan tietoisesta ja tiedostamattomasta mielestä. Tietoinen mieli koostuu tietoisuudesta, joka on tiettynä hetkenä fokuksessamme, sekä alitajunnasta. Alitajunta on tietoisen mielen osa, kuin silta tietoisuuden ja tiedostamattoman mielen välillä. Lue alitajunnasta tarkemmin tästä artikkelista:   ALITAJUNNAN VOIMA: Alitajunta ohjaa vauhdilla vääräänkin suuntaan

Alitajunta on kuin lyhytkestoinen muisti, josta voi nostaa muistojaan, tunteitaan ja ajatuksiaan tietoisuutensa tasolle, fokukseensa. Fokuksen siirtäminen on tässä avainasemassa. Jos et fokusoi vanhaan muistoosi, et sitä muista, mutta pyynnöstä tai jonkun triggerin muistuttaessa sinua siitä, vanhakin muisto voi palata mieleesi täysin elävänä. Samalla tavalla voit keskittyä muihin alitajuisiin viesteihisi. Se vaatii aikaa, hiljentymistä ja herkkyyden harjoittelua. Mutta tämä harjoittelu ei ole piinaavaa vaan nautinnollista, koska se usein tapahtuu nimenomaan rentoutuneessa tilassa.

Asiat, jotka eivät “mahdu” alitajuntaasi eli asiat, jotka olet unohtanut joko omasta tahdostasi tai vaikean kokemuksesi poistyöntämisesi, tallentuvat syvemmälle mieleesi, tiedostamattoman mielen tasolle. Jotta sinä et ajelehdi alitajunnan ja tiedostamattoman mielen autopilotillasi väärään suuntaan parisuhteessa tai sinkkuna, harjoittele tietoisesti eli tietoisella mielelläsi hiomaan alitajuisia ja tiedostamattomia draivereitasi tavoitteesi suuntaan.

Tiedostamaton mieli on mallittanut ympäristöäsi läpi elämän. Valitse itse, millaista virikettä annat tiedostamattoman mielen imeä tästä eteenpäin.

Vaikka Freud ja Jung päätyivät lopulta syviin erimielisyyksiin keskenään, nämä nykypsykologian oppi-isät olivat yksimielisiä kuitenkin tiedostamattoman mielen olemassaolosta. Myös myöhemmät tiedemiehet ja -naiset puhuvat samoilla termeillä omissa tutkimuksissaan. Sittemmin myös kuuluisat klassikkobehavioristit Skinner ja Watson huomasivat voivansa opettaa niin eläimille kuin ihmisillekin mitä tahansa käsittämättömän yksinkertaisesti vain säntillisen triggeröinnin, jatkuvan ehdollistamisen ja palkitsemisen avulla, eli tiedostamattoman mielen uudelleenohjelmoinnin avulla. 

Aivan viime vuosikymmeninä (ja vuosina!) on pystytty näkemään aivokuvausten avulla, mitä aivoissa tapahtuu sekä valvetilassa että unen aikana, kun eläimet tai ihmiset oppivat uutta, muistelevat menneitä tai unelmoivat mielikuvissaan. 

Arkielämässämme mallitamme muiden ihmisten hyviä ja huonoja tapoja automaattisesti, tiedostamattamme. Opimme ajattelemaan ja käyttäytymään kuten ne ihmiset, joita olemme tarkkailleet (tiedostamattamme tai tietoisesti) lapsuudesta asti, nuoruudessa, opiskeluvuosina, työpaikalla ja parisuhteessa. Omaksumme tapoja, jotka eivät ole hyviä, mutta elämme elämämme noiden muiden ihmisten laatimia – tai heidänkin itse alunperin joltain toiselta ihmiseltä – omaksumia rutiineja ilmentäen. 

Kuin pavlovin koirat, jotka kuolasivat pelkästä kellonsoitosta, vaikka ruokaa ei ollut näkömaillakaan. 

Mikä saa sinut toimimaan parisuhteessasi tai sinkkuna niin kuin toimit? Pavlovin koirien syljenerityskin on automaattinen, ei-tahdonvaltainen ruumiintoiminto, niin millaisia ei-tahdonvaltaisia ajatus- ja käyttäytymistoimintoja sinulla on? 

Jos haluat kuolata puolisosi, salarakkaasi tai exäsi perään enemmän tai vähemmän, ja mieluusti tietoisesti eikä vaan vahingossa, niin mistä voisit lähteä liikkeelle? Millaisia triggereitä elämässäsi olevat ihmiset tarjoavat sinulle päivittäin, viikoittain, vuosittain, satunnaisesti? 

Olivatpa muiden tarjoamat triggerit sinulle hyvää tekeviä tai vain hyvää tarkoittavia, milloin opettelet ottamaan oman elämäsi ohjat vahvemmin omiin käsiisi?

Valmenna itsesi parempaa elämää kohti

Tiedostamaton mieli on kuin suuri tieto-, tunne- ja kokemusvarasto, jonka varaan rakennamme syntymästämme lähtien monenlaisia automaattisia toiminta- ja ajattelutapojamme. 

Osa näistä ajatteluamme, tunteitamme ja toimintaamme ohjaavista perususkomuksistamme on meidän nykyhetken tietoisen mielen tavoitteitamme tukevia ja osa on meidän hyvinvointiamme rajoittavia. 

Valmennusasiakkaiden kanssa hyödynnän muun muassa hypnoterapian menetelmiä tiedostamattoman mielen sisältämien rajoittavien uskomusten purkamiseen ja tavoitteitamme tukevien ajatusmallien luomiseen. Opetan asiakkaani hyödyntämään sekä tietoista mieltä että alitajuntaa – tietoisesti niiden parissa työskennellen. En tyydy asiakkaani kanssa vain nykytilanteen toteamiseen ja historian analysointiin, vaan mielen muokkaamiseen ratkaisukeskeisesti asiakasta tukevalla tavalla. Monista blogikirjoituksistani voit lukea tästä lisää.

Onneksi tiedostamattoman mielen toimintaansa voi tutkia ja siihen voi vaikuttaa tietoisen mielen työkaluilla. Kun tiedostamattoman mielen ajureitaan ja reaktiivisia rutiinejaan saa editoitua itseä tukeviksi ja omien tavoitteiden mukaisiksi, sen jälkeen tiedostamattomalla autopilotilla on huomattavasti hyödyllisempää huristella menemään arkisten valintojen ja sosiaalisten vaikuttimien ristiaallokossa. 

Kun työstää tietoisen ja tiedostamattoman mielensä välimaastoa, tietoisen mielen parhaat tavoitteet saavutetaan tiedostamattoman mielen ja alitajunnan autopilottivoiman hyödyntämällä varmemmin ja helpommin.

Miten sinä päätät kehittää itseäsi parempaa huomista varten?