Maailma valmiiksi juhannukseksi tai jouluksi – kuulostaako tutulta sisäiseltä puheeltasi? Tai onko työpaikalla myös kollegoillasi kova kuhina ennen lomia ja jokainen yrittää tyhjentää työpöytänsä äkkiä? Mistä työstressi ennen lomaa johtuu? Mikä siihen auttaa?
Tiesitkö, että työstressi ei ole läheskään aina peräisin työtehtävistäsi, työroolistasi eikä edes sinun työskentelytavoistasi?
Joskus työpäivän aikana kokemasi tavallaan ihan normaalit asiat voivat olla se viimeinen pisara jo kuormittuneen hermostosi päälle.
Näin saatat kutsua työstressiksi jotain sellaista, joka itseasiassa sai alkunsa aivan muualta kuin työuraasi liittyvästä asiasta.
Yleensä mm. parisuhdeongelmat kantautuvat työpaikalle, vaikka luulet keskittyväsi vain työhösi. Tiedostamaton mieli ja alitajunta ”kuljettavat” stressin kotoa töihin – halusit taikka et.
Työstressi vaikuttaa sekä kehon että mielen hyvinvointiin, ja pitkittyessään se voi heikentää mm. keskittymiskykyä, muistia, unta ja fyysistäkin terveyttäsi.
Joskus sinun kokemasi työstressi ei ole edes varsinaisesti sinun elämänsisältösi luomaa stressiä, vaan hermostollinen kokemuksesi siitä, mitä aistit ympäristöstäsi.
Koska hermostosi ensisijainen tehtävä on pitää sinut hengissä tästä pelistä nimeltä elämä, niin kaikkien ihmisten hermostot ”skannaavat” toisiaan jatkuvasi.
Tähän perustuu se, miksi aistit neukkarissa hetki sitten vallinneen fiiliksen heti oven avatessasi ja miksi tunnet puolisosi olevan stressaantunut jo sillä hetkellä, kun hän saapuu kotiin töistä lähellesi ja vaikka et näkisi vielä hänen ilmeitään.
Hermostosi kertoo sinulle myös, milloin kodin tunneilmapiiri on kylmä tai puolisosi kohtelee sinua ”kylmästi”, vaikka kysyttäessä hänellä on ”kaikki hyvin” ja hän saattaa jopa hymyillä esittäen kaiken olevan kunnossa, vaikka hermostosi kertoo sinulle, että nyt on jotain häikkää.
Muiden ihmisten stressi tarttuu sinuun tasantarkkaan niin kauan, kunnes opit suojaamaan oman hermostollisen energiasi muiden ihmisten ”negatiivisilta” tunteilta eli heidän hermostolliselta stressikuormalta.
Tällöin puhutaan toksisesta ilmapiiristä työpaikalla, joka sairastuttaa ”normaalin oman” stressin tavoin.
Toksisessakin ilmapiirissä voi voida hyvin omissa nahoissaan, mutta näiden ”suojien ylläpitäminen” kuluttaa energiaasi yhtä lailla.
Tällöin pystyt pysymään viilipyttynä vaikkapa tiukassa työpalaverissa, mutta ihmettelet, miten olet aivan uuvuksissa kotiin päästyäsi.
Hyvällä tuurilla kotisi on turvapaikkasi, mutta jos mm. rakkauselämäsi ei toimi tai lapsiperhearki on liian kuormittavaa, saatat alkaa joko räjähdellä puolisollesi ja lapsillesi tai vetäytyä omiin oloihisi ja etääntyä rakkaistasi.
Nämäkin ovat autonomisen hermostosi luonnollisia taistele-, pakene-, jäädy-reaktioita, joilla kehosi yrittää parhaansa mukaan pitää sinua hengissä.
Neuroseptio eli hermoston alitajuinen uhkaskannaus tulkitsee koti- ja työympäristön tunneilmapiiriä jatkuvasti
Tämän vuoksi mm. parisuhdeahdistus tai työstressi voi tarttua aivojen peilisolujen ja hermostollisen affektiivisen tartunnan kautta, JOS et osaa suojata omaa energiaasi ja johtaa itseäsi ajautumatta muiden ihmisten hermostollisen tunnetilan mukana.
Erittäin monet ihmiset ajautuvat koti- ja työelämässään muiden ihmisten mukana. Se ei ole pelkästään positiivista muiden ihmisten huomioonottamista, vaan useimmiten lopulta ampuu itseään jalkaan.
Liian monet ovat ikäänkuin marionettinukkejen tavoin ohjailtavissa, koska eivät osaa erottaa omia tunteitaan läheistensä tunteista eli antavat muiden ihmisten hermostollisen tilan (=heidän energian) ohjata itseäkin.
Älä huoli, vaikka tunnistaisit itsesi näistä tilanteista – ne ovat erittäin yleisiä! Tämä ei ole sinun syysi, vaan tavallaan hermostosi ”ansiota” – niin hyvässä kuin pahassa. Valitettavasti kouluissa ei opeteta näitä ihmisen ”peruskäyttöjärjestelmiä”, koska eihän opettajiakaan ole näissä taidoissa opetettu yliopistoissa saati peruskouluissa heidän lapsuuden aikoihin.
Myöskään kotona ei hermostollisia taitoja eikä tunteiden ja ajatusten johtamisen taitoja opeteta, vaan ollaan jokainen pärjätty elämässämme ”parhaan” kykymme mukaan eli opittu usein myös kantapään kautta. Tai useimmat taaplaavat samankaltaisten työstressi- ym. tunneongelmien kanssa läpi elämän, korkeintaan hädintuskin selviytyen lomasta lomaan tai viikonlopusta viikonloppuun. Muutos on kuitenkin 100% mahdollinen!
Kun työstressi kasvaa liian suureksi, ihminen alkaa helposti vältellä haasteita tai turvautua tehottomiin selviytymiskeinoihin.
Ylivireystilassa aivot kuormittuvat kognitiivisesti ja työnteko muuttuu reaktiiviseksi. Tällöin työnteko menee multitasking-säätämiseksi ja tehottomaksi touhottamiseksi, meilin inbox tulvii ja helpotkin työtehtävät kasaantuvat.
Sinulla ei riitä energiaa tarttua isompiin kehitystehtäviin tai ajatustyötä vaativaan tärkeään raportointiin, vaan työt alkavat puuroutua yhdeksi isoksi massaksi, josta et saa enää otetta.
Tietenkään työstressi ei synny pelkästään työmäärästä tai omasta tehottomuudestasi, vaan usein myös epäselvistä rooleista, ristiriitaisista odotuksista, puutteellisesta tuesta ja mm. alisuoriutumiseen puuttumisen välttelystä, jolloin kollegat joutuvat paikkaamaan alisuoriutuvan tiimiläisen töissä.
Alisuoriutumiseen puuttuminen on stressaavaa useimmille esihenkilöille, jolloin he ymmärrettävästi välttelevät sitä – mikä ajan myötä vain entisestään lisää alisuoriutumista ja koko tiimin hermostollista stressiä.
Jos stressipallojen pompottelun lisäksi tiimissä heitellään myös syyllistämisen ja ylisyyllistymisen kierrepalloja, ei mene aikaakaan, kun koko tiimi alkaa alisuoriutua ja/tai ajautua sairaslomille.
Näin alunperin yhden ihmisen kokema työstressi (vaikka sekin olisi alunperin syntynyt mm. huonossa parisuhteessa) kumuloituu koko tiimin jaetuksi stressiksi.
Hermostomme tehtävänä on pitää jokainen yksilö turvassa skannaamalla ympäristöä, ja jos hermostolliset signaalit hälyttävät jatkuvasti ”Varoitus! Varoitus”, niin eipä aikaakaan, kun jokainen tiimiläinen alkaa kuormittua.
Toksinen työilmapiiri aktivoi skeemoja ja tunnelukkoja, mikä näkyy esim. vetäytymisenä, jumiutumisena tai (passiivis)aggressiivisena käytöksenä. Psykologisen turvallisuuden puute lisää sosiaalista uhkaa ja horjuttaa sosiaalista homeostaasia, jolloin työyhteisön hermostot alkavat resonoida stressissä ja koko tiimin suorituskyky laskee.
Epäterve työyhteisö sairastuttaa lopulta myös fyysisesti, koska hermoston automaatioiden kauttahan keho ja mieli ovat 100% synkronissa jokaikinen hetki: kehomieli.
Esimerkiksi stressihormoni kortisolin pitkäaikainen nousu heikentää muistia, unta, palautumista ja aineenvaihduntaa (aiheuttaen mm. hallitsematonta makeanhimoa ja erityisesti vyötärölihavuutta).
Työstressi ja hermostoymmärrys: Tunnista hermostolliset stressireaktiot ja estä muiden stressiä pääsemästä ihosi alle
Työstressi liittyy autonomisen hermoston toimintaan, erityisesti sympaattisen ja parasympaattisen hermoston epätasapainoon, joka ylläpitää vireystilan häiriöitä. Jos nämä hermostoasiat ja oman energiasi johtaminen ovat sinulle vielä uusia juttuja, voit lukea mm. hyvistä hermoista, hermoston primitiivireflekseistä ja alitajunnan voimasta.
Kun kaipaat nopeaa rentoutumista, kuuntele ilmainen rentoutusäänite, ole hyvä!
Nähdään hyvän mielen verkkokurssilla tai mahdollisesti sinua epäenergisoivan parisuhteenne suunnantarkistuskurssilla sekä henkilökohtaisissa valmennuksissa!
