Tunnetko itsesi huijariksi töissä, yrittäjänä tai esiintyjänä? Mikä on huijarisyndrooma? Se on se ikävä fiilis, kun et usko olevasi tarpeeksi hyvä töissä, vaikka tavallaan järjellä ajateltuna tiedät, että pärjäät ja jopa menestyt hyvin. Huijarisyndrooma ei ole sairaus, mutta se todellakin voi sairastuttaa myös fyysisesti, jos et hae apua. Kun omat ajatuksesi ovat rapistuttaneet itseluottamuksesi, ulkopuoliset näkökulmat auttavat huijarisyndroomasta vapautumiseen.
Tällä sivulla voit tehdä hyvän huijarisyndrooma-testin, tunnistaa suuret tai vähäiset oireet itsessäsi, lukea itseapu-ohjeet huijarisyndroomasta irtautumiseen itsenäisesti sekä saada apua terapiasta tai erinomaista palautetta saaneelta hyvän mielen verkkokurssilta vapaasti omalla ajallasi 24/7 (videot, äänitteet ym).
"WAU mitä minulle tapahtuu, kun sallin itselleni Hyvää. Olen tämän kaiken hyvän arvoinen! ❤️"
Tunnista huijasyndrooma-merkit ja ota vastaan apua, joka auttaa nopeastikin.
Huijarisyndrooman tunnistaminen on ensimmäinen askel sen purkamisessa, sillä vasta kun ymmärrät ajattelumalliesi juuret ja logiikan, voit alkaa muuttaa niitä monilla mentaalivalmennus- ja terapiametodeilla.
Huijarisyndrooman merkit näkyvät usein mm. ylikorostuneena itsekritiikkinä, jatkuvana suorittamisena ja vaikeutena ottaa vastaan kehuja ilman sisäistä vähättelyä. Alempana tällä sivulla voit lukea tarkemmin näistä sekä parhaat keinot vapautua huijarisyndroomasta.
"Aloittaessani tutustumaan itseeni syvemmin Katin ohjauksessa Hyvä, Parempi, Minä! -ohjelmassa, kärsin mm. paniikki- ja ahdistuneisuusoireista sekä huonounisuudesta. Minulla oli tarvittaessa käytössä rauhoittavat lääkkeet ja unilääkkeet. Elämäni tuntui selviytymistaistelulta päivästä toiseen, ei puhettakaan mistään sellaisista asioista kuin nautinto, aito ilo, luottamus tai rentous - asiat, joista on tullut nykyisin elämäni ykkösprioriteetteja, joihin ohjaan lempeästi mielenkiintoani ja kalenteriani. Muutokset, jotka koin, alkoivat yllättävän nopeasti. Katin ohjeiden mukaan hoidin - ja hoidan edelleen - itseäni. Päätin heti alussa, että laitan tähän "kaiken peliin". Tämä matka on sisältänyt paljon oman itsen työstämistä, yllätyksiäkin, mitä nousi esiin oikeiden kysymysten avulla. Koen olevani nyt vahvemmin MINÄ, kuin koskaan ennen. Olen oppinut rauhoittamaan kehoni ja mieleni, enkä ole enää pitkään aikaan tarvinnut rauhoittavia- tai unilääkkeitä. Se on minulle hämmästyttävää edelleen. Olen todella kiitollinen tästä ohjauksesta. Katilla on mieletön kyky kaivautua ongelmien ytimeen, auttaa kohtaamaan ne ja ratkomaan niitä. Tapaamisten jälkeen on aina voimaantunut ja kevyt olo, mieli täynnä toivoa.☀️ Suosittelen tätä valmennusta ihan kaikille ja eritoten sinulle, joka kamppailet töissä tai elämässä muuten. Tai sinulle, joka koet olevasi jotenkin "umpikujassa" tai "tuuliajolla". Koska et sinä oikeasti ole.❤️"
Huijarisyndroomasta kärsiminen on tarpeetonta, koska hyvää terapeuttista apua huijarisyndroomaan on saatavilla nyt nopeasti sekä self help -itseopiskeluna (hyvän mielen verkkokurssi) että terapia-/valmennustapaamisten muodossa (ks. ajanvaraus terapiaan ja henkilökohtaiseen valmennukseen etänä tai vastaanotolla)
Erittäin yleinen huijarisyndrooma ei kysy titteliä, koulutusta, uramenestystä tai saavutuksia työelämässä.
Miten yleistä huijarisyndrooma on naisilla tai miehillä työelämässä?
Lyhyt vastaus: erittäin yleistä, ja enemmän naisilla kuin miehillä. Eikä tämä sisäisesti kalvava, alitajuinen huijarisyndrooma liity siihen, miten hyvä työssään tämä työelämän huijariksi itsensä tunteva nainen tai mies oikeasti on.
Nimittäin ikävä huijarifiilis työelämässä hiipii hiljaa mieleen myös silloin, kun kaikki menee hyvin töissä tai yrittäjänä. Esim. kun juuri sait ylennyksen, kiitosta, uuden asiakkaan tai mielenkiintoisen projektin.
Ja sen sijaan, että iloitsisit tai taputtaisit selkääsi ”hyvä minä, osaan tämän ja opin uutta jatkuvasti!”-tyyppisesti, sisälläsi kuiskaa ahdistava ajatus: “Entä jos he huomaavat, että en oikeasti osaa mitään? He antoivat minulle hyvää palautetta, koska eivät näe, että olen huijari tällä alalla / roolissa / työtehtävässä!”
Tämä ärsyttävä sisäinen sabotoija, piinallinen huijarisyndrooma iskee yllättävän moniin kokeneisiinkin konkareihin ja jopa kansainvälisesti menestyneisiin asiantuntijoihin, tutkijoihin, johtajiin, yrittäjiin, kouluttajiin, puhujiin ja esiintyjiin. Huijarisyndroomasta kärsii siis moni sellainen erittäin pätevä, osaava ja myös menestystä saavuttanut oman alan ammattilainen!
Tutkimusten mukaan itseasiassa jopa 70 % ihmisistä kokee elämänsä aikana huijarisyndrooman oireita eli arkikielellä: stressaavaa alemmuudentunnetta ja vahvaa itsensä kyseenalaistamista. Huijarisyndroom ei ole siis vain sinun ongelmasi, vaan laajasti jaettu, monimutkaisen mielen salakavala vyyhti, johon voi jäädä jumiin juuri hän, jolla ei todellakaan olisi mitään syytä epäröidä omaa itseään ammatillisesti tai muuten.
Nopea huijarisyndrooma-testi (itsearvio):
Testaa onko sinullakin huijarisyndrooma, kuinka monta huijarisyndrooman tavallista merkkiä sinun kohdalla täyttyy ja kuinka vahvat oireet sinulla on vai onko sinulla kenties vain lievä huijarisyndrooma, josta irtautuminen onnistuu helpommin. Apua on kuitenkin aina saatavilla, vaikka tunnistaisit itsessä kaikki huijarisyndrooman tyypilliset ilmenemismuodot.
Huijarisyndrooman itsearviointi-kysymyksiä, joiden avulla tiedät onko sinulla huijarisyndrooma vai ei (arvioi kuinka paljon / usein ajattelet esim. näin):
-
- Joskus pelkään, että muut saavat selville, kuinka vähän tietoa tai osaamista minulla oikeasti on.
-
- Ajattelen joskus, että sain nykyisen asemani tai menestykseni vain, koska satuin olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan, tunsin oikeat ihmiset tai työhaastattelija teki virheen kohdallani.
-
- Vältän arviointeja, jos mahdollista, ja pelkään, että muut arvioivat minua.
-
- Kun ihmiset kehuvat saavutuksiani, pelkään, etten pysty jatkossa täyttämään heidän odotuksiaan.
-
- Saatan antaa vaikutelman, että olen pätevämpi kuin todellisuudessa olen.
-
- Olen usein onnistunut kokeessa tai tehtävässä, vaikka pelkäsin etukäteen, etten suoriudu hyvin.
-
- Harvoin teen projektin tai tehtävän niin hyvin kuin haluaisin.
-
- Pelkään, että minulle tärkeät ihmiset huomaavat, etten olekaan niin osaava kuin he luulevat.
-
- Muistan helpommin tilanteet, joissa en suoriutunut hyvin, kuin ne, joissa onnistuin.
-
- Joskus tuntuu siltä, että menestykseni elämässä tai työssä on seurausta jostakin virheestä tai vain hyvästä tuurista.
(huijarisyndrooma-testi jatkuu)
-
- Minun on vaikea ottaa vastaan kehuja hyvästä työstä, älykkyydestäni, tehokkuudestani tai saavutuksistani.
-
- Olen ajoittain pettynyt nykyisiin saavutuksiini ja ajattelen, että minun pitäisi saada aikaan enemmän.
-
- Pelkään usein epäonnistuvani uudessa tehtävässä, vaikka yleensä onnistun hyvin.
-
- Kun olen onnistunut jossain ja saanut siitä tunnustusta, epäilen kykeneväni toistamaan saman menestyksen.
-
- Jos saan kiitosta, kehuja tai tunnustusta jostakin, vaivaannun tai vähättelen sen merkitystä.
-
- Vertaan usein kykyjäni muihin ja ajattelen, että he voivat olla minua älykkäämpiä tai muuten osaavampia tai että he ansaitsevat menestyksen paremmin kuin minä.
-
- Murehdin usein, etten onnistu projektissa tai kokeessa, vaikka muut uskovat vahvasti, että pärjään.
-
- Jos olen saamassa ylennyksen tai tunnustusta, epäröin kertoa siitä muille ennen kuin se on täysin varmaa.
-
- Uuden työpaikan tai asiakkaan saadessani pelkään menettäväni sen kuitenkin ja silloin menettäisin kasvoni, joten vältän mm. työpaikan vaihdoksesta kertomista ennen kuin asemani on vakiintunut esim. koeajan jälkeen.
-
- Tunnen itseni huonoksi ja lannistuneeksi, jos en ole ”paras” tai vähintään ”erityinen” joissain tilanteissa.
-
- En koe työskenteleväni riittävästi, vaikka ahkeroin.
-
- Tunnen stressiä töistäni ja pelkään olevani uupunut tai uupumassa pian.
Kuka ”keksi” huijarisyndrooma-diagnoosin?
Pauline Rose Clance on yhdysvaltalainen tunnettu psykologi-psykoterapeutti, joka tunnetaan erityisesti työelämän huijari-ilmiön (impostor phenomenon, imposter syndrome) tutkijana ja käsitteen kehittäjänä. Hän on kirjoittanut aiheesta kirjan (The Impostor Phenomenon: Overcoming the Fear that Haunts Your Success) ja tarjoaa psykoterapiaa USAssa.
Pauline Rose Clancen erikoisterapia-aloja ovat huijarisyndroomaan läheisesti liittyvät aiheet mm. ahdistus, masennus, suru, vaikeudet ihmissuhteissa ja naisten erityiskysymykset (erityisesti naisilla on huijarisyndrooma useammin kuin miehillä).
Mistä huijarisyndrooma johtuu?
Mistä se huijarisyndrooma-stressi sitten oikein kumpuaa ja miten sen syntysyihin pääsee käsiksi, jos ei tiedä mistä se johtuu omalla kohdalla?
Huijarisyndrooma on syvällä identiteetissäsi piilevä epävarmuus siitä, että olet saavuttanut asioita sattumalta, hyvän onnen, sosiaalisten suhteiden tai ulkoisten tekijöiden ansiosta etkä oman osaamisesi tai ahkeruutesi vuoksi.
Tämä ajoittainen tai jatkuva riittämättömyyden tunne on ahdistava kokemus, joka ei vastaa todellisuutta, vaan perustuu alitajuisiin uskomuksiin, varhaislapsuuden ja nuoruuden kokemuksiin (tai työelämässä aiemmin koettuihin vaikeisiin tilanteisiin) tai vääristyneeseen käsitykseen siitä, mitä ”pätevyys” tai ”riittävä osaaminen” tarkoittaa objektiivisesti tarkasteltuna.
Huijarisyndrooman taustalla olevat tekijät sisältävät esimerkiksi:
-
- Perfektionismi: Et koskaan ole todella tai edes suhteellisen tyytyväinen omiin suorituksiisi, joten mikään työpanos ei riitä sinulle itsellesi kunnolla eikä hyväkään työsaavutus tunnu aidosti ansaitulta.
-
- Vertailu muihin: Arvioit omaa osaamistasi jatkuvasti toisten vahvuuksien kautta etkä tunnista omia parhaita vahvuuksia realistisesti. Jos tunnistatkin, et usko niihin tiedostamattomalla tunnetasolla (joka ohjaa ahdistavia ajatuksia, stressaavaa tunnetilaa ja käytännön päätöksiä ja toimintaasi 95%).
-
- Kulttuuriset ja sukupuoliroolit: Tutkimuksissa on havaittu, että etenkin naiset, vähemmistöt ja ne, jotka etenevät yleisten kulttuurillisten ja sosiaalisten normien vastaisesti, kokevat huijarisyndroomaa tavallista useammin. Esimerkiksi kun ylenet johtajaksi nuorena naisena tai toisen alan kautta tai mm. ammatinvaihtajana alojen välillä, jotka ovat monen mielestä ”liian kaukana” toisistaan.
- Rentoutumisen ja ajatusten/tunteiden johtamisen vaikeus ym. metataidot
Huijarisyndrooma työelämässä on tiedostamattoman mielen tason näkymätön taakka, jonka seuraukset haittaavat hyvinvointiasi tai uralla etenemistä hyvinkin näkyvästi.
Oletko koskaan esimerkiksi:
-
- Jättänyt hakematta palkankorotusta, ylennystä tai uutta työtä, koska ”en ole vielä valmis”?
-
- Käynyt läpi kirjoittamasti sähköpostin, hakemuksen, koetekstin, gradun tai raportin useasti ennen lähettämistä?
-
- Lukenut ohjeet useaan kertaan, vaikka olet tehnyt saman asian ennenkin?
-
- Ajatellut, että esihenkilösi tai asiakkaasi yliarvioi sinua ja pelkäät paljastumista oman ammattialasi huijariksi?
Nämä ovat tyypillisiä merkkejä siitä, että alitajuntainen huijarisyndrooma ohjaa työelämässä tai yrittäjyydessä toimintaasi haitalliseen tai turhaa aikaa vievää suuntaan. Se saa sinut ylivarovaiseksi lillukanvarsien hinkkaajaksi (mihin ei ainakaan yrittäjällä ole varaa), itseäsi kyseenalaistavaksi oman työn ja hyvinvointisi sabotoijaksi tai sosiaalisesti vetäytyväksi jääkuningattareksi tai täydellisiä kulisseja kannattelevaksi supersankariksi.
Itsesi piiskaaminen tai kovettaminen ei tuo turvaa sisäiselle lapsellesi.
Olet kenties tottunut miellyttämään jo vanhempiesi hyväksynnän saamiseksi tai keräämään papukaijamerkkejä kympin tyttönä ja hymypoikana/-hymytyttönä opettajan tai luokkakavereiden sosiaalisen hyväksynnän eli turvan ansaitsemiseksi. Mutta nyt aikuisena sinun on mahdollisuus tiedostaa ja hoitaa aiemmat alitajuiset ajurisi, kiintymyssuhdemalliesi vinoumat ja tunnelukot sekä muut haitalliset ajatus-, tunne- ja toimintamallisi.
Jos et tee muutosta sisäisessä maailmassasi ja turvallisuuden tunteen vahvistamisessa, huijarisyndrooma heikentää urakehitystä, luottamusta omaan ääneen ja uuvuttaa henkisesti. Ja kun psyykkinen hyvinvointi on koetuksella jatkuvan alitajuisen stresesin vuoksi, keho oireilee ensin vain ”selittämättömillä” vatsa- ja pääkivuilla, migreenillä, unettomuudella tai bruksismilla jne. Kunnes iskee syöpä tai muu fyysistä terveyttäsi nakertava oireyhtymä, jolle ”ei löydy selitystä”.
Keho ja mieli ovat 100% synkronissa tälläkin sadasosasekunnilla, kehomieli, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Siksi myöskään huijarisyndrooma ei ole mikään leikin asia. Se voi oikeasti koitua kohtaloksesi, myös fyysisen terveytesi kustannuksella.
Siksi on tärkeää hakea apua huijarisyndroomaan eikä sinnitellä yksin aivan turhanpäiten. Se, että olet tottunut häpeämään itseäsi, ei saa olla syy hävetä avun hakemista ja vastaanottamista.
Huijarisyndrooma ei siis ole harmiton itseluottamusongelma, vaan sinun koko työ- ja yksityiselämän potentiaalia ja psykofyysistä terveyttäsi syövä sisäinen haitallinen rakenne, joka kaipaa purkamista.
Hermostoterveys ja huijarisyndrooma -yhteys on todellinen
Kun elät toistuvasti tai jopa jatkuvasti tunnetilassa, jossa pelkäät paljastuvasi huijariksi, koko kehosi käy ylikierroksilla. Ahdistavat ajatukset eivät pyöri vaan päässäsi, vaan sekoittavat kemikaalicocktailin, joka saa myös fyysisen kehosi kärsimään. Tiedostitpa tätä systematiikka taikka et.
Autonominen hermosto siirtyy kirjaimellisesti autonomisesti eli ihan itsestään, automaattisen helposti sympaattiseen ”taistele tai pakene” -tilaan, vaikka todellista vaaraa ei ole. Tämä krooninen vireystilan kohoaminen ja sympaattisen hermoston puolella selviytyminen erittäin haitallisella tavalla aiheuttaa ”tavallisen” stressin lisäksi keskittymisvaikeuksia, muistiongelmia ja unihäiriöitä sekä alentaa luovuutta ja ideointikykyäsi. Eli juuri niitä ominaisuuksia, joita tarvitsisit epävarmuuden voittamiseen ja todelliseen menestymiseen töissä tai yrittäjänä tai vaikkapa esiintyvänä taiteilijana. Tällöin tulee vahvistaa parasympaattisen hermoston puolta, joka tasapainottaa kehomielen luonnollisesti.
Huijarisyndrooma ja esiintymisjännitys liittyvät myös läheisesti yhteen. Moni tunnettu muusikko, suosittu näyttelijä ym. menestynyt artisti kärsiikin molemmista, vaikka maallikon voisi olla vaikeaa sitä uskoa. Olet kuitenkin varmaan kuullut, kuinka joku kuuluisa laulaja oksentaa juuri ennen esiintymislavalle menoa?
Huijarisyndrooma luo siis pahimmillaan myös fyysisiä paniikkikohtauksen oireita, koska on kyse luonnollisesti biologisesta reaktiosta ahdistaviin ajatuksiin ja pelkoon omasta selviämisestä pienen tai suuren yleisön edessä.
Huijarisyndrooman aiheuttamaa hermostollista kuormaa voidaan purkaa monella tavalla. Hyvät keinot, kuten hengitysharjoitukset, resilienssivalmennus, ratkaisukeskeisen NLP-valmennuksen käytännölliset menetelmät ja syvällisesti voimaannuttava hypnoterapia auttavat muuttamaan alitajuisia ja tiedostamattoman mielen ohjelmointeja, jotka ylläpitävät sisäistä huijarinarratiivia.
Huijarisyndroomasta vapautuminen: Hyviä vinkkejä millä päästä eroon huijarifiiliksestä
Seuraavaksi käydään läpi muutamia hyviä keinoja miten päästä eroon huijarisyndroomasta:
Ensinnäkin tiedosta, vaaditko itseltäsi työroolia, joka itseasiassa on synnynnäisen hermostosi vastainen? Esim. vaaditko itseltäsi ekstrovertin sosiaalista aktiivisuutta, vaikka sinun luontainen taipumuksesi onkin introvertimpi? Tällöin kulutat hermostoasi fysiologisesti joka tapauksessa, vaikka kääntäisit ajatuksesi parhain päin (ks. alempana tällä sivulla).
Ethän siis yritä mielen voimalla vääntää itseäsi synnynnäisen biologiasi vastaiseen toimintaan? >> Lue autonomisesta hermostosta, primitiivireflekseistä (mm. taistele-pakene) sekä Senso-hermostokartoituksesta ja MBTI-persoonallisuustyypeistä.
Aivojen plastisuus tietysti toimii kuitenkin eli opit hyväksi ja voit menestyä hienosti sellaisissakin asioissa, jotka eivät ole sinulle synnynnäisesti luontaisia ja hermostoasi helliviä. Tällöin työnteko käy raskaaksi etkä tunne olevasi oma itsesi juuri sinulle sopivalla alalla, vaikka faktisesti menestytkin. Jokin sisäinen (hermostollinen, tiedostamaton) epäbalanssi kalvaa sinua tavallaan siis ihan syystä.
Vahvista omaa sisäistä turvan tunnetta
Laumaeläiminä meidän tärkein evolutiivinen, biologinen turvan lähde on lauman suoja. Siksi haluamme miellyttää ja tehdä kaikkemme (=ylisuorittaa), jotta emme vaan joutuisi yhteisömme hylkäämäksi. Tuo lauma voi olla joskus 1 henkilö, joskus vaikkapa se työporukka tai ammatillinen kollegaporukkasi (jopa esim. ”kaikki Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneet opiskelukaverini 20 vuoden takaa ovat kuitenkin paljon fiksumpia kuin minä”).
Kun saamme vahvistettua sisäistä turvan tunnettasi, stressi vähenee ja huijarisyndrooma häviää luonnollisesti.
Selkeytä todelliset tavoitteesi (ei vain niitä, joihin olet tottunut tähtäämään)
Työpahoinvoinnin yleisimpiä syitä on henkilökohtaisen epäbalanssin lisäksi huono johtaminen, puutteellinen organisointi isossa kuvassa ja myös työtehtävien roolituksessa tiimiläisten välillä, sekä tavoitteiden asettamisen ja seuraamisen puutteet. Jos siis tunnet, että et ole tavoitteidesi tasalla etkä ole riittävän hyvä suhteessa siihen, mitä sinun pitäisi saavuttaa, niin tupla-tripla-varmista ensin esihenkilöltäsi mitkä ovat tavoitteesi oikeasti?
Kun tiedostat mitä sinulta oikeasti odotetaan, voit laskea rimaasi siltä osin. (tosin tiedostamattomat omat sisäiset ajurisi saavat sinut edelleen puskemaan kovempaa ja korkeammalle, ennen kuin saavutat myös sisäisen turvan)
Entä mikä on todellinen oma tahtotilasi elämässä? Sen kirkastaminen vapauttaa sinut turhasta näennäistavoittelusta ja kulissien kannattelusta todellisen itsesi edessä.
Tunnista oman mielen automaatiot vs ylisukupolviset uskomukset ja traumat
Kun kuulet mielesi kuiskaavan: “En osaa, en ole tarpeeksi hyvä”, pysähdy ja tarkkaile: kuka näin väittää? Onko tuo yksittäinen lannistava ajatus tosiasia vaiko vain opittu, sisäistetty rajoittava uskomus?
Tunnista perheesi, sukusi, työyhteisösi, kaveriporukkasi ja myös mm. Suomen kulttuurin tyypilliset ajatus-autopilotit, jotta et luule kaikkia ajatuksiasi omiksesi saati totuuksiksi.
”Meidän suvun naisilla on huono matikkapää” on tyypillinen ylisukupolvinen rajoittava uskomus. Vaikka olisit siis ollut kympin tyttö matikassa ja työskentelisit tutkijana tai opettajana matemaattisia taitoja vaativalla alalla, et koe olevasi tarpeeksi hyvä. Kunnes muutat näitä rajoittavia ajatuksia syvemmällä tasolla.
Harjoittele uskomusten purkua, ajatusten editointia, minäkuvan kehittämistä ja itsesuggerointia
Olivatpa rajoittavat uskomukset ns. omiasi taikka ylisukupolvisia, ne on aina purettavissa. Tähän on monenlaisia mentaalivalmennuskeinoja, joita voidaan tehdä myös rentouttavassa hypnoosissa. Lisäksi mm. ajatusten editointityökaluja voidaan käyttää myös päiväntajunnassa eli täydessä valvetilassa (beta-aivoaaltojen tasolla).
Yhtälailla kun aiemmat rajoittavat uskomukset eli päänsisäiset ajatukset ovat ajaneet jopa kehosi paniikin partaalle, niin samalla tavalla ajatuksen voimalla voit rakentaa vahvempaa minäkuvaa yksi uusi, parempi ajatus kerrallaan. Tähänhän myös tieteellisesti todistettu placebo- vs nosebo-vaikutus liittyy.
Itsesuggestioiden sanoittamisessa kannattaa kuitenkin olla tarkka ja taktinen (=todellisen tärkeimmän tahtotilasi saavuttamisen ja nykytilanteesi huomioonottava), koska ajatuksilla todellakin on vahva voima eikä siis kannata käyttää mitä tahansa suggestioita, joita olet kuullut joltain muulta vaikkapa someinfluensserilta tms. Suggestiot tulee rakentaa porrastaen ja omaan nykyiseen alitajuiseen maailmaasi sopivasti juurruttaen, ei äkkijyrkästi ja pinnallisesti.
Kirjoita ylös saavutuksesi, ja puhu ääneen huijarisyndroomasta.
Kirjaa ylös kymmeniä pieniä tai isompia asioita, joissa olet onnistunut edes jotenkin (=omat rimasi tuskin ovat edes ylittyneet, vaikka muiden silmissä ne olivat huippusuorituksia). Muista lisätä listaan myös ”pehmeät taidot”: kuunteleminen, empatia, tilannetaju. Näitä ei aina noteerata ansioluetteloissa, mutta ne ovat todellisia arvoja ja onnistumisen metataitoja. Analysoi listaasi vaikkapa kuvitteellisen ulkopuolisen kadunkulkijan silmin ja huomaa kaikki hyvä, josta voit itseäsi ainakin arvostaa (niin vaikealta kuin se tuntuukin vielä).
Huijarisyndrooma menettää voimansa, kun sen ensin nimeää ja sitten edes yrittää analysoida järkiperäisesti. Lisäksi jonkun toisen kanssa yhdessä jaetut kokemukset luovat yhteyttä ja vakuuttavat alitajunnallesi, ettet ole surkimus etkä yksin. Mentoroinnin tai coachaavan työnohjauksen kautta sekä terapiassa voit purkaa turhia sisäisiä rajoitteita ja vapautua huijarisyndroomasta pysyvästi ja lopullisesti. >> Ajanvaraus
Pyydä palautetta – ja ota se vastaan (vaikka et siihen uskoisi vielä).
Pyydä palautetta useammin ja monelta eri henkilöltä niin töissä kuin yksityiselämänkin piireissä. Pyydä myös perusteluja, jotta uskot hyvän palautteen olevan oikeastikin perusteltua. Muuten selittelet ”no se vaan kiitti mua, ei se oikeesti tarkoittanut sitä”.
Fokusoi hyvään palautteeseen jopa sanatarkasti ja usko palautteen antajaa, äläkä vähättele hänen palautetta saati häntä palautteenantajana vaikkapa siksi, että hän ei sinun kartallasi (=mielensisäinen mindset) ole esim. tarpeeksi pätevä antamaan palautetta. Ethän aliarvioi toista ihmistä siksi, että alitajuntasi on vaikea vastaanottaa hyvää palautetta.
Vaikka et ensialkuun uskoisi palautteenantajan rehellisyyttä, kiitä häntä silti. Se, että hän antaa sinulle palautetta, on suuri lahja, josta kiitetään. Se, että vähättelet hänen kauniita sanojaan, on suuri rikkomus häntä kohtaan. Sinun tehtäväsi on editoida sisäistä maailmankuvaasi niin, että jatkossa nuo palautteet myös tuntuvat tosilta ja hyviltä eivätkä vain epätodelta feikkikehumiselta.
Tähän palautteen pyytämiseen, antamiseen ja vastaanottamiseen liittyy mielenkiintoisella tavalla myös mm. persoonallisuuspiirteesi. Esim. osa henkilöistä arvostaa enemmän kriittistä, rakentavaa palautetta kuin kiitoksia, koska kritiikki auttaa häntä aina vaan parantamaan suoritustaan ja kiitokset ovat turhanpäiväisiä. Tämä persoonallinen taipumus palautteeseen liittyen vaikuttaa monin tavoin muutenkin työelämässä, joten suosittelen sinulle virallista MBTI-persoonallisuustestiä ja -coachingia.
Ymmärrä työelämän nopea muutos ja eri työpaikkojen erilaisuus.
Vauhti maailman myllerryksissä ja globaaleilla markkinoilla on ollut nopeaa erityisesti viimeisen vuosikymmenen aikana. Eikä tahti varmasti hiljene mm. tekoälyn aikakaudella tai geopoliittisten markkinavääntöjen vuoksi. Meidän keho ja hermosto on kuitenkin viritetty pitkän evoluution aikana eikä se myöskään tule muuttumaan niin nopeasti kuin maailma ympärillämme. Se luo riittämättömyyden tunnetta ja epävarmuutta omista kyvyistä.
On siis täysin normaalia, että sinulta vaadittavat asiat voivat kuormittaa ja tunnet, että et selviä. Anna siis itsellesi armoa siinä, että on turhaa taistella kehoasi vastaan, vaikka muut ympärilläsi vielä juoksisivatkin kuin päätön kana omaa evolutiivista todellisuuttaan vastaan. Näe iso kuva ja pidemmälle kuin tämänhetkinen kaaos. Silloin selviät myös muuttuvassa työelämässä etkä piiskuroi itseäsi järjenvastaisesti.
Harjoittele tunteiden käsittelyä ja stressinsäätelyä
”Matemaattisesti” yksinkertaistettuna stressi on koetun uhan ja koettujen voimavarojen välinen erotus. Kun siis editoit pienemmäksi omaa kokemustasi (kuvitellusta/todellisesta) uhasta eli riskistä mm. epäonnistua töissä, stressin taso pienenee. Tai kun editoit suuremmaksi omia voimavarojasi, stressi pienenee silloinkin.
Suurin osa suomalaisista on kasvatettu ”sisulla, perkele, vaikka läpi harmaan kiven!”-mentaliteetilla. Siksi vaadimme itseltämme suorituksia, joihin senhetkiset voimavaramme eivät riitä, vaikka päällämme seisoisimme. Ja mitä enemmän taistelemme tuulimyllyjä vastaan, sitä heikommiksi voimavaramme ehtyvät ja stressi kasvaa entisestään.
Stressinsäätely ja tunteiden johtamisen taidot ovat siis avainasemassa siinä, kun haluat voittaa huijarisyndrooman.
Harjoittele levollista kehollista läsnäoloa omana itsenäsi, ei mallisuorituksia kopioiden oman hermostotyyppisi vastaisesti.
Koska keho ja mieli ovat 100% synkronissa hermoston kautta tälläkin sadasosasekunnilla, niin on selvää, että kehollinen turvallisuus tuo automaattisesti myös psyykkistä turvaa. Tähän vaikuttaa mm. oma synnynnäinen kehosi eli hermostosi.
Joillekin hermostotyypeille turvaa luo tietynlainen ”hyvä ryhti” vaikkapa istuessa tai seistessä esiintymisen hetkellä, kun taas toiselle hermostotyypille tuo ”hyvä ryhti” viekin hermoston automaattisesti suoritusmoodiin eli stressin puolelle.
Vastaavasti mm. katseen kohdistamisen suunta vaihtelee hermostotyypin mukaan eli klassinen ”katso ylöspäin, niin piristyt”-ohje ei päde kuin osan hermostotyypeistä kohdalla.
Tokihan hermostosi oppii, että selviät kyllä tilanteesta kuin tilanteesta, olipa fyysinen kehollinen asentosi tai liikkeen rytmi mikä tahansa. Mutta on turhaa viedä itseään stressiin vaikkapa ”hyvän ryhdin” vuoksi, vaikka meille peruskoulussa tai jossain jumppatunneilla ja armeijassa niin opetettiinkin.
Mitä useammin viet itsesi stressimoodiin myöskään tämänkaltaisen fyysisen yliyrittämisen vuoksi, sitä pahemmaksi huijarisyndrooma yltyy.
Huijarisyndrooman hoitaminen ei tarkoita hanskojen heittämistä tiskiin ja aliyrittämistä – päinvastoin.
Kannusta itsäsi yrittämään ja kokeilemaan uudelleen ja uudelleen aivan kuin tsemppaisit taaperoa kävelemään ensimmäisiä kertoja huterin polvin pöytää vasten tukea ottaen.
Anna aikaa sisäiselle lapsellesi oppia, yrittää, kokeilla. Uudelleen, uudelleen, uudelleen. Ja jokaisella askeleella kannusta, kehu, kiitä yrittämisestä.
Onnittele, että edes aloitit, vaikka et saanut valmiiksi. Kiitä, että sait edes sen ”vitosen arvoisen suorituksen”, vaikka et kymppiin asti yltänytkään. Näin rakennat uutta itsevarmuutta aivojen plastisuutta hyödyntäen.
Mutta muista, että huijarisyndrooma ei katoa lisää uurastamalla ja entistäkin paremmin menestymällä. Yrittämisen riittävyys ja liiallisuus on tärkeää tunnistaa, koska useinhan huijarisyndroomasta kärsivät pikemminkin yrittää ja ahkeroi aivan liikaa voidakseen vihdoin tuntea olevansa riittävän hyvä ja hyväksytty, rakastettu.
Luo ympärillesi sinua aidommin tukeva yhteisö.
Sanonta, että olemme 5 läheisimmän ihmisen keskiarvo, pitää varsin hyvin paikkansa. Työpaikkakiusaaminen, -vähättely, -kilpailu ym vetävät sinua alas, ellet joko itse rakenna muutosta työpaikkakulttuuriinne tai vaihda maisemaa.
Työ- ja muun kaveriporukan sisäinen sanaton kulttuuri muuttuu jokaisen yksilön voimalla, mutta yksin ei kukaan sitä luo.
Samahan pätee parisuhteessa: et voi rakentaa hyvää parisuhdetta yksinäsi ilman, että puolisosi pistää tikkua ristiin. Tai varsinkaan jos hän laittaa kapuloita rattaisiin yhteiselle hyvinvoinnillenne. Ja aivan kuten parisuhteesta, niin myös työsuhteesta kannattaa joskus äänestää jaloillaan.
Tiedosta siis yhteisön voima, ja arvioi sinulle aidosti hyvää tekevä ympäristö aina aika-ajoin. Se kupla, jossa voit hyvin huijasyndroomasta kärsiessäsi, ei todennäköisesti ole sama yhteisö, jossa voit aidosti hyvin omana itsenäsi ilman huijarifiiliksiä.
Tosin muista myös se, että vaikka usein ”vaihtamalla paranee”, niin pelkästään työsuhteesta tai parisuhteesta toiseen hyppimällä et pääse pakoon huijarisyndroomaa etkä itseäsi.
Huijarisyndrooma helpottaa lopulta vain vahvistamalla aitoa, syvällisempää itsetuntemustasi ja kasvamalla vahvempaan mielenrauhaan.
Huijarisyndrooma ei ole merkki siitä, että olisit epäonnistunut ja sinun pitäisi vain ahkeroida tai opiskella enemmän.
Et tarvitse lisää todisteita siitä, että kelpaat. Tarvitset uudenlaisen suhteen itseesi. Ja se on mahdollista rakentaa yksi uusi mielen metataito kerrallaan.✨
Tunnista huijasyndrooman merkit ja ota vastaan apua huijasyndroomasta eroon pääsemiseksi
Kun haluat käsitellä huijarisyndroomaa henkilökohtaisesti ja löytää oman voimasi, olet lämpimästi tervetullut mukaan terapeuttisiin ja monin tavoin oivalluttaviin valmennuksiin. Tutustu hyvän mielen verkkokurssiin ja varaa keskusteluaika – nähdään pian videoilla, etänä tai livenä!
