Avioliittolaki

AVIOLIITTOLAKI: Aviovelvollisuudet, jotka sitovat myös avioeron jälkeen

Laita hyvä kiertoon!

Tiesitkö, että avioliittolain mukaan sinulla voi joissain tilanteissa ollakin myös aviopuolisosi eikä pelkästään lastenne elatusvelvollisuus sekä avioliiton aikana että avioeron jälkeen? Tiesitkö mihin avioliitto sitoo sinua taloudellisesti, ja mitkä ovat muut aviovelvollisuutesi? Entä miten avio-oikeus realisoituu erossa? Tai suojeleeko avioliittolaki mitenkään ilkeän ja vastaanhangoittelevan aviopuolison mahdolliselta kiusanteolta?

Olitpa onnellisesti suunnittelemassa sinun ja rakkaasi tulevaa avioliittoa tai onnellista itsesi näköistä elämää avioeron jälkeen, uskon tästä selkeästä avioliittolakikoosteesta olevan sinulle hyötyä. Vinkkaathan tästä yhteenvedosta myös sille kaverillesi, jonka arvelet tarvitsevan jeesiä omassa elämäntilanteessaan!

Laitetaan yhdessä hyvä kiertoon rakkauselämien parantamiseksi myös näiden juridisten kiemuroiden osalta! 🙂

Moni sitoutuu avioliittoon tietämättä, mihin kaikkeen onkaan sitoutunut myös avioeron jälkeen

Moni menee naimisiin lukematta avioliittolakia, vaikka avioliittoon vihkiminen on nimenomaan juridinen sopimus, jolla on kauaskantoiset vaikutukset. Avioliittoa ja avioeroa koskevat perusasiat on määrätty avioliittolaissa. Avioliittolaki on tässä artikkelissa purettu selkeiksi kokonaisuuksiksi, jotta sinä saat kokonaiskuvan ja tärkeimmät yksityiskohdat helposti nyt.

Jos aikoinaan kun itse menit naimisiin, lakipykälät jäivät lukematta (et tosiaan olisi ainoa!), niin ainakin omien lastesi tulevan avioliiton lähestyessä kannattaa olla selvillä niistä asioista, joihin myös se rakas oma lapsi sitoutuu alttarilla valat vannoessaan. Vaikka aikuinen lapsesi toki on jo oikeustoimikelpoinen eikä ole velvollinen kuuntelemaan sinun neuvojasi, kuten et ehkä sinäkään kuunnellut sukulaistesi tai tuttujesi jorinoita joistain “turhanpäiväisistä” lakipykälistä, ainakin sinun kannattaa lukaista tämä artikkeli läpi  muunmuassa tuon edellä mainitun elatusvelvollisuuden ja perinnönjaon näkökulmasta 🙂

Mistä kaikesta avioliittolaki määrää?​

Nykyinen avioliittolaki säädettiin alunperin lähes sata vuotta sitten, vuonna 1929, mutta sitä on uudistettu säännöllisesti. 

Mitä avioliittolaki määrää puolisoiden elämästä ennen avioitumista ja avioliiton aikana

Entä mitä avioliittolaki sanoo siitä, mitä pitää konkreettisesti hoitaa tai ainakin ottaa huomioon avioliiton päättyessä? Ja jopa avioeron jälkeen…? 

Avioliittolaissa säädetään kaikista (!) seuraavista asioista:

Avioliittolaki: Avioliiton esteiden tutkinta

Avioliittolaki määrää, että ennen avioliiton solmimista kirkko- tai siviilivihkimisellä, viranomaiset tai kirkon työntekijät suorittavat avioliiton esteiden tutkinnan. Avioliiton esteiden tutkintaan on avioliittolain mukaan käytettävä aikaa vähintään viikon verran, mutta nopeamminkin päätöksen voi saada olennaiseen syyhyn vedoten. Entä mitkä ovat avioliittolaissa mainittuja avioliiton esteitä? 

Avioliittolain mukaan seuraavat asiat estävät puolisoiden vihkimisen avioliittoon:

Saako serkun kanssa mennä naimisiin avioliittolain mukaan? Entä saako serkun kanssa saada lapsia?

Avioliiton esteisiin kuuluva sukulaisuuseste tarkoittaa sitä, että naimisiin ei voi mennä omien vanhempiensa, isovanhempiensa, sisarustensa, sisaruspuoliensa, lasten, lastenlasten eikä muiden suoraan takenevassa tai etenevässä polvessa olevien henkilöiden kanssa. 

Kuitenkin oman tädin tai sedän kanssa voi mennä naimisiin tuomioistuimen luvalla. Myös serkun kanssa saa mennä naimisiin. Serkuista ei ole edes mitään mainintaa avioliittolaissa, joten serkun kanssa naimisiinmeno ei edellytä edes oikeuden lupaa. Serkun kanssa saa hankkia myös lapsia, mikä voi olla riski perinnöllisten sairauksien kumuloitumisessa syntyvälle lapselle. Julkkiksista serkkunsa kanssa on mennyt naimisiin ainakin Oskari Katajisto: Oskari Katajisto avautuu avioliitosta oman serkkunsa kanssa – hämmästelee valtavaa kohua: ”Saatiin suvun siunaus”

Avioliittolaki kertoo, mikä on puolisolle maksettava elatusapu avioliiton aikana.

Avioliittolaissa korostetaan, että molempien aviopuolisoiden tulee huolehtia perheen yhteisestä taloudesta ja toistensa elatuksesta parhaansa mukaan. Aviopuolison elatus tarkoittaa tämän “henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämistä”.

Elatusapu puolisolle voidaan päättää aviopuolisoiden keskinäisellä sopimuksella tai tarvittaessa oikeuden päätöksellä. Kukaan ei siis voi pitää aviopuolisoaan taloudellisessa ahdingossa väkisin.

Myös lapsella on oikeus saada elatusapua vanhemmiltaan. Lapsen elatusavusta määrätään toisessa laissa (Laki lapsen elatuksesta, 704/75).

Voiko exälle joutua maksamaan elatusapua vielä avioeron jälkeenkin?

Erikoista kyllä, mutta joissain tilanteissa voit joutua maksamaan soviteltua elatusta myös ex-aviopuolisollesi jopa avioeron jälkeen!

Yleensähän puhutaan vain omaisuuden osituksesta ja tasingon maksamisesta avioeron yhteydessä, eikä mistään sen jälkeisistä taloudellisista velvoitteista.

Ja harvinaistahan tämä toki on, mutta avioliittolaki sisältää tosiaan myös tällaisen erikoisen pykälän!

Itse olin kuvitellut, että Suomessa avioeron jälkeen elatusapua tulee maksaa vain lapsille eikä exälle. Mutta avioliittolaki on yksiselitteinen: “Kun tuomitaan avioeroon ja puolison katsotaan tarvitsevan elatusapua, tuomioistuin voi velvoittaa toisen puolison suorittamaan elatusapua”.

Entiselle aviopuolisolle maksettavan mahdollisen elatusavun suuruus määritellään omaisuus- ja kohtuusperiaatteella. Elatusavun voi maksaa kertasummana, tai jatkuvina rahasuorituksina.

Mutta korostan vielä: tämä on erittäin harvinaista Suomessa eli tuskin koituu sinun kohtaloksesi. Ja asiaanhan saat varmuuden vielä avioerojuristilta, jos tämä jää nyt mietityttämään.

Entä voiko elatusapua joutua maksamaan käytännössä koko loppuelämänsä ajan jollekin tai kenties usemmallekin exälleen? Avioliittolain mukaan voi joutua – ainakin teoriassa. Ex-puolisolle maksettava elatusapu loppuu kuitenkin, kun exä menee uusiin naimisiin ja joku toinen saa hänet huollettavakseen. 🙂  Jos sinun exä ei mene uudelleen naimisiin teidän avioeron jälkeen, elatusavun määrää voidaan tarkistaa tai se voi loppua, jos exän elatustarve tai oma maksukyky on pienentynyt.

Ja jos siis ylipäätään tämä puolison elatus avieron jälkeen alkoi ylipäätään koskaan.

Useimmiten riittää, kun omaisuuden ositus on saatu virallisesti hoidettua kuntoon ja muut paperiasiat on kunnossa.

Eli tuskin joudut elättämään exääsi ikuisuuksiin asti, vaikka häntä ei kukaan muukaan sinun jälkeesi enää huolisi. 🙂

(Tough love, I know… Rakkaudella kuitenkin tämänkin toin esille sinulle!)

Avioliittolaki: Voiko aviopuoliso joutua tekemään palkatta töitä aviopuolisolleen?

Avioliitossa lähtökohtaisesti aviopuolisoiden on tarkoitus auttaa toisiaan. Toisen etu on molempien etu. Jos aviopuoliso auttaa kumppaniaan tämän työssä tai yrityksessä, niin lähtökohtaisesti hänen katsotaan antaneen työsuorituksensa lahjana puolisolleen vain hyvää hyvyyttään.

Jos työstään kuitenkin haluaa saada korvauksen puolisoltaan, työtä tehneen aviopuolison velvollisuus on itse näytettävä toteen, että korvauksen maksusta oli sovittu ennen työntekoa tai että korvauksen saaminen on vähintäänkin reilua ja kohtuullisesta työn määrä ja laatu arvioiden. Kaikkien menneiden vuosien työntekoa ei voi kuitenkaan lähteä riitauttamaan vasta avioeron yhteydessä, vaan kanne on nostettava vuoden sisällä sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana työ suoritettiin.

Aviopuolisoiden oma ja yhteinen omaisuus avioliittolain mukaan

Avioliittolain mukaan molemmat puolisot omistavat sen omaisuuden, joka heillä on avioliiton alkaessa, mutta lisäksi avioliittoon vihkimisen yhteydessä he saavat avio-oikeuden myös toistensa omaisuuteen. Käytännössä siis avioliiton vihkimisen myötä koko netto-omaisuus on yhteistä, ja näin ollen avioliiton päättyessä avioeroon tai kuolemaan, aviopuoliso saa puolet perheen koko omaisuudesta.

Tämän avioliittolaissa mainitun avio-oikeuden toistensa omaisuuteen voi estää avioehdolla. Avioehto on tehtävä kirjallisesti, ja se on rekisteröitävä Digi- ja väestötietovirastolla tai Ahvenanmaan valtionvirastolla.

Avioehdon voi laatia joko ennen avioliittoa tai milloin tahansa avioliiton aikana. Avioehdolla voi sulkea pois aviopuolison oman omaisuuden tai hänen myöhemmin ansaitseman ja perimänsä omaisuuden sekä sellaisen omaisuuden tuoton tai omaisuuden vaihdon toiseen omaisuuserään. Jos omaa omaisuuttaan ei pysty todentamaan, se katsotaan lähtökohtaisesti yhteiseksi. Olennaisista omaisuuseristä kannattaa siis varmistua, että niissä on omistajan nimi. Näin toki tulee toimia myös velkojen kohdalla.

Avioerossa toimitetaan omaisuuden ositus. Omaisuuden osituksen voi tehdä heti, kun avioerohakemus on vireillä, mutta sen voi tehdä myös vasta sitten, kun avioero on tullut voimaan.

Aviopuolison kuollessa tämän leski tai kuolleen puolison perillinen voivat vaatia avioparin omaisuuden ositusta. Leski voi itse hallita omaisuutta, mutta perillisten kirjallinen suostumus tai oikeuden lupa tarvitaan yhteisen kodin myyntiin ja niihin myyntitilanteisiin, joihin muutoinkin olisi tarvittu puolison lupa (katso alla oleva selvitys omaisuuden myynnistä ja lahjoituksista). 

Omaisuuden ositus -termi muuttuu “omaisuuden erottelu”-termiksi, jos avioparilla ei ollut avio-oikeutta toistensa omaisuuteen.

Parisuhteen päätöksenteko-valmennus: Parisuhde vai ero? Erota vai ei?

Parempi parisuhde vai erinomainen ero? -päätöksentekovalmennus

Kannattaako erota vai pysyä parisuhteessa? Ratkaisukeskeinen päätöksentekovalmennus parisuhteen risteyskohdassa Mietitkö, onko teidän parempi jatkaa yhdessä vai erikseen?  Pelkäätkö tekeväsi väärän päätöksen, jota tulet katumaan? Miltä sinusta tuntuisi, jos saisit tehtyä päätöksen levollisemmin mielin?  Vapaudu ‘Erota vai ei?’ -jahkailusta.

Saako aviopuoliso myydä tai lahjoittaa yhteistä omaisuutta tai puolisonsa omia tavaroita ilman lupaa?

Avioliittolaissa mainitaan selkeästi, että kummankin aviopuolison on huolehdittava omaisuudesta hyvin eikä omaisuuden hukkaamisella saa aiheuttaa taloudellista vahinkoa aviopuolisolleen, jolla on avio-oikeus puolison ja yhteiseen omaisuuteen. Muutoin joutuu korvausvelvolliseksi.

Esimerkiksi yhteistä kotia ei saa myydä ilman aviopuolisonsa kirjallista suostumusta, ellei kodin myynti ole täysin välttämätöntä (tarkemmat kriteerit Avioliittolain 38§). Myöskään kodin irtaimistoa, aviopuolison henkilökohtaisia tavaroita tai lasten tavaroita ei saa myydä, siirtää tai luovuttaa ilman aviopuolison suostumusta. Jos toinen on toiminut näin avioliittolain vastaisesti, se henkilö, joka on ostanut tai muutoin vastaanottanut omaisuuserän, on luovutettava se takaisin. 

Tässä on kuitenkin tietty määräaika toimia sillä osapuolella, jonka avio-oikeutta on rikottu. Jos kyseessä on ollut myynti, aviopuoliso voi valittaa asiasta kolmen kuukauden kuluessa. Jos kyseessä on lahja, valitusaika on pääsääntöisesti enintään vuoden, mutta toisinaan jopa 10 vuotta. Tällöin lahjan käyväksi arvoksi katsotaan alkuperäisen luovutushetken arvo, eli myöhemmin ei voi lähteä kiukuttelemaan lahjaksi annetuista osakkeista, joiden arvo oli aikoinaan vähäinen ja vuosien saatossa lahjan arvo kasvoi.

Normaaleissa myyntitilanteissa vilpittömässä mielessä toiminutta ostajaa suojellaan tämän jälkeen tapahtuvilta mahdollisilta mielenmuutoksilta, eli molemmilla aviopuolisoilla on myös velvollisuus vaatia oikeuksiensa noudattamista avioliiton aikana hyvissä ajoin eikä kovin myöhään jälkikäteen voi lähteä enää kiistämään jotain mennyttä omaisuuden myyntiä tai luovutusta.

Suojeleeko avioliittolaki, jos omaisuus haihtuu puolison konkurssin tai kiusanteon vuoksi taivaan tuuliin?

Kuten Suomen lainsäädännössä muutenkin on tapana, oikeus ja kohtuus pätee myös avioliittolaissa. Kiusaa ei saa tehdä tahallaan, ja avioliittolaki suojelee isommilta tahallisilta tai tahattomilta vahingonteoilta.

Aviopuolison työvälineitä ei toinen saa myydä, luovuttaa tai siirtää muille tahoille ilman työvälineitä tarvitsevan aviopuolison suostumusta. Jos aviopuolison omistama yritys on mennyt konkurssiin, itse voi hakea molempien aviopuolisoiden avio-oikeuden poistamista kirjallisesti Digi- ja väestötietovirastolta vuoden kuluessa konkurssin alkamisesta.

Jos aviopuoliso ei suostu osallistumaan omaisuuden tai velkojen erittelyyn, käräjäoikeudelta voi hakea niin sanottua ‘uskottua miestä’, joka hoitaa homman niskoittelevan puolison puolesta. Tarvittaessa riidat siitä, mikä on avio-oikeuden alaista omaisuutta tai velkaa ja mitkä eivät, ratkaisee käräjäoikeus.

Jenkkileffoista jotkut ovat omaksuneet tavan, jossa riidan tuoksinassa tavaroita hajotetaan tai heitetään dramaattisesti kodista pihalle. Tämä ei ole pelkästään lapsellista kiusantekoa, vaan myös avioliittolain vastaista. Jos puolisosi uhkailee sinua kiusanteolla edes pahimman riitanne tuoksinassa, sinun hälytyskellojen on parempi soida. Ota asia selkeästi puheeksi ja pyydä puolisoasi lopettamaan tuollainen käytös edes riitatilanteessa.

Myöskään avioerotilanteessa puoliso ei voi eron tultua vireille alkaa kerryttämään teille yhteisvastuullista velkaa tai hukata teidän yhteistä omaisuutta vain siksi, että sinä joutuisit puille paljaille hänestä erotessasi. Avioliittolaki suojelee kiusanteolta sekä avioliiton aikana, avioeron tullessa vireille että avioeron jälkeen.

Parisuhteen päätöksenteko-valmennus: Parisuhde vai ero? Erota vai ei?

Parempi parisuhde vai erinomainen ero? -päätöksentekovalmennus

Kannattaako erota vai pysyä parisuhteessa? Ratkaisukeskeinen päätöksentekovalmennus parisuhteen risteyskohdassa Mietitkö, onko teidän parempi jatkaa yhdessä vai erikseen?  Pelkäätkö tekeväsi väärän päätöksen, jota tulet katumaan? Miltä sinusta tuntuisi, jos saisit tehtyä päätöksen levollisemmin mielin?  Vapaudu ‘Erota vai ei?’ -jahkailusta.

Avioliittolaki suojelee onnenonkijoilta ja puolison kiusanteolta, jos puolisot eivät itse pysty suojelemaan itseään ja toisiaan

Toisen vahingoittamisella – edes taloudellisesti – ei pidä leikkiä, vaikka jokin asia ottaisi päähän kuinka paljon tahansa. Ei avioliiton aikana eikä avioliiton päättyessä eroon. 

Avioliittolaissa mainitaan selkeästi myös se, että jos aviopuoliso tappaa toisensa tai on edes välillisesti sellaisessa osallisena, rikollinen puoliso luonnollisesti menettää avio-oikeutensa kuolleen aviopuolisonsa omaisuuteen. 

Tämä on tietysti järkyttävä ääripää aviopuolisoiden riitojenselvittelyssä, mutta avioliittolaki suojelee myös muulta kiusanteolta. 

Myös ‘gold digger’-tyyppiset avioliittohuijarit on otettu huomioon avioliittolaissa: lyhyen avioliiton jälkeen onnenonkija ei välttämättä saakaan puolta exänsä omaisuudesta, vaikka avioehtoa ei olisikaan tehty.

Jos puolisosi tukeutuu ilkeisiin temppuihin avioliiton aikana eikä suostu tulemaan kanssasi parisuhdevalmennukseen ja parantamaan tunne- ja vuorovaikutustaitojaan, sinun kannattaa varautua pahimpaan. On varmasti ikävää kuulla tämä ja voit uskotella itsellesi, että tummia pilviä on turha maalailla taivaalle. Mutta tiedät, että moni ihan ookoo avioliitto päättyy eroon ja ero ei aina ole kaunis. Hyviäkin eroja toki on, ja niistä olet varmasti jo lukenutkin vertaiskertomuksia Rakkauden (r)evoluutio – Parempi parisuhde vai erinomainen ero? -kirjasta.

Niin ikävää kuin se onkin, joskus on parempi varautua pahimpaan jo ensimerkkien ilmetessä.

Jos puolisosi käyttäytyy rumasti jo avioliiton aikana, vaikka hänen pitäisi rakastaa ja suojella sinua – kuten sinunkin häntä – niin varaudu oikeasti pahimpaan. Pyydä puolisoasi tulemaan parisuhdekurssille edes verkossa, edes muutaman viikon ajaksi. Edes sinun vuoksesi. 

Vaikka puolisosi mielestä teillä ei olisi mitään ongelmaa ja hänen mielestään sinä olisit ottanut turhan herkästi nokkiisi hänen käytöksestään edellisessä riidassanne, hänen on kannettava huolta sinun hyvinvoinnistasi ja pyrittävä tekemään kaikkensa, jotta saatte asiat sovittua pysyvästi paremmalla tavalla. Riitoja ei pidä lakaista maton alle kukkapuskilla ja “sori sori”-tyyppisellä vähättelyllä. Asiat on käsiteltävä, ja sitten kun ne on käsitelty kunnolla, voidaan jatkaa taas yhteistä matkaa. 

Avioliitto on oppimismatka. Molempien on kyettävä ja haluttava oppia. Oppia lisää itsestään ja puolisostaan ja niistä taidoista, joilla parisuhdetta ylläpidetään. Unelmien ja rahan lisäksi myös ongelmat ja ratkaisut on jaettava yhdessä. Muuten ette ole enää tiimi, joka hitsautuu yhteen entistä paremmin ja luovemmin vuosien saatossa. Kanna oma vastuusi, ja pyydä puolisoasi kantamaan omansa. Sekä avioliiton aikana että mahdollisessa myöhemmässä avioerossa.

Parisuhteen päätöksenteko-valmennus: Parisuhde vai ero? Erota vai ei?

Parempi parisuhde vai erinomainen ero? -päätöksentekovalmennus

Kannattaako erota vai pysyä parisuhteessa? Ratkaisukeskeinen päätöksentekovalmennus parisuhteen risteyskohdassa Mietitkö, onko teidän parempi jatkaa yhdessä vai erikseen?  Pelkäätkö tekeväsi väärän päätöksen, jota tulet katumaan? Miltä sinusta tuntuisi, jos saisit tehtyä päätöksen levollisemmin mielin?  Vapaudu ‘Erota vai ei?’ -jahkailusta.

Avioliittolaki määrää velkojen jakautumisesta aviopuolisoiden kesken

Avioliittolain mukaan kumpikin aviopuoliso vastaa itse ottamistaan veloista. Olipa ottanut velan ennen avioliittoa tai sen aikana. Jos on ottanut omiin nimiinsä velan, joka on kuitenkin käytetty perheen elatusta varten, molemmat puolisot vastaavat tuosta lainasta sekä omasta että toistensa puolesta. Näin on luonnollisesti myös yhdessä nostettujen velkojen osalta. Tällainen voi olla esimerkiksi asuntolaina: molemmat ovat yhteisvelallisia ja lainan vakuutena on useimmiten yhteinen koti.

Tähän avioliittolaki kuitenkin vielä tarkentaa, että tätä edellä mainittua “älköön sovellettako rahalainaan, jonka toinen puoliso on ottanut, älköönkä myöskään, milloin velkoja on tietänyt, että puolisot välien rikkoutumisen vuoksi asuvat erillään.” Jos velkoja haluaa hakea tällaista lainaansa takaisin myös velallisen aviopuolisolta, hänen on laitettava kanteensa vireille kahden vuoden kuluessa velan erääntymispäivästä tai, jos velka on maksettava vaadittaessa, velan syntymisestä lasketun kahden vuoden ajanjakson jälkeen. 

Jos aviopuoliso käyttää väärin avio-oikeuttaan ja nostaa velkoja sälyttääkseen ne kumppaninsa maksettavaksi, käräjäoikeus voi puuttua peliin ja sälyttää velat ne nostaneen petollisen aviopuolison omille harteille. Avioliittolaki on näin pyrkinyt tilkitsemään porsaanreiät, joista joku on aina yrittänyt luikerrella.

Avioliiton päättyessä oikeus voi määrätä puolisoiden asumisesta, poismuutosta ja kodin myynnistä

Avioliittolain mukaan käräjäoikeus voi puolisoiden yhteisestä tai toisen puolison hakemuksesta päättää puolisoiden asunnon tarpeen perusteella sen, kumpi saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin ja kumman on muutettava pois. Oikeus voi velvoittaa antamaan myös omaa irtainta omaisuutta tai esimerkiksi työhön tarvittavan laitteen myös puolison käyttöön.

Tämä oikeuden päätös voidaan panna heti täytäntöön, jopa ennen kuin päätös on tullut lainvoimaiseksi. Jos puolisoiden tilanteet ovat muuttuneet, oikeus voi peruuttaa tai muuttaa antamansa päätöksen. Tämä asumista koskeva päätös on voimassa puolisoiden omaisuuden ositukseen asti tai viimeistään kahden vuoden kuluttua asumispäätöksen antamisesta, jos omaisuuden ositusta ei ole vieläkään toimitettu.

Vaikka lähtökohtaisesti kummallakaan ei ole oikeutta myydä yhteistä omaisuutta eikä varsinkaan kotia ilman toisen kirjallista suostumusta, aviopuoliso ei voi kuitenkaan kieltää sitä, jos esimerkiksi kodin myynnille on pakottava tarve joko avioliiton aikana tai avioerossa. Tällöin päätöksen kodin myynnin sallimiseksi voi hakea käräjäoikeudelta.


Avioliittolaki tulee tutuksi viimeistään avioerossa - elleivät molemmat puolisot harjoita oikeutta ja kohtuutta omatoimisesti

Tämä artikkeli kokosi olennaisimmat asiat, joista avioliittolaki määrää. Kun milloin tahansa haluat varmistua ajantasaisen avioliittolain säädöksistä, tutustua lyhyeen ja helppolukuiseen lakiin rauhassa. Tämänhetkisen, ajantasaisen avioliittolain löydät aina FINLEX-lakitietokannasta(13.6.1929/234).

Jos harkitset eroa, olet lämpimästi tervetullut iänikuiset ‘Erota vai ei?’-pohdintasi selkeyttävään verkkovalmennukseeni Parempi parisuhde vai erinomainen ero?

Parisuhteen päätöksenteko-valmennus: Parisuhde vai ero? Erota vai ei?

Parempi parisuhde vai erinomainen ero? -päätöksentekovalmennus

Kannattaako erota vai pysyä parisuhteessa? Ratkaisukeskeinen päätöksentekovalmennus parisuhteen risteyskohdassa Mietitkö, onko teidän parempi jatkaa yhdessä vai erikseen?  Pelkäätkö tekeväsi väärän päätöksen, jota tulet katumaan? Miltä sinusta tuntuisi, jos saisit tehtyä päätöksen levollisemmin mielin?  Vapaudu ‘Erota vai ei?’ -jahkailusta.

Jos taas olet päättänyt erota “mutku sitku”, tule nyt mukaan voimaantumaan eron toteuttamiseksi arvojesi mukaisella tavalla, sinulle sopivassa tahdissa Vapaaksi!-verkkovalmennuksen tuella:

Parisuhteen päätöksenteko-valmennus: Parisuhde vai ero? Erota vai ei?

Parempi parisuhde vai erinomainen ero? -päätöksentekovalmennus

Kannattaako erota vai pysyä parisuhteessa? Ratkaisukeskeinen päätöksentekovalmennus parisuhteen risteyskohdassa Mietitkö, onko teidän parempi jatkaa yhdessä vai erikseen?  Pelkäätkö tekeväsi väärän päätöksen, jota tulet katumaan? Miltä sinusta tuntuisi, jos saisit tehtyä päätöksen levollisemmin mielin?  Vapaudu ‘Erota vai ei?’ -jahkailusta.

Olipa sinun motivaatiosi tämän kirjoitukseni lukemiseen kumpi tahansa, toivotan Sinulle mielenrauhaa ja onnea matkaan – joko sinun nykyisessä ihanassa avioliitossa tai sen päättyessä koittavassa ihanasti itsesi näköisessä elämässä!

Rakkaudella,
Coach Kati
Parisuhdeterapeutti, Erovalmentaja, Kliininen hypnoterapeutti, NLP Trainer-valmentaja
[email protected]

Parisuhteen päätöksenteko-valmennus: Parisuhde vai ero? Erota vai ei?

Parempi parisuhde vai erinomainen ero? -päätöksentekovalmennus

Kannattaako erota vai pysyä parisuhteessa? Ratkaisukeskeinen päätöksentekovalmennus parisuhteen risteyskohdassa Mietitkö, onko teidän parempi jatkaa yhdessä vai erikseen?  Pelkäätkö tekeväsi väärän päätöksen, jota tulet katumaan? Miltä sinusta tuntuisi, jos saisit tehtyä päätöksen levollisemmin mielin?  Vapaudu ‘Erota vai ei?’ -jahkailusta. Tee arvojesi mukainen, hyvin harkittu päätös. Haluan tehdä parhaan päätöksen! “Hei!🥰 Oon aamulla käynyt kurssimateriaalia läpi ja sanon vaan, että WAU!!! Saat kyllä mut ajattelemaan! Kiitos❣️” “Parempi parisuhde vai ero?-verkkovalmennus auttaa saamaan kaaoksen hallintaan ja selkiinnyttää

SAA VIIKOITTAISTA INSPIRAATIOTA

OTA YHTEYTTÄ!

UUSIMMAT

Laita hyvä kiertoon!

Mitä ajatuksia tämä artikkeli herätti sinussa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lataa ilmainen e-kirja "Rakastan sinua, mutta..."

4 avaimen työkalupakki turhauttavan ‘Erota vai ei?’-ajatusvyyhdin selkiyttämiseen.