Stressihormoni kortisoli vaikuttaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiimme olennaisesti. Tässä artikkelissa opit tämän tärkeän hormonin vaikutuksista sekä tavoista mitata ja normalisoida sen tasoa.
- Stressihormoni kortisolin rooli kehossa - ja miten se vaikuttaa mieleen
- Onko kortisoli hyvä vai huono sinulle?
- Mitä tapahtuu, kun kortisolitasot ovat korkeat? Tai liian alhaiset?
- Yleisiä liiallisen kortisolin merkkejä ja oireita
- Mikä on kortisolivatsa? Miten krooninen stressi vaikuttaa aineenvaihduntaasi?
- Miten korjaat korkean kortisolin?
- Miten tarkistat stressihormonitason? Voiko sitä mitata luotettavasti?
- Mitkä ovat normaalit kortisolitasot? Milloin se on korkeimmillaan tai alimmillaan?
- Kuinka lyhyt-tai pitkäaikainen paasto vaikuttaa kortisolitasoihin?
- Kuinka nopeasti pystyt tasapainottamaan stressihormonitasosi?
- ...ja kaikki muut mielenkiintoiset faktat kortisolista!
Paniikkikohtaus: Miten toimia akuutissa paniikkikohtauksessa?
Kun paniikkikohtaus iskee, mitä kannattaa tehdä? Hyvät konkreettiset ohjeet miten toimia paniikkikohtauksessa ja rauhoittua käytännössä.
Viime vuosina kortisoli on saanut paljon huomiota, kun tiede alkaa ymmärtämään, että sen toimintahäiriöllä voi olla monia haitallisia terveysvaikutuksia.
Toisin kuin muiden hormonien kohdalla, ihmiset eivät välttämättä koe kortisolin terveysvaikutuksia välittömästi. Siitä huolimatta sen tasojen epätasapaino voi aiheuttaa todellista tuhoa terveydellesi, niin fyysisesti kuin henkisestikin. Ovathan kehomme ja mielemme 100% synkronissa hermostomme kautta.
Lisämunuaiset tuottavat kortisolia vasteena stressiin. Toisin kuin adrenaliini, joka vaikuttaa vain muutamasta sekunnista minuutteihin, kortisoli vaikuttaa paljon pidempään. Adrenaliinia erittyy vasteena akuutille stressille, mutta kortisolitasot nousevat vastauksena krooniseen stressiin. Ja hallitsematon, krooninen stressi vahingoittaa terveyttä monin tavoin.
Akuutti stressireaktio, joka johtuu pääasiassa adrenaliiniryöpystä, aiheuttaa “taistele tai pakene” -stressireaktion, joka voi auttaa tai olla jopa hengenpelastava.
Kortisoli taas käynnistää pitkäaikaisia stressireaktioita. Mutta liian pitkä hälytyspainikkeen painaminen voi aiheuttaa huomattavaa haittaa keholle (ja mielelle), mikä aiheuttaa pitkäaikaisia muutoksia aineenvaihdunnassa ja hormonaalisessa hyvinvoinnissa.
Siksi on tärkeää ymmärtää tätä stressihormonia paremmin.
Kortisoli ja sen toiminta: Hyvät ja huonot vaikutukset kehossamme
Kortisoli on steroidihormoni. Sitä ei kuitenkaan pidä sekoittaa sukupuolihormoneihin, sillä niiden toiminta on melko erilaista. Se on lisämunuaisen hormoni, jota tuotetaan pääasiassa stressin torjumiseksi. Siksi sitä tarvitaan pieninä määrinä erilaisten kehon toimintojen ylläpitämiseksi.
Normaaleina määrinä se auttaa ylläpitämään verenpainetta ja immuunivasteita, torjumaan tulehduksia sekä edistämään proteiini- ja hiilihydraattiaineenvaihduntaa. Sitä tarvitaan myös rasvakudosten normaaliin toimintaan.
Korkeat ja matalat tasot ovat kuitenkin haitallisia terveydelle. Kortisolin epätasapaino vaikuttaa negatiivisesti sekä fyysiseen että henkiseen hyvinvointiin.
Mielen rauhoittaminen: 18 vinkkiä itsensä rauhoittamiseen
Itsensä rauhoittaminen: Miten voin rauhoittua, kun mieli käy ylikierroksilla? Hyvät vinkit rauhoittumiseen. Mielen rauhoittaminen
Liiallinen kortisoli ei ole olennaisesti yhteydessä joihinkin fyysisiin terveydenongelmiin. Sillä useimmilla ihmisillä kortisolitasot ovat vain lievästi tai kohtalaisesti koholla. Se ei aiheuta akuutteja oireita.
Kroonisesti kohonnut kortisoli voi kuitenkin lopulta aiheuttaa monia terveysongelmia. Huolestuttavaa on, että liian monet ihmiset eivät ymmärrä yhteyttä heikentyneen terveyden ja stressihormonitason välillä.
Liian matalat ja korkeat stressihormonitasot: Addisonin tauti ja Cushingin oireyhtymä
Onneksi kortisolin puute on harvinaista. Siitä huolimatta se voi esiintyä sairaudessa nimeltään Addisonin tauti. Se on tauti, jolle on tunnusomaista lisämunuaisten vajaatoiminta, joka on harvinainen autoimmuunisairaus. Jos kortisolitasot ovat alhaiset, se aiheuttaa jatkuvaa väsymystä, energian puutetta, huonoa mielialaa, ruokahaluttomuutta ja lisääntynyttä janoa (Addison’s disease-NHS UK, 2018).
Päinvastoin, kortisoli voi nousta voimakkaasti, mikä aiheuttaa Cushingin oireyhtymän. Se on toinen harvinainen sairaus, joka voi aiheuttaa sydänkohtauksia, aivohalvauksia, lisääntynyttä veritulpan riskiä, verenpainetta, masennusta, insuliiniresistenssiä jne. Se johtuu pääasiassa glukokortikoidien, kuten prednisolonin, laajasta käytöstä, vaikka se voi myös johtua aivolisäkkeen kasvaimista, jotka aiheuttavat korkeaa stressihormonituotantoa (Cushing’s Syndrome – NIDDK, 2018).
Tässä artikkelissa olemme kuitenkin kiinnostuneita yleisemmästä sairaudesta, joka vaikuttaa useisiin ihmisiin nykyään: kroonisesti kohonneesta kortisolitasosta suhteellisen terveillä ihmisillä.
Terveiden ihmisten korkea stressihormonitaso: Tässä tärkein syy!
Miksi monilla suhteellisen terveillä ihmisillä on kohonnut kortisolitaso?
Krooninen emotionaalinen stressi on merkittävin kortisolin nousun syy (Lee et al., 2015). Stressi aiheuttaa kuitenkin vain lievän nousun sen tasoissa. Toisin sanoen tämä kortisolin nousu jää useimmissa tapauksissa havaitsematta.
Tällainen lievä nousu aiheuttaa kuitenkin monia haitallisia terveysvaikutuksia pitkällä aikavälillä.
Stressi aiheuttavat eniten työelämän haasteet (lue boreouteista ja burnouteista tästä) ja parisuhdeongelmat, mm. eron pohdinta ja avioeron toteutus.
Ilmainen ekirja & video ‘Rakastan sinua, mutta…’ – Erota vai ei?
Vapaudu päättämättömyydestä ja suuntaa energiasi selkeämmin joko parisuhteen parantamiseen kestävällä tavalla tai vaihtoehtoisesti hyvän eron harkitsemiseen konkreettisen ratkaisukeskeisesti. ‘Rakastan sinua, mutta…’-ekirja ja 29-minuuttinen piirretty aikuisten
Vaikeissa elämäntilanteissa tai stressin kroonistuessa ahdistus voi alkaa ilmetä myös paniikkikohtauksina.
"Tykkään valmennustyylissäsi erityisesti siitä, että aina löytyy konkreettisia toimintatapoja, jotka on helppoa ja mahdollista ottaa heti käyttöön. Ja tavoitteet ovat tarpeeksi maltillisia, juuri niitä pieniä askeleita kohti omia tavoitteita.❤️ Kiitos Kati!❤️"
Kuinka mitata lyhyen ja pitkän aikavälin kortisolitasoja
Kortisolitason mittaaminen kehossa on melko haastavaa. Esimerkiksi yksi haaste on sen tasojen merkittävä vaihtelu päivän aikana.
Lisäksi sen määrä veressä tai kehon nesteissä ei ole hyvä indikaattori sen tasosta, koska tämä stressihormoni sitoutuu muihin kehon proteiineihin.
Jotta asiat olisivat vielä haastavampia, sillä on lyhyt hieman yli tunnin puoliintumisaika. (Lee et al., 2015; Thau et al., 2023).
Siksi, tietääkseen tarkasti, onko kortisoli korkea vai alhainen, sen tasot on mitattava vähintään kahdesti päivässä – kerran aamulla ja toisen kerran myöhemmin päivällä tai illalla. Kortisolitasot ovat korkeammat aamulla ja alhaisemmat illalla. (Mohd Azmi et al., 2021).
Mitkä ovat normaalit, korkeat ja matalat kortisolitasot?
Normaalit tasot ovat:
- Aamutasot: 10-20 mikrogrammaa desilitraa kohden (mcg/dl)
- Iltatasot: 3-10 mcg/dl
Miten paasto vaikuttaa kortisolitasoihin?
Lisämunuaisten kortisolin tuotanto liittyy aineenvaihduntaan, esimerkiksi verensokeritasoon. Yhteydet ovat kuitenkin monimutkaisia, ja tutkijoiden on vielä ymmärrettävä ne täysin. Jotkut tutkimukset osoittavat myös, kuinka lyhyt- tai pitkäaikainen paastoaminen vaikuttaa kortisolin tuotantoon.
Onko paasto hyvä vai huono, jos stressihormonitasosi ovat liian korkeat? Useiden tutkimusten mukaan elimistö säätelee uni-valverytmiä pumppaamalla kortisolia aamuisin. Erittäin pitkä yön yli paasto voi häiritä kehon luonnollisia kortisolitason vaihteluita.
Erittäin pitkän paaston aikana kortisolitasot voivat nousta, koska kehon on pakko käsitellä energiatasoaan ilman ruokaa. Kehosi on tehtävä parhaansa ylläpitääkseen verensokeritasoja ja tarjotakseen energiaa paastoamisesta huolimatta. Tämä voi aiheuttaa kehossasi ylimääräistä stressiä, eli nostaa stressihormonitasojasi.
Mutta lyhytaikainen paasto ei vaikuta samalla tavalla. Jotkut tutkimukset viittaavat siihen, että lyhytaikainen paasto (vapaaehtoiset lyhyet tauot syömisestä tai juomisesta) ei välttämättä vaikuta haitallisesti kortisolitasoihin tai voi jopa laskea kortisolitasoja hieman.
Yleensä aineenvaihdunnan kannalta on tärkeää pitää 3-4 tunnin mittaiset tauot ruokailujen välillä, jotta vatsa voi levätä. Nämä pienet vatsan “rentoutumisajat” voivat myös tasapainottaa stressihormonitasojasi tehokkaasti.
Stressihormonitasojen testausmenetelmät
On olemassa useita tapoja kortisolitasojen mittaamiseen, kuten verikoe. Helpoin tapa on kuitenkin käyttää sylkitestiä. Saatavilla on monia syljen kortisolin testaussarjoja, ja niitä voi käyttää kotona (Inder et al., 2012).
Toinen menetelmä, joka voi olla luotettavampi joissakin tapauksissa, on kortisoli-virtsatesti. Testiä varten kerätään 24 tunnin ajan virtsanäytteitä. Näin testistä tulee luotettavampi, koska se antaa päivän stressihormoni-keskiarvon.
Krooninen stressi on kuitenkin pitkäaikainen ongelma. Veri- ja sylkitutkimukset voivat olla sopivia lyhytaikaisten kortisolin nousujen mittaamiseen, mutta ne ovat alttiita virheille. Esimerkiksi testipäivän aikana ihmisellä voi olla kohonnut kortisolitaso tai päinvastoin, kortisolitaso on jostain satunnaisesta syystä laskenut.
Hyvä uni: 14 vinkkiä nukahtamisen helpottamiseen ja nukkumiseen
Palauttava, hyvä uni syntyy luonnollisesti, kun käytät toimivia keinoja nukahtamisen helpottamiseksi ja laadukkaan unen pohjustamiseksi.
Tutkijat kehittävät nyt parempaa tapaa ymmärtää kroonista stressiä. He kehittävät menetelmää pitkän aikavälin kortisolitasojen ymmärtämiseksi käyttämällä hiusnäytteitä. Hiustesti kortisolitasojen määrittämiseksi on yksi parhaista testeistä pitkän aikavälin hormonitasojen mittaamiseen (Stalder & Kirschbaum, 2012; Wosu et al., 2013).
Korkean kortisolitason merkit ja oireet
Veri-, sylki-, virtsa- ja hiustestit ovat hyviä, mutta puutteellisia. Lisäksi on yksilöllistä herkkyyttä. Tutkimukset viittaavat siihen, että jotkut ihmiset ovat alttiimpia stressille tai kortisolille kuin toiset. Tämä voidaan ymmärtää tietämällä korkean kortisolitason merkit ja oireet (esim. tutkimus van der Valk ym., 2018).
Näkyvien merkkien ja oireiden (katso alla) lisäksi korkeat kortisolitasot alentavat vastustuskykyä, tekevät ihmiset alttiiksi infektioille, aiheuttavat korkeaa verenpainetta ja verensokeria sekä lisäävät sydänkohtausten riskiä.
Kroonisesti korkeiden stressihormonitasojen näkyvät vaikutukset kehossa
Lisääntynyt liikalihavuus on jo merkittävä ongelma kehittyneissä maissa. Kortisolin nousu voi kuitenkin edistää painonnousu ja liikalihavuutta. Se lisää ruokahalua, aiheuttaa huonon kolesterolin nousua ja hyvän HDL-kolesterolin laskua. Niillä, joilla on korkea kortisoli, on todennäköisemmin vyötärölihavuus, mikä tarkoittaa suurta vyötärönympärystä, mitä kutsutaan myös kortisolivatsaksi (Fraser et al., 1999). Kuitenkin samanaikaisesti henkilöllä voi olla ohuemmat kädet ja jalat.
Ihomuutokset: Jotkut ihomuutokset voivat olla erityisen hyviä korkeiden kortisolitasojen tunnistamiseen, kuten tummat läiskät, kasvojen akne, kasvojen karvojen kasvu, ihon oheneminen, johon tulee helposti mustelmia, ja violetit venytysmerkit vatsassa, rinnoissa, lantioissa ja reisissä. (Stratakis, 2016).
Lihasten ja luun heikkous: Pitkällä aikavälillä korkeat kortisolitasot aiheuttavat lihaskatoa ja rasvan kertymistä. Se myös heikentää luustoa.
Kuinka nopeasti kortisolia voi alentaa?
Henkilö voi kärsiä kroonisesta stressistä kuukausia tai vuosia ennen kuin hän tajuaa ongelman. Tämä voi kuitenkin johtaa merkittäviin muutoksiin kehossa ja kortisolin kertymisessä. Voiko siis vuosia kertynyttä kortisolia alentaa nopeasti?
Stressihormonitasoa voi alentaa melko nopeasti, kun on kyse kehon nesteistä. Stressinhallintahetki, kuten meditaatio- tai hypnoosisessio, voi alentaa kortisolia muutamassa tunnissa. Stressihormonilla on melko lyhyt puoliintumisaika, joten kortisolitasoissa voidaan havaita merkittävä lasku muutamassa tunnissa (Thau et al., 2023).
Asiat ovat kuitenkin monimutkaisempia, koska kortisoli voi kertyä kehon kudoksiin.
Kortisolitasot kudoksissa laskevat vain johdonmukaisilla elämäntapamuutoksilla viikkojen tai kuukausien aikana. Esimerkiksi rasvakudoksiin kertyneestä kortisolista eroon pääseminen voi kestää melko kauan, vähintään viikkoja (Rask et al., 2002). Ja toki sen “puhdistaminen” esimerkiksi hiuksista tai kynsistä voi viedä kuukausia, jopa vuosia (Stalder & Kirschbaum, 2012).
Merkittäviä terveyshyötyjä voi saada vähentämällä kortisolitasoja veressä ja kehon kudoksissa, kuten rasvakudoksissa. Meditaatio ja hypnoosi voivat helpottaa stressiä nopeasti ja tuottaa konkreettisia tuloksia nopeastikin.
Kortisoli: Keinot stressihormonitason alentamiseen
Lääkkeillä on rajallinen rooli kroonisen stressin tai kortisolitasojen vähentämisessä. Siksi on aina hyvä käyttää luonnollisia menetelmiä. Harkitse esimerkiksi ravitsemusterapiaa, jossa käytetään B-vitamiinikompleksia ja mineraaleja, kuten magnesiumia, lisäämään stressinsietokykyä. Ravintovalmennus on hyvä keino vähentää stressiin liittyvien häiriöiden riskiä. (Cuciureanu & Vink, 2011; Young et al., 2019).
"Kävin Coach Katin ohjauksessa kokonaisvaltaisessa ravitsemusvalmennuksessa tavoitteinani painonpudotus ja virkeämpi olo. Valmennuksen alussa kävin verikokeissa, joiden tulokset huomioiden Kati suunnitteli juuri minun tarpeisiini sopivan ruokavalion. Minulla oli vaikeuksia sekä säännöllisessä syömisessä, että monipuolisten valintojen tekemisessä. Kullakin tapaamiskerralla pohdimme miten pääsisin pienin, oikeasti mahdollisin askelin kohti lopullisia tavoitteita ja sovimme seuraavien viikkojen "toimintasuunnitelmat". Valmennuksessa huomioitiin myös henkilökohtaiset mieltymykseni ja haasteeni. Syömishäiriötaustani huomioiden Kati teki välillä nopeita muutoksia suunnitelmiin huomioiden taustani vuoksi valmennuksen aikana esille nousseet haasteet. Tässä valmennuksessa pidän erityisesti siitä, että myös henkinen hyvinvointi huomioidaan joka vaiheessa. Se, että tiedän jo valmiiksi miten toimin, kun tulee haastavia hetkiä, on helpottanut minua valtavasti! Olen ikäänkuin ratkaissut ne hetket jo etukäteen mm. hankkimalla kotiini minulle sopivia, hyvin säilyviä ruokia, jotka ovat tavoitteitani tukevia ja lähes valmiita syötäviksi. Olen käynyt Katin valmennuksessa myös muuten ja niistä oppineena olen käyttänyt myös näissä tavoitteissa rentoutus- ja hypnoosiäänitteitä tukenani. Coachina Kati on hyvin tavoitettavissa ja viestiminen on helppoa ja sujuvaa. Kati on perehtynyt ravitsemusasioihin ja hänestä huokuu aito halu auttaa.❤️ Tätä ravitsemusvalmennusta voin lämpimästi suositella ihan kaikille!"
Jos sinulla ravitsemus on jo täysin kunnossa, stressiä voivat aiheuttaa tietyntyyppiset ajattelumallit ja puutteelliset tunteidenjohtamistaidot. Pitkäaikainen stressi voi aiheuttaa muutoksia aivoissa ja muuttaa emotionaalisia vasteita.
Liikunta on toinen tehokas tapa säätää kroonista stressiä ja saada korkea kortisolitaso alenemaan. Liikunta lisää luontaisten stressinvastaisten tekijöiden, kuten endorfiinien, tuotantoa (Jackson, 2013). Toisaalta tietyntyyppinen liikunta myös lisää kortisolin tuotantoa, ainakin hetkellisesti.
Mindfulness, meditaatio ja hypnoosi stressihormonitasojen vähentämiseen kehossa
Mindfulnessin ja meditaation harjoittaminen voi auttaa muuttamalla “aivopolkuja” ja auttamalla säätelemään emotionaalisia vasteita. Ja kuten tiedämme, hypnoosi voi saada sinut rentoutumaan vieläkin syvemmälle. Hypnoterapiassa voit myös saada terapeuttiset hyödyt, mm. ajatus-, tunne- ja toimintamalliesi kehittämiseksi kestävämmällä tavalla. Hypnoosi ei siis ole pelkästään hetkellinen stressinlievityskeino, kunhan se yhdistetään ratkaisukeskeisiin terapeuttisiin mindshifting-metodeihin.
Pitkäaikainen stressi aiheuttaa kortisolin kertymistä ja muutoksia aivoissa, mm. amygdalassa, aivokeskuksessa, joka ohjaa stressivasteita ja muistia (Hölzel et al., 2010). Siksi stressin selättäminen kestävällä tavalla on niin haastavaa monille, ja onkin parasta etsiä monia tapoja helpottamaan kroonista stressiä.
Voit esimerkiksi auttaa muuttamaan aivojen toimintaa transformaatiohypnoterapialla (=hypnoosi yhdistettynä terapeuttisiin menetelmiin) tai esimerkiksi mindfulness-pohjaisella kognitiivisella terapialla (MBCT). Harjoittelun aloittamiseen on monia hyödyllisiä mindshifting-menetelmiä. Esimerkiksi MBCT voi lievittää stressiä ja auttaa vapautumaan stressin juurisyystä (Fjorback et al., 2011).
Ajatusmallien muuttaminen ja aivojen uudelleenohjelmointi ovat ratkaisevan tärkeitä kroonisen stressin voittamiseksi. Vaikka mindfulnessin ja meditaation harjoittaminen auttaa, yksi nopeimmista tavoista ohjelmoida aivot uudelleen voisi olla kliininen hypnoterapia (=hypnoosi+terapia). Tutkimukset viittaavat siihen, että jopa yksi kliininen hypnoosikerta voi lievittää stressiä ja luoda positiivisia muutoksia veriarvoissa, mm. kortisolin laskun. (Karrasch et al., 2023).
Kortisoli: Hyödylliset ja haitalliset vaikutukset
Kortisoli on elintärkeä hormoni, joka auttaa säätelemään useita kehon toimintoja. Sillä on erityinen rooli energiatason, verenpaineen, immuunivasteiden ja aineenvaihdunnan säätelyssä. Se auttaa kehoa vastustamaan stressiä tehokkaammin.
Krooninen stressi johtaa kuitenkin usein kortisolin kohoamiseen, mikä voi aiheuttaa mm. liikalihavuutta, ihosairauksia, mielialaongelmia, energiatason muutoksia, lihasten tuhlausta ja paljon muuta haitallista.
Terveenä pysymisen kannalta on tärkeää edesauttaa terveellistä, normaalia kortisolitasoa mm. ravitsemusterapialla, kliinisellä hypnoterapialla, mindfulness-harjoituksilla, syvällä meditaatiolla, fyysisellä harjoituksella ja rentouttavalla joogalla.
Tästä löydät lisää keinoja stressinhallintaan, edistämään hormonaalista terveyttäsi ja kokonaisvaltaista hyvinvointiasi!
Kestäviin elämäntapamuutoksiin voimaannuttaen,
Coach Kati
Kliininen hypnoterapeutti, NLP-valmentaja
[email protected]
Monipuolinen mindshiftaus tukenasi
Minkälaista muutosta kaipaat? Tuen sinua mielelläni!
“Olen todella kiitollinen tästä ohjauksesta. Katilla on mieletön kyky kaivautua ongelmien ytimeen, auttaa kohtaamaan ne ja ratkomaan niitä. Tapaamisten jälkeen on aina voimaantunut ja kevyt olo, mieli täynnä toivoa.”
Varaa ilmainen etätapaaminen kanssani kuullaksesi miten yksilöllisesti etenevä, korkeatasoinen Hyvä, Parempi, Minä! -valmennusohjelma auttaa sinua:
Paniikkikohtaus: Miten toimia akuutissa paniikkikohtauksessa?
Kun paniikkikohtaus iskee, mitä kannattaa tehdä? Hyvät konkreettiset ohjeet miten toimia paniikkikohtauksessa ja rauhoittua käytännössä.
Valmennukset
Tutustu valmennuskursseihimme ja yksilöllisiin valmennusohjelmiimme sekä varaa ensimmäinen tapaamisemme
Unen vaiheet ja riittävyys: Syvä uni, REM-uni, kevyt uni, torkeuni
Tuliko taas nukuttua liian vähän ja jäikö syvän unen määrä liian alhaiseksi? Unen vaiheet ja se, paljonko mitäkin unilaatua on riittävästi.
Elämän suunta hukassa? Uusi keino, kun olet eksyksissä elämässä
Tunnen olevani eksyksissä elämässäni ja koko elämän suunta on hukassa. Mistä löytyy uusi suunta elämälle? Hyvä, parempi, oikea elämänsuunta?
Parempi parisuhde vai erinomainen ero? -päätöksentekovalmennus
Kannattaako erota vai pysyä parisuhteessa? Ratkaisukeskeinen päätöksentekovalmennus parisuhteen risteyskohdassa LUPAUKSENI SINULLE: Päätös parisuhteesi tulevaisuudesta – tai saat 100€. Mietitkö, onko teidän parempi jatkaa yhdessä vai
Mielen rauhoittaminen: 18 vinkkiä itsensä rauhoittamiseen
Itsensä rauhoittaminen: Miten voin rauhoittua, kun mieli käy ylikierroksilla? Hyvät vinkit rauhoittumiseen. Mielen rauhoittaminen
Hyvä uni: 14 vinkkiä nukahtamisen helpottamiseen ja nukkumiseen
Palauttava, hyvä uni syntyy luonnollisesti, kun käytät toimivia keinoja nukahtamisen helpottamiseksi ja laadukkaan unen pohjustamiseksi.
Rentoutuminen: Hyvä ilmainen rentoutusäänite stressinhallintaan
Miksi rentoutuminen on vaikeaa? Stressinhallinta ja kyky rentoutua. Miten oppia rentoutumaan arjessa? Rentoutusharjoitus. ÄÄNITE
Ilmainen ekirja & video ‘Rakastan sinua, mutta…’ – Erota vai ei?
Vapaudu päättämättömyydestä ja suuntaa energiasi selkeämmin joko parisuhteen parantamiseen kestävällä tavalla tai vaihtoehtoisesti hyvän eron harkitsemiseen konkreettisen ratkaisukeskeisesti. ‘Rakastan sinua, mutta…’-ekirja ja 29-minuuttinen piirretty aikuisten
Stressinhallinta: 10 parasta keinoa, joilla hallitset stressiä
Miten hallita stressiä ja lisätä voimavarojaan, jotta selviää stressaavasta arjesta töissä ja kotona paremmin? Stressinhallinta
Alitajunnan voima: Alitajunta ohjaa vauhdilla vääräänkin suuntaan
Hypnoosi ja alitajunnan voima. Vaikean päätöksen tekeminen ja tavoitteen saavuttaminen onnistuu, kun alitajunta on valjastettu tueksi.
Hengitys parantaa hyvinvointia: Miten hengittää oikein/hyvin
Miten oikeaoppinen hengitys parantaa hyvinvointia nopeasti? Miksi rauhallinen hengittäminen rentouttaa nopeasti? (+HYVÄ HENGITYSHARJOITUS)
