Miten hengitys parantaa hyvinvointia

HENGITYS: Miksi oikeaoppinen hengittäminen parantaa hyvinvointia?

Laita hyvä kiertoon!

Hengitys on tietysti jo perusasetuksiltaan elämänlaadun edellytys: sitä ei kannata kovin montaa minuuttia pidätellä. 🙂  Mutta miten oikeaoppinen hengitys parantaa hyvinvointia ja miksi omaan hengitykseen keskittyminen rauhoittaa? Miksi hengitysharjoitus on tehokas stressinhallintakeino? Entä miten paniikkikohtauksessa kannattaa hengittää? Ja miksi pinnallinen hengitys on haitallista?

Oikeaoppinen hengittäminen on noussut pintaan viime aikoina voimakkaasti. Se on hienoa. Yhä useammat valveutuneet ihmiset eivät pidä hengitysharjoituksia enää typeränä hörhöilynä tai joogagurujen ajanhaaskuuna. 

Hengittäminen. Nyt-hetki. Rauhallinen hengitys.

Tietynlaisella hengityksellä on tärkeä rooli myös myös hypnoterapiassa sekä hypnoosin indusoinnissa että hypnoositilan tason valvomisessa. Hypnoterapia-asiakkaan hengityksen seuraaminen on hypnoterapeutille yksi tärkeä taito, ja oikeaoppinen hengitys on asiakkaalle ensisijainen stressinhoitokeino, joka on hänellä aina mukana myös hypnoterapiasessioiden ulkopuolella! 

Joten perehdytään oikeaoppisen hengityksen ihmeelliseen maailmaan!

Oikeaoppinen hengitys - Mitä se oikein on?

Tässä artikkelissa kerron sinulle:

Tästä artikkelista voit lukea hengityksestä yhtenä hyvänä keinona parantaa parisuhdetta: Miten parantaa parisuhdetta helposti ja nopeasti muutamassa sekunnissa?

Artikkelin lopussa saat myös helpon hengitysharjoituksen, jonka avulla oikeaoppinen hengitys käynnistyy paniikinkin hetkellä automaattisesti jatkossa. 

Lue myös tämä artikkeli stressinhallinnan keinoista:

Miten konkreettisesti hengitys parantaa hyvinvointia? 

Mukavaa hyvän olon hetkeä voisi kuvailla esimerkiksi näillä sanoin:

  • Lepäilen rauhassa tai olen jonkin leppoisan lempipuuhani parissa. Ehkä luen mukavaa kirjallisuutta tai katselen kaunista maisemaa.
  • Minulla ei ole kiire minnekään. Keskityn käsilläni olevaan hetkeen.
  • Hymyilen tai kasvoni ovat levolliset.
  • Minulla on rento fiilis.
  • Mieleni on rauhallinen.
Nyt-hetki

Hyvän olon hetkeä kuvaillaan usein sanapareilla rauhallisin mielin, tyynellä tunteella ja rennolla olotilalla. Lempeän hyvä olo on levollisuutta ja rentoutuneisuutta. Sellainen hyvänolontunne auttaa myös huomioimaan rakkaimpansa lempeämmin, kuten voit tästä artikkelista lukea.

Kun meillä on rento ja hyvä olo, sydämensykkeemme hidastuu ja verenpaineemme laskee. Stressi ei aja kroppaa taistelemaan tai pakenemaan, joten se ei tarvitse boostia lihaksiinsa. Ruoansulatus toimii ja hormonimyrsky ei blokkaa aivotoimintaa. Veri kiertää aivoissa ja ajatus kulkee kirkkaammin. Luova flow-tila saa viedä mukanaan. Ideat ja rakkaudelliset tunteet saavat elintilaa kiireettömyydessä. 

Rentoutuminen saa aikaan monia muitakin hyviä henkisiä ja fyysisiä vaikutuksia.

Yksi tärkeä hyvän olon merkki on myös se, että ollessamme rentoutuneita, hengityksemme tasaantuu ja hidastuu luonnollisesti. Näin käy myös hypnoosissa, kun valmennusasiakkaani rentoutuu yhä syvempään jokaisen hengityksen myötä.

Hengitys ja hyvinvointi kuuluvat siis saumattomasti yhteen, mutta miksi?

Miksi hyvä, oikeanlainen hengittäminen parantaa hyvinvointia niin tehokkaasti?

Hengitys on autonomisen hermoston avaintekijä. Aivot puolestaan on se pääorkesterinjohtaja, joka valvoo sekä autonomisen hermoston toimintaa että psykofyysistä, kokonaisvaltaista hyvinvointiamme, ajatuksiamme ja tunteitamme. “Kehomielessä” kaikki ovat yhtä. Olemme kokonaisuus. Ja hengityksellä on tässä relevantti roolinsa.

Hengitämme automaattisesti, ajattelematta asiaa sen kummemmin. Mutta osaamme kontrolloida hengitystä myös tietoisesti.

Vapaus

Jos rauhallinen hengitys tuo mukanaan rennon fiiliksen ja hyvän olon, niin miksi hengitystä kannattaa kontrolloida tai miettiä ylipäänsä? Miksi huomion kiinnittäminen hengittämiseen edistää rentoa, hyvää oloa?

Aiemmin ajateltiin, että vain alitajunta vaikuttaa ei-tahdonalaiseen, autonomiseen hermostoon, emmekä siis voisi itse aktivoida tietoisesti ja konkreettisesti myöskään sen säätelemää parasympaattista hermostoa, joka säätelee rentouden tilaamme.

Sittemmin on kuitenkin ymmärretty, että voimme itse tuoda autonomisen hermoston alaisuudessa olevia kehon toimintojamme joiltain osin myös tietoisen mielemme hallintaan. Suuntaamalla tietoisen mielemme tietyllä tavalla voimme siis konkreettisesti säädellä autonomisen, parasympaattisen hermostomme rentoutumista ja näin vaikuttaa itse kehomme toimintoihin ja sitä kautta mielen hyvinvointiin positiivisesti.

Avainroolissa on keskushermostossamme, aivoissamme, oleva 10. hermo, nimeltään vagushermo eli kiertäjähermo. Vagushermo säätelee parasympaattista hermostoamme monin tavoin. Monet fyysiset hyvänolon tunteemme ovat vagus-hermon ansiota.

Mutta miten ihmeessä voimme tietoisesti vaikuttaa jonkin aivopoimujemme alla piilottelevan hermon toimintaan itse?

Artikkelin nimen perusteella arvasitkin varmaan jo: hengittämällä tavalla, josta vagushermo tykkää! Kun vagushermoa hellii, se aktivoituu haluamallamme tavalla hyvinvointimme vahvistajaksi!

Miten hyvä hengitystekniikka parantaa hyvinvointia niin nopeasti jopa paniikkihäiriössä?

Rauhoittumisesta vastaava aivojen vagushermo rauhoittaa autonomisen, ei-tahdonalaisen, parasympaattisen hermostomme jokaisen rauhallisen sisäänhengityksen ja jokaisen pitkän, hitaan uloshengityksen tahdissa.

Stressitilanteessa tai paniikkihäiriössä saatamme haukkoa happea keuhkoihin ikäänkuin se auttaisi meitä kestämään tilanteen paremmin. 

Valitettavasti tuo ylimääräinen ilman kierrätys keuhkoihimme vain lisää solutason happivajettamme, joka aiheuttaa entistä pahemman olon.

Selibaatti parisuhteessa ahdistaa: Miltä tuntuu, kun puoliso ei halua seksiä?

Hengityksen tietoinen hidastaminen ja varsinkin uloshengityksen pidentäminen lisää solutason happitason kannalta tärkeän hiilidioksidin määrää, jolloin verisoluissa jo ollut happi vasta pääsee irtautumaan hemoglobiinista. 

Jos veressä on pikemminkin liikaa happea ja liian vähän hiilidioksidia jatkuvan “keuhkojen aukomisen” vuoksi, happea pääsee solutason aineenvaihduntaa hoitamaan normaaliakin vähemmän. 

Eli liika on liikaa jopa happimäärässä! 

Hiilidioksidi ei siis ole mikään pahis, jota pitää välttää, vaan solumme tarvitsevat hapen saamiseksi riittävästi hiilidioksidia. 

Jännää, eikö?

Nyt siis tiedät, miksi paniikkikohtauksessa kannattaa hengittää paperipussiin!

Olet ehkä kuullut, että paniikkikohtauksen hetkellä kannattaa hengitellä paperipussiin? Tämä vinkki perustuu nimenomaan hiilidioksidimäärän kasvattamiseen ja turhan, jopa haitallisen lisähappimäärän vähentämiseen. Kun hapen ja hiilidioksidin suhde on sopiva, kehomme solut saavat kaipaansa hapen ja olomme tulee paremmaksi. 

Rauhallisen hengittämisen avulla ‘taistele tai pakene’ -stressireaktiostamme (ja monesta muusta hyödyllisestä toiminnosta) vastaava ärhäkännopea mantelitumakkeemme (engl. amygdala) hiljenee.

Mikä on mantelitumake ja limbinen järjestelmä, ja miten ne liittyvät hengittämiseen?

Monella tapaa tuikitarpeellinen mantelitumake osallistuu limbisen järjestelmämme osana muun muassa tunteiden ja muistin kannalta tärkeisiin toimintoihin. 

Ehkä olet huomannut, että muistat joitain merkittäviä – hyviä tai huonoja – asioita paremmin kuin toisia? Arkisemmat asiat eivät jätä mieleemme niin lähtemättömiä muistikuvia kuin ne hetket, joissa meillä oli voimakas tunnelataus mukana.

Osittain mantelitumakkeen myötävaikutuksella voimakkaita tunteita nostattaneet tapahtumat tallentuvat pitkäkestoiseen muistiimme tavalla, joka jättää niitä ihanimpia tai ikävimpiä muistikuvia vuosikymmenien voimavaraksemme tai taakaksi. Tästä jutellaan tarkemmin Rakkauden (r)evoluution muissa postauksissa.

Mantelitumake sijaitsee aivorungon ympärillä eli isoaivoja lähempänä selkärankaa. Siksi moni puhuu stressireaktion puskevan pintaan “liskoaivoista”. Termissä on totuuspohjaa: Onhan tuo keskushermostomme osa muiden eläinten, niiden liskojenkin, kanssa enemmän samankaltainen kuin myöhemmin evoluution myötä kehittyneet sivistyneemmät aivolohkomme. Eli ne osat aivoista, jotka kontrolloivat sammakoita pääsemästä suustasi, vaikka puolisosi paasaisi täyttä häkää, kuten tässä artikkelissa kuvataan. 🙂

Annat sivistyneelle käytöksellesi paremmin tilaa parisuhteessasikin, kun hengität ensin 

h-i-t-a-a-s-t-i. 

Ei ole liskoaivojen vika, että ne muodostuivat sinullekin ensin, ja siksi paniikkihetkellä määräävät kaapin paikan parisuhteessasikin. 🙂

Millainen hengittäminen helpottaa oloa erityisen hyvin?

Kun aivot iskee paniikkivaihteen päälle, sitä on vaikea huomata itse. Meidät hyvin tunteva kumppani kyllä aistii tuohtumuksemme ja alitajuntansa tulkinnoilla saattaa kopioida paniikkisi itselleenkin. Siinä se riemu vasta repeääkin, kun molempien liskoaivot keskustelevat keskenään rakentavasti… 🙂

KOKO PERHE KOTIKARANTEENISSA: Parisuhde todellisessa koronatestissä

Kiukun keskellä unohtuu helposti molemmilta, että sanat ovat kultaakin kalliimpia ja sanavalintojen olisi hyvä olla valintoja – ei esihistoriasta ryöppyävä tulva. 

Katso tähän liittyen Rakkauden (r)evoluution YouTube-videoista esimerkiksi:

Lisää sisäisten (ja puolisollemme puhumiemme!) sanojen käytöstä voit lukea tästä ilmaisesta ekirjasta:

Koska lisko sisälläsi huutaa henkistä hätää, energiapihit aivosi päättelevät: Nyt on kiire toimia!

Aivot pikaoptimoivat itsensä puolestasi, koska todellisessa hätätilanteessa niillä ei ole aikaa kuunnella rationalisointiasi. Ne käynnistävät automaattiset toiminnot: Yläkerrasta virrat veks, voimaa jalkoihin ja jännitettä muutenkin koko kroppaan, jotta jaksat taistella tai paeta henkesi edestä vielä kun voit! 

Tässä tilassa, niska jumissa ja rintakehä jäykkänä on vaikea hillitä sisäistä tulvaansa. 

Se on inhimillistä. Puhdasta biologiaa.

Jos sinulla olisi aikaa harkita edes hetken verran, uskoisitko toimivasi tunnelmaltaan tiivistyneessä tilanteessa rakentavammin?

Suhtautuisitko esimerkiksi puolisoosi lempeämmin kuin mihin liskoaivojesi neurobiologinen koodaus käskee sinua?

Paniikkitilanteessa ei yleensä muista monimutkaisia sääntöjä. Onneksi vain yhden säännön muistaminen riittää:

Hengitä rauhassa.

Anna aikaa itsellesi.

Jo vanha kansa ohjeisti lapsiaan: “Laske kymmeneen, laske kymmeneen!” 

Välillä ehkä sataan. 

Numeroista viis – pointtina on: hengitä vagushermosi ja mantelitumakkeesi tyytyväisiksi. Mitä suurempi tunne, sitä pidempään mielenrauhan saavuttaminen saattaa kestää.

Autonomisen parasympaattisen hermostonsa saa aktivoitua, kun auttaa vagushermoaan edes hetken ajan. Hengittämällä rauhallisesti.

Katso ohjeet oikeaoppiseen hengitykseen tästä:

Oikeaoppinen hengittäminen: Helppo hengitysharjoitus paniikkihetkeen!

Vagushermo tykkää, kun hengität nenän kautta rauhallisesti.

Hyvin rauhallisesti.

Hyvä. Juuri noin.

Hengitä hitaasti sisään ja pidättele hengitystäsi sekunti tai kaksi.

Ja hengitä ulos vielä hitaammin.

Vielä rauhallisemmin.

Ja kun uloshengityksesi saavuttaa ‘päätepisteensä’, odota vielä hetki ennen kuin aloitat uuden sisäänhengityksen.

Jälleen hitaasti.

Hyvin hitaasti.

Rauhallisesti.

Hyvä, mainiota.

Näin helppoa se on.

Hitaasti sisään, ja vielä hitaammin ulos.

Aivan rauhallisesti. Luonnollisesti. Rennosti. Mihinkään pyrkimättä ja hengitystäsi pakottamatta.

Autat vagushermoasi vain hengittämällä hitaasti ja rauhallisesti.

Sisään.

Ja ulos.

Hitaasti ja rauhallisesti olosi helpottuu.

Ja niin vagushermosi rentouttaa sinua yhä enemmän. Jatka tätä harjoitusta nyt niin kauan, kunnes tunnet olosi hyväksi.

Lempeän levolliseksi ja rauhalliseksi.

Lue tämä kirjoitukseni sinulle, jos sinun on vaikeaa saada fokustasi tähän hetkeen ja rauhoituttua hengityksen avulla.

Harjoittele käytännössä, miten oikeaoppinen hengitys parantaa hyvinvointia!

Joogassa harjoitellaan hyvää tekevää hengitystä niin, että saat voimavaroja arkeesi myös joogatuntien ulkopuolella. 

Jooga on helppo aloittaa myös ihan itsekseen oman kodin rauhassa, ja tästä kirjoituksestani löydät parhaat vinkit joogan aloittamiseen:

Kun opit hengittämään rauhallisesti myös ruuhkavuosien keskellä, vagushermosi rentouttaa sinua ja saa parasympaattisen hermostosi vahvistamaan voimavarojasi myös puolisosi kohtaamiseen kunnioittavalla tavalla. Hyvä eli rauhallinen hengittäminen lisää mielenrauhaa myös työpaikalla ja etätöissä. Lue näistä teemoista lisää:

Kun sinulla on aikaa nyt ainakin hengittää rauhassa, syvennä rentoutuneisuuttasi vielä hyödyllisillä, monikäyttöisillä mielikuvaharjoituksilla. Ohjeistan niihin esimerkiksi Rakkauden (r)evoluutio-kirjassa ja parisuhteen suuntaa kirkastavassa verkkovalmennuksessa:

Lämmin kiitos Sinulle, kun laitat hyvän kiertämään myös omassa lähipiirissäsi jakamalla Rakkauden (r)evoluution some-postauksia Facebookissa ja Instagramissa!

Kliininen hypnoterapeutti, NLP-valmentaja, Tietokirjailija Kati Niemi

Rakkaudella,
valmentajasi Kati
Kliininen hypnoterapeutti, NLP Trainer-valmentaja
[email protected]

P.S. Lue lisää artikkeleita valikosta löytämistäsi blogikategorioista. Esimerkiksi nämä blogikirjoitukset saattavat kiinnostaa sinua:

ILMAISTA INSPIRAATIOTA

OTA YHTEYTTÄ!

UUSIMMAT

Laita hyvä kiertoon!

Mitä ajatuksia tämä artikkeli herätti sinussa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lataa ilmainen e-kirja "Rakastan sinua, mutta..."

4 avaimen työkalupakki turhauttavan ‘Erota vai ei?’-ajatusvyyhdin selkiyttämiseen.