Hermoston hyvinvointi sensomotorisella ja refleksivalmennuksella

Laita hyvä kiertoon!

Hermoston hyvinvointi vaikuttaa kehon kaikkien autonomisten toimintojen sekä fyysisen ja kognitiivisen suorituskykysi lisäksi myös stressinhallintaan, ajatusratoihisi, tunnetiloihisi, toimintaasi, vuorovaikutukseen, ihmissuhteisiin,… ihan kaikkeen.

Oletko sinä vielä tsekannut, onko sinun hermoradoissa on ikäänkuin “kivi kengässä” jatkuvasti mm. sammumattomien primitiivirefleksien tai syttymättä jääneiden spastisten refleksien vuoksi?

Entä miksi ylimääräisiä refleksejä eli turhia liikemalleja ei saada sammumaan vain hermostoa rauhoittamalla?

Arvaatko, miksi mm. huippu-urheilijat käyvät refleksikartoituksissa ja -hoidossa säännöllisesti?

Ja kun myös ei-urheilijan kehomieli on 100% synkronissa tälläkin sadasosasekunnilla, niin osaatkohan vielä edes hahmottaa miten sinäkin voisit parantaa arkeasi eli ihan normielämän “suorituskykyäsi” työ- ja yksityiselämässä samoilla metodeilla helpostikin?

Entä tiedätkö, milloin toimit, ajattelet ja käyttäydyt vain sinun suoritushermostolla etkä sensoprofiilisi synnynnäisten hermostovahvuuksiesi mukaisesti?

Ja kyllä, hermoston hyvinvointi voi näyttäytyä myös siinä, millainen sinun käyttäytymisesi ja sitä myöten muiden ihmisten tulkinta persoonallisuudestasi on (ks. esim. MBTI-persoonallisuustesteihin liittyvät näkökulmat).

Jos hermostosi “sakkaa” ihan turhanpäiten, keholliset tai kognitiiviset viestit eivät kulje suorinta tietä aivojesi prosessoitaviksi tai esimerkiksi etuotsalohko pätkii/jumittaa arkihommissa.

Vaikka olisitkin “perusterve”, mutta sinun hermosto ei olekaan ihan priimakunnossa tai et osaa sytyttää ja hoitaa sitä itse, et saa aivojesi ja koko kehomielesi luontaisia etkä opittuja vahvuuksiasi käyttöön optimaalisesti, vaan arki saattaa tuntua kuin kivirekeä vetäisit perässäsi tai vähintäänkin harmaan merkityksettömältä.

Tylsyyden tunnekin voi johtua ihan vaan siitä, että et ole vielä oppinut sytyttämään hermostoasi mm. kehollisten pikkuliikkeiden avulla.

Miksi hermoston hyvinvointi on toisinaan koetuksella?

Kehossa olevat sensoriset järjestelmät ovat osa hermostoa. Ne mahdollistavat ympäristön aistimisen sekä kehomme sisäisten tilojen seurannan. Keskushermostomme pääorganisaattori, aivot, ei ole kuitenkaan yksinään vastuussa siitä, minkälaisia tilannetulkintoja se tekee.

Esimerkiksi Babinski-refleksin päällä ollessa isovarpaasi tai muut kehonosasi (usein esim. kädet tai sormet) tekevät aivan ylimääräisiä pikkuliikkeitä jokaisella askeleellasi, vaikka tietoinen mielesi kuinka yrittäisi käskeä jalkojasi “ihan vaan kävelemään normaalisti”.

Koko kehon hermoston hyvinvointi on avainasemassa, ja onneksi kehon erinäisillä asennoilla ja liikkeillä voi vaikuttaa koko kehomielen tasapainoon.

Aivomme pyrkivät tietysti parhaansa mukaan tulkitsemaan kehon sisäiset ja ulkoiset signaalit oikein. Mutta elämän aikana väistämättäkin saatavien fyysisten ja psyykkisten “kolhujen” vuoksi hermoradat saattavat toisinaan välittää aivoille myös “virhedataa”.

Siksi kehomme / mielemme eli kehomieli ei aina toimi kuin rasvattu salama, vaan arki tuntuu takkuilevalta. Aina hermoston “nykimiset” eivät näy niin selkeästi ulospäin, ellei ole harjaantunut silmä tarkkailemassa vieressä.

Saatamme sättiä itseämme ja aivojamme siitä, miksi emme pystyneet parempaan vaikkapa töissä tai ihmissuhteissa, koska unohdamme kehomme hermoston olevan “osasyyllinen” arjen haasteisiimme.

Vaikka aivot ovatkin keskushermostomme ydin, joka ohjaa kehoa, niin fakta on kuitenkin se, että aivot eivät ihan itsestään niitä ohjauskäskyjään jakele. Aivotkin tekevät vain sille kuuluvat lajittelu-, arviointi- ja päätöksentekotyöt siltä pohjalta, minkälaista data kehosi on sille syöttänyt.

“Kaiken pahan alku ja juuri” ei siis välttämättä ole aivosi, vaan kehossasi piilevä ääreishermosto tai pikemminkin sen ottamat osumat.

Terveen hermoston hyvinvointi käsittää siis sekä keskushermoston (=aivot+selkäydin) että ääreishermoston. Se on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kehon ja mieli ovat 100% synkronissa, jatkuvassa yhteydessä toisiinsa. Sitä kuvaakin termi kehomieli.

Hermojärjestelmässä hermoimpulssit kulkevat tässä järjestyksessä:

Kehon automaattinen hermoimpulssien välitys-, prosessointi- ja vastausjärjestelmä on olennainen osa kehomme suojelua. Hermoston toiminnothan voidaan jakaa eri näkökulmista monin tavoin (mm. autonomisen hermoston sympaattiseen ja parasympaattiseen järjestelmään), mutta tässä artikkelissa tarkastellaan nyt datan kulkureittejä.

Tämän loogisen prosessin ymmärtäminen on tärkeää, jotta voit hahmottaa miten hermoston hyvinvointi vaikuttaa kokonaisvaltaisesti kehoosi, mieleesi ja koko elämäsi tasapainoon.

Hermoston 3 dataprosessointivaihetta tapahtuvat aina tässä järjestyksessä:

1. Afferentiaalinen hermosto:

- Prosessi alkaa, kun aistireseptorit havaitsevat ulkoisen ympäristön tai kehomme sisäisen muutoksen, kuten kuumuuden tai kivun, ja muuntavat tämän havainnon hermoimpulssiksi.

- Sitten signaali siirtyy sensorisen neuronin kautta keskushermostoon (=aivot+selkäydin), jossa alkuperäinen hermostodata on valmis arvioitavaksi.

- Kehollisia tai kognitiivisia ongelmia tulee, jos afferentiaalinen hermostojärjestelmä on ylivirittynyt tai poimii muuten vääriä signaaleja ja välittää ne keskushermostoon ikäänkuin “valeuutisena”.

- Ne voivat johtua vaikka fyysisistä kolhuista, joita sait vaikkapa pyllähtäessäsi pahasti häntäluullesi tai nyrjäyttäessäsi nilkkasi juoksukoulussa (kuten minä), taikka psyykkisistä rasitteista, joista yleisimpänä tietysti stressi töistä ja epätyydyttävästä parisuhteesta, lapsiin tai muihin perheenjäseniin liittyvistä huolista jne – you name it!

- Kun kehon turhan liikemallit (ylimääräiset refleksit) ja kehon asento tukevat juuri sinun yksilöllistä hermostotyyppiäsi (sensoprofiili) optimaalisesti, hermosto pystyy välittämään datan tiedostamattoman mielen miljardibittinopeudella (arviolta 3 miljardia kb/s) etkä junnaa vain suoritushermoston 50 kb/s-etanatahdilla (=tietoisen mielen prosessointikyky).

- Silloin hermoston hyvinvointi tukee menestystäsi kaikilla elämänalueilla ihan itsestään ja luonnollisesti, ja saat tuntea olevasi energinen ja elämäniloinen joka solullasi!

2. Keskushermoston integraatio ja hermoston hyvinvointi:

- Keskushermosto (=aivot+selkäydin) vastaanottaa ja käsittelee saapuvaa sensorista dataa.

- Pääsääntöisesti hermosto-informaatio kulkee ensin selkäytimeen ja sitä kautta aivoihin.

- Toisinaan tarvitaan supernopeaa reaktiota esim. vaaratilanteessa, jolloin selkäydin reagoi ilman aivojen prosessointia. Kansankielisesti puhutaan “se tuli selkäytimestä”, kun jokin homma sujui ilman sen kummempia kommervenkkejä.

- Silloin kun hermoimpulssi kulkeutuu myös aivoihin asti, aivot arvioivat, onko reaktio ylipäätään tarpeellinen vai onko kyseessä vain “taustahälinää”.

- Tarvittaessa aivot määrittää parhaaksi arvioimansa toimenpiteen. Reaktio voi olla esimerkiksi motorinen liike (esim. käden nosto) tai hormonitoiminnan stimulointi esim. ruoansulatukseen, uneen tai seksuaaliseen toimintaan liittyen.

- Autonomisen hermoston sympaattinen ja parasympaattinen osa säätelevät kehon kaikkia elintoimintoja automaattisesti. Siksi terve, vapaa hermosto on niin tärkeää sinun kokonaisvaltaiselle psykofyysiselle hyvinvoinnille.

- Toisinaan aivot saattavat tallentaa tiedon tulevaa käyttöä varten, optimoiden näin hermoston toimintaa parhaan arvionsa mukaan. Siksi saatamme tottua myös huonoihin olosuhteisiin, emmekä “taistele ja pakene” tietämme ulos tosiasiassa haitallisista tilanteista kuten stressaavasta työstä tai hyvinvointiamme yhä alemmas ajavasta kylmästä parisuhteesta.

- Keskushermosto pyrkii tekemään parhaat päätelmänsä sen datan pohjalta, jota sille syötät. Aivan kuten missä tahansa automaatiossa, lopputulos voi onnistua vain, jos lähtödatakin on kunnossa.

- Siksi hermoston “puhtaus” on supertärkeää onnistumisille niin huippu-urheilijoiden kaikissa koitoksissa kuin meidän tavantallaajienkin arkiaskareissa, ihmissuhteiden sujumisessa ja psykofyysisessä hyvinvoinnissa.

3. Motorinen-efferentiaalinen järjestelmä:

- Kun keskushermosto on päättänyt parhaan arvionsa mukaisesta sopivasta toiminnasta, se välittää tämän päätöksen motorisen neuronin kautta “efektorielimelle”, kuten lihaksille.

- Efektori toteuttaa määrätyn toiminnon, esimerkiksi vetämällä kehon osan pois vaarallisesta tilanteesta.

- Ylimääräiset, turhat reaktiot ovat niitä ongelmia, joita hermostokartoituksessa tsekkaamme ja sitten jumppaamme hermostoa kuntoon.

- Kyseessä ei ole toki mikään lihaskuntotreeni, koska kehollisilla “jumppaliikkeillä” hoidamme hermostoa, emme lihaksia. Lihasvoimakin kyllä kasvaa, kun ponnistukset saadaan sujumaan em. hermoston vahvuusnopeudella eikä esim. väärässä kehonasennossa hermostosi yksilöllisiä, luontaisia eli synnynnäisiä ratoja vastaan vängäten.

- Siksi näitä refleksi- ja sensoprofiili-hermostovalmennusta on alunperin tehty huippu-urheilijoiden kanssa, mutta nykyään tietysti ihan meidän normi-ihmistenkin hermoston hyvinvoinnin parantamiseksi.

Edellä esitetty, yksinkertaistettu hermoston prosessikuvaus korosti, kuinka hermoimpulssi kulkee kehossa aistiärsykkeestä alkaen toimintaan (tai toimimattomuuteen) saakka. Teoriassa siis homma rokkaa loogisesti ja hienosti, mutta käytännössä hermoston hyvinvointi voi sakata joka käänteessä.

Psykofyysinen SensoCoaching eli sensorinen/sensomotorinen valmennus (mm. Sensoprofiilikartoitus) ja spastisten/primitiivirefleksien hoito ovat toimiva kombo kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parantamiseksi luonnollisesti sinun synnynnäistä hermostoa kunnioittavalla tavalla. Varaa aika hermostokartoitukseen tästä.

Sensoriset järjestelmät koostuvat aistielimistä ja niihin liittyvistä hermoradoista, jotka välittävät tietoa aivoille.

Aistijärjestelmien avulla voimme havaita muutoksia ympäristössämme ja reagoida niihin sopivalla tavalla. Ihmisen viiden “perusaistin” (näkö, kuulo, haju, maku, tunto) lisäksi on tunnistettu muitakin aistikanavia: kehon asennon, liikkeen ja tasapainon aistikanavat, lämpötilan tunteminen ja kivun aistiminen.

Tässä alla on selkeä tiivistelmä, jotta voit helposti hahmottaa, miten monimuotoisesti hermoston hyvinvointi tai epätasapaino voi oireilla, ja miksi hermostokartoitus voi parantaa kokonaisvaltaista psykofyysistä hyvinvointiasi:

Hermoston hyvinvointi viiden perusaistin kautta: 1) Näkö

Näköaisti perustuu valon havaitsemiseen silmien ja aivojen näkökeskuksen avulla, jolloin aivot tulkitsevat valon aallonpituudet väreiksi ja intensiteetin valoisuudeksi. Huom: tulkitsevat! Siksi kauneus on aina katsojan silmässä eikä futistuomarin “puusilmäkään” ole absoluuttinen totuus 😉

Nykyisessä vilkkuvalo-mobiilimaailmassa aivomme joutuvat vastaanottamaan aivan liikaa hermostodataa nimenomaan näköaistin kautta. Rentoutusharjoituksissa usein kehotetaankin ensin sulkemaan silmät, jotta aivot saisivat edes mahdollisuuden hiljentää ylikierroksiaan.

Tiesithän muuten jo sen, että aivot eivät varsinaisesti osaa tulkita mikä data on faktisesti silmien tuottamaa reaalidataa ja mikä vain taitavasti visualisoitua mielikuvitusta? Siksi mm. hypnoosi ja mielikuvaharjoitukset toimivat, tai saatat sohvalla netflixatessasi säikkyä kuvitteellisen murhamysteerin yllättävissä käänteissä.

Lisäksi tarpeettoman Moro-refleksin päällä ollessa kehosi saattaa todellakin kirjaimellisesti ottaa “henkeäsalpaavan” jännärin tai “säikähdät kuoliaaksi” nurkan takaa yllättäen tulevaa puolisoasi.

Turhat primitiivirefleksit voivat sotkea näköaistimme hermodatavälitystä, mikä voi vaikuttaa siihen “puusilmätuomarin” tai kentällä pyöriviin pelaajiin, jotka eivät nähneet riittävän nopeasti sitä maalipaikkaa, jonka sinä näit sinne katsomoon tai kodin kisastudioosi asti. 😉

Esimerkiksi itselläni oli silmissä näkyvistä reflekseistä eli turhista liikemalleista Saccade ja Occular päällä, ja ne saatiin sammumaan refleksihoidoilla.

Onkin outoa, että miksi kukaan silmälääkäri eikä edes silmäkirurgit ja silmäsairaalan useat hoitajat koskaan kehottaneet minua menemään refleksihoitoon. Mutta refleksihoidot ovatkin saapuneet Suomeen huippu-urheilun kautta, koska siellä hermoston hyvinvointi vaikuttaa suorituksiin niin selkeästi rahassakin mitattavalla tavalla.

Tämmöisen tavallisen keski-ikäisen naisen silmien sakkaamisella (mm. Saccade) ei ilmeisesti ollut niin paljon väliä 😉

Tai todennäköisempi syy lienee ollut se, minkä olen useiden fysioterapeuttienkin kanssa saanut oppia: perinteisessä terveydenhuollossa näistä ei tiedetä riittävästi (tai ei lainkaan) eikä lääkäri-, fysioterapeutti- ja sairaanhoitajakoulutuksissa opetella jumppaamaan turhia liikemalleja pois käytännössä, vaikka toisin voisi kuvitella ottaen huomioon, miten tärkeää hermoston hyvinvointi oikeasti on koko terveydelle ja toimintakyvylle.

Sad but true.

Siksi itsekin sain apua vasta huippu-urheilijoiden valmennuksen puolelta. Lopulta itsekin kouluttauduin toiminnallisen neurotieteen asiantuntijaksi, sensomotoriseen valmennukseen erikoistuneeksi SensoCoachiksi (kaikki saatavilla olevat tasot 1-5/5) ja ReflexExpert-refleksivalmentajaksi, jotta myös muut kuin huippu-urheilijat saisivat kokonaisvaltaista apua.

Onhan hermoston hyvinvointi kaiken terapiankin taustalla vaikuttava perustekijä.

Aikaisemmin olin siis opiskellut jo Kliiniseksi hypnoterapeutiksi (=hypnoosi+terapeuttiset metodit) ja NLP-kouluttajaksi (ylin Suomessa koulutettava taso NLP Trainer), mutta senso- ja refleksivalmennusten myötä pystyn auttamaan asiakkaitani yhä kokonaisvaltaisempaan hyvinvointiin psykofyysisin mindshifting-metodein.

Näköaistiin liittyvä hermostoterveys vaikuttaa myös mm. silmien karsastukseen tai siihen, että silmä ei välttämättä seuraakaan näköaistiärsykettä aivan odotetusti, mikä luonnollisesti vaikuttaa aivojen tekemään tilannetulkintaan.

Laadukas psykofyysinen hermostokartoitus sisältää myös muutamia visuaalisia testejä. Lisäksi tiettyjä turhia näköaistiperäisiä liikemalleja (primitiivirefleksejä) puretaan / sammutetaan mm. hauskalla kuviotaululla laser-pistettä silmä-keho-yhteistyön avulla liikutellen.

2) Hermoston hyvinvointi kuuloaistin kannalta

Kuuloaisti mahdollistaa äänen havaitsemisen korvien kautta. Kansankielisesti sanottuna, ääniaallot muuntuvat mekaanisiksi “korvakarvojen värähtelyiksi” ja edelleen hermoimpulsseiksi, jotka aivot jälleen tulkitsevat ääniksi.

Auditiivisen informaation tulva ja epäterve itsepuhelu (=ajatukset) voivat aiheuttaa hermostollista ylikuormitusta ja rasitetta, joka voi näkyä myös kuuloaistin virheellisenä toimintana.

Esimerkiksi Occular Auditiivinen -refleksi aiheuttaa sen, että silmät suljettuina luulet kuulakärkinapsuäänen kuuluvan takanasi vaikka refleksikartoittaja napsautti kynää suoraan kasvojesi edessä. Kokeilepa tätä refleksitestiä vaikkapa viiden kaverisi kanssa, niin hyvin todennäköisesti ainakin yhdellä teistä on tämä refleksi päällä. Muut refleksit voimme sitten kartoittaa ja hoitaa hermostokartoituksessa.

Ja tiesithän sen, että se raivostuttavinkaan tinnitusääni ei ole todellinen vaan hermoston luoma harha? Tähän liittyen voit lukea tinnitus-asiakkaani antaman palautteen:

“Hei Kati, oli ihanaa tutustua Sinuun! Ihan en vielä kerinnyt tulla hulluksi, vaikka tarvitsin kuulolaitetta kuullakseni ja peittääkseni KAUHEAN tinnityksen. Nyt jo näin lyhyen terapian jälkeen vain vasemmassa korvassa, kun pysähdyn erikseen kuuntelemaan, voin kuulla sen hennon vihellyksen. Se EI enää vaivaa, verrattuna siihen alkutilanteeseen, jossa kaksi torvisoittokuntaa soittaa toistensa päälle eri kappaletta ja paloauto yrittää voittaa sen ja tehtaan pillin. Ja kuinka nopeasti pääsinkin eroon jo ikävistä ajatuksista. Jos ei olisi tätä koronakaranteenia, niin halaisin Sinua. Tuhannet kiitokset eivät riitä kertomaan onnellisuuttani, mutta käsi sydämellä: Kiitos.”

Tinnituksesta 40 vuotta kärsineen palaute 3 tapaamisen jälkeen

3) Hajuaisti ja hermoston hyvinvointi

Hajuaisti on kemiallisten aineiden tunnistamiseen perustuva aisti. Hajuaisti aistii ilmassa olevia kemikaaleja nenän kautta.

Hajumuistot ovat vahvimpia muistojamme ja tuoksujen avullahan aromaterapiakin tuottaa miellyttäviä tunnetiloja, mm. hermoston rauhoittamiseksi.

Hajuun liittyy myös positiivisia tai negatiivisia ankkureita, jotka laukaisevat joko mukavan tai epämieluisan tunteen. Ankkureita syntyy meillä tahattomastikin, mutta positiivisia, hyödyllisiä ankkureita voi luoda myös taktisesti mm. NLP-valmennuksen keinoin ja hypnoterapiassa. Negatiivisia ankkureita voi “luhistaa” eli sammuttaa.

4) Makuaisti

Makuaisti havaitsee kemikaaleja kielen makureseptoreiden kautta. Sekin on siis kemiallisten aineiden tunnistamiseen perustuva aisti, kuten hajuaistikin.

Ja tietysti myös makuaistiin liittyen meillä on voinut syttyä tahattomia positiivisia tai negatiivisia ankkureita, ja niitä voidaan vastaavasti myös luoda tai sammuttaa kuten edellä mainittuja hajuankkureitakin.

5) Taktiilinen tuntoaisti

Taktiilinen hermostodata kattaa sekä fyysisen kosketuksen aistituntemukset että niihin liittyvät emotionaaliset ja psykologiset vaikutukset.

Taktiilinen tuntoaisti mahdollistaa ympäristön ja esineiden fyysisten ominaisuuksien, kuten kosketuksen tai esineen pinnan karkeuden, lämpötilan, paineen ja kivun aistimisen. Se aistii myös kehomme sisäisen tilan. Onhan aivojemme fiksua laittaa meidät toimimaan, kun tunnemme stressiä tai tunnemme itsemme lannistuneiksi.

Siksi hermoston vapaus vaikuttaa näihinkin psyykkisiin tiloihimme, ja sitä kautta mm. ihmissuhteisiin ja elämässämme tekemiimme valintoihin ja ratkaisuihin.

Lukuisat tuntoaistireseptorit tunnistavat erilaisia kosketusärsykkeitä ja välittävät näitä havaintoja aivoihin. Tuntoaisti on hajautettu koko kehoon.

Kaikkialla kehossa ei ole kuitenkaan yhtä paljon eikä yhtä herkkiä tuntoreseptoreja. Esimerkiksi huulet ja erogeeniset alueet ovat herkempiä reagoimaan kosketukseen kuin paksumpi selkänahkamme, vaikka mukavaltahan se selkään taputuskin tuntuu – ainakin jos olet omalta hermostotyypiltäsi “toppilainen” etkä “bottom”, mikä selviää sinulle hermostokartoituksessa.

Taktiilisen aistin merkitys ulottuu pelkästä fyysisestä kosketuksesta myös emotionaaliseen vuorovaikutukseen ja oppimiseen. Esimerkiksi ihokontakti, kuten halaaminen tai kädestä pitäminen, voi välittää turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunteita.

Lapsilla taktiiliset eli tunnekokemukset ovat tärkeitä motoristen taitojen, kuten hienomotoriikan, sekä sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen kehittymisessä.

Ja tietysti meillä aikuisilla monenlaiset “taktiiliset aistimukset” eli tunteet ovat keskeisiä kyvyssämme ymmärtää ulkoista ja sisäistä maailmaamme. Tunteet vaikuttavat automaattisesti tapaamme mm. olla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, kykyymme kommunikoida tai oppia ja muistaa kokemuksemme.

Kehotietoisuus on perustaito, joka monelta hektisessä arjessa paahtavalta aikuiselta on heikentynyt – osittain kehon turhien hermostoimpulssien eli ylimääräisten refleksien vuoksi.

Taktiilisten eli tuntoaistimusten avulla aivomme tunnistavat myös kevyempiä kosketuksia, kuten tuulen kosketuksen iholla tai ihanan rakkaan ihmisen hellän hyväilyn.

Milloin viimeksi sinä olet saanut tuntea aistisi äärimmilleen herättävän nautinnon?

Hermoston hyvinvointi kehon asentojen aistimisen ja tasapainoaistin vaikutuksesta

Proprioceptio eli kehon asentoaistikanava liittyy kehon osien sijainnin ja liikkeen aistimiseen. Vestibulaariaisti tai tasapainoaisti (“vestibulaarinen järjestelmä”) liittyy sisäkorvan rakenteisiin, jotka havaitsevat pään asentoa ja liikettä, auttaen ylläpitämään tasapainoa.

Ne ovat tärkeitä tasapainon ja liikkeiden koordinoinnin kannalta.

Jos hermostossa on primitiivirefleksien vuoksi turhia liikemalleja tai spastiset refleksit eivät ole syttyneet oikein tai täysimääräisesti, se voi näkyä esimerkiksi vammautumisherkkyytenä ja huonona tasapainona esimerkiksi jäällä liukastellessasi tai juoksustarttiin ampaistessasi.

Sensoprofiili-hermostokartoituksessa tarkastetaan refleksien lisäksi kehon asentotonuksen avulla sinun synnynnäisen hermoston luonnolliset sytykkeet ja vahvuudet. Pääset huomaamaan itsekin ihan konkreettisesti fyysisten pikkuliikkeiden ja kehon asentotonustestin kautta, miksi et olekaan yhtä vahva esimerkiksi leuka alaspäin kuin ylöspäin – tai toisinpäin. Ja näitä testiliikkeitä on tietysti monia, jotta saamme hermostosi tsekattua eri puolilta.

Käymme ne kaikki läpi hermostokartoituksessa yhdessä refleksikartoituksen kanssa. Jokaisella perheenjäsenelläsi on oma hermostotyyppinsä, jonka kautta saatte tietää teidän vapaan hermoston optimaaliset liikeradat ja mm. ryhdin seistessä tai istuessa.

“Hyvä ryhti” ei ole kaikille sama, vaikka niin olisi sinullekin kotona, koulussa, juoksukoulussa, työfysioterapeutin tai kuntosali-personal trainerin toimesta opetettu. Vapaalla hermostolla toimittaessa on tiedettävä yksilöllinen hermostotyyppi ennen kuin voi antaa hyviä ohjeita mm. työtuolivalintaan tai kuntosalilla kyykkäämiseen.

Jos et tiedä Sensoprofiiliasi eli hermostosi synnynnäisesti sytyttäviä ja hermostolliset vahvuutesi mahdollistavia kehollisia asentoja ja liikkeitä, todennäköisesti toimit itseäsi vastaan niiden juoksulenkkien ja kuntosalitreenien lisäksi myös ihan arjessakin, vaikkapa työpöydän ääressä istuessasi tai seistessäsi tai ruokaa laittaessa ja remonttihommia askaroidessasi.

Sensorinen ylikuormitustila <> Hermoston hyvinvointi

Joskus ylikuormittuneet aivot ylitulkitsevat afferentiaalisen hermojärjestelmän välittämiä aisti-impulsseja tai liioittelevat efferentiaalisen järjestelmän reaktioita “varmuuden vuoksi”. Silloin hermosto tuottaa ylimääräisiä, turhia ja haitallisia liikemalleja, joista vapautuminen on olennainen osa psykofyysistä sensomotorista valmennusta.

Kun aivojen kyky prosessoida erityyppistä aistidataa heikkenee tai “hermostohälyä” on yksinkertaisesti vain liikaa, se tuntuu kehossa ja mielessä (=kehomielessä) stressinä, epämukavuutena ja väsymyksenä.

Valitettavasti ylimääräisiä refleksejä eli turhia liikemalleja ei saada sammumaan vain hermostoa rauhoittamalla. Tietysti kuitenkin esim. rentouttavilla mindfullness-harjoituksilla tai parasympaattista hermostoa hoitavalla hypnoterapialla (=hypnoosi+terapeuttiset metodit) voidaan lievittää stressiä ja auttaa kehomieltä rauhoittumaan.

Kuinka monta kertaa hypnoosia tarvitaan? Hypnoositapaamisten määrä ja hypnoosisession kesto.

Hypnoosin kesto ja tarvittava hypnoterapiatapaamisten määrä

Kuinka monta kertaa hypnoosia tarvitaan? Kuinka kauan yksi hypnoosisessio kestää? Hypnoosin kesto ja hypnoosihoito-tapaamisten määrä.

Refleksit on aina hoidettava refleksivalmennuksen spesifeillä kehollisilla keinoilla. Myöskään mitkään muut keholliset rentoutuskeinot, TRE-tärinät, joogat tai jumpat eivät hoida primitiivirefleksejä tai sytytä spastisia refleksejä, vaikka muuten ne toki ovatkin hyödyllisiä psykofyysiselle hyvinvoinnillesi.

Hermoston ylikuormitustila voi syntyä useista eri syistä, jotka sotkevat aistien ja hermoston normaalia toimintaa:

- Kognitiiviset tai tunnepohjaiset häiriötekijät, jotka ylittävät yksilön hermostollisen kapasiteetin ja sietokyvyn.

- Haitalliset kehon asennot tai liikkeet, erityisesti selkärangan eri kohdissa hermoimpulssien datavälitystä ja normaalia motoriikkaa häiriten.

- Poikkeava yli-/aliaktiivisuus lihaksissa ja pehmytkudoksissa, mm. lihasjumit kuormittavat sensorista järjestelmää ja koko hermostoa.

- Ei-toivotut refleksit eli turhat liikemallit, jotka kuormittavat hermostoa toistamalla tarpeettomia tai vahingollisia (mm. autolla ajaessa vaarallisia) ylimääräisiä liikkeitä.

Tunnistamalla hermoston ylikuormitusta aiheuttavat tekijät voidaan löytää monia psykofyysisiä keinoja sen lievittämiseen, jolloin kokonaisvaltainen hermoston hyvinvointi kohenee.

Kun vapaa hermosto on kunnossa, sitä saadaan paljon tehokkaammin sitten myös ylläpidettyä hektistenkin ruuhkavuosien ja stressaavien elämäntilanteiden keskellä. Ja niille kaikille hyville muille mindshifting-metodeille on sitten vissi paikkansa, koska eiväthän elämässä eteen tulevat stressitilanteet lopu koskaan! Resilienssiään voi kuitenkin vahvistaa onneksi monin psykofyysisin keinoin. 🙂

Myös motorinen hermosto toimii parhaiten, kun se on vapaa turhista liikemalleista eli tahattomista reflekseistä.

Huippu-urheilussa kattava ja laadukas hermostokartoitus on tietysti ihan avainasemassa, kun sekunnin sadasosilla on merkitystä. Mutta kyllä ihan perusliikkujankin tulisi varmistaa kehonsa liikeradat hermoston tasolla, jotta vaikkapa säbämatsissa ei “yllättäen” akillesjänne paukahda (esim. aikaisempien kolhujen vuoksi syttyneen Babinski-refleksin vuoksi) tai jotta penkkipunnerruksessa vammojen sijaan tulisi tehokkaampia tuloksia.

Ja jos et liiku juurikaan enempää kuin autolle ja lähikauppaan vaan keskityt työ- ja kotielämässä puurtamiseen, niin on 99% todennäköistä, että sinulla on ylimääräisiä refleksejä päällä rasittamassa hermostoasi eli myös niitä aivojasi – ei pelkästään jäykkinä jumittavia istumalihaksiasi.

Liikettä ei ole vain motorinen lihasten liikuttelu, vaan myös ajatukset ja tunteet ovat liikettä. Englanninkielinen “emotion” (=tunne) on siis “e-motion” eli “energy in motion”. Siksi kävelypalaverissa voi se ajatuskin kulkea paremmin, kuten olet varmaan huomannut? 🙂

Liikunnan puutteen negatiivisia vaikutuksia voi lukea mistä tahansa iltapäivälehtien lööpeistä. Milloin liikunnan tärkeys linkataan diabeteksen hoitoon, milloin masennuksesta toipumiseen. Hermoston hyvinvointi vaikuttaa aivan kaikkeen, ja liike todellakin on lääke.

Mutta ei mikä tahansa liike, eikä kaikille hermostotyypeille sovi samat ohjeet.

Useimmat personal training -videoita tiktokkaavat eivät tiedä ihmisten hermostojen hyvinvointia edistävistä liikkeeistä, koska he ovat lihastreenin eivätkä hermoston hyvinvoinnin ammattilaisia.

Mutta kuten tiedät: hermostosi ohjaa niitä lihaksiakin, joita yritätte vahvistaa “one size fits all”-treenillä “no pain no gain”-mentaliteetilla. Ethän siis seuraa summamutikassa kenen tahansa “lapatuki”-vinkkivideoita tai ohjeita siitä, miten sinun käsien pitäisi olla “hyvässä juoksuasennossa”? 🙂

Ennen mitä tahansa fyysistä treeniä, sinun tulee tietää, minkälainen on juuri sinun hermostotyyppisi: mitkä sytyttävät ja mitkä sammuttavat sen esimerkiksi juuri ennen sitä säbämatsin alkua tai penkkipunnerrusennätystäsi yrittäessäsi.

Ja olisihan se sangen mukavaa, jos myös se elämän muu sisältö sytyttäisi eikä vain sammuttaisi hermostoasi, vai mitä?

Nimenomaan sen vuoksi psykofyysinen eikä pelkästään mentaalinen/psykologinen hermostotietous on olennaista myös hyvän mentaalivalmentajan ja ratkaisukeskeisen terapeutin työkalupakissa.

Sinullakin on mahdollisuus saada se personal trainerisi kanssa tavoittelemasi maksimaalinen lihasvoima ja suorituskyky niin fyysisiin kuin psyykkisiinkin arjen koitoksiin. Hyödyllisen, hyvän hermostokartoituksen ajanvarauskalenterin löydät tästä.

Kun on alkanut oppimaan käyttämään kehoaan myös mieltään tukevalla tavalla eli kehomieli-tietoisesti, henkilön suusta saattaa kuulla kommentteja kuten “tämähän tuntuukin helpolta” tai “onpa yllättävän pehmeää ja kevyttä!”

Olipa siis kyse fyysisestä tai psyykkisestä rupeamasta – hermoston hyvinvointi on ratkaisevassa asemassa.

Vapaasti toimivan hermoston hyvinvointi on tehokkaiden kognitiivisten toimintojen, sujuvasti liikkuvan ja vahvan fyysisen kehon sekä kokonaisvaltaisen elinvoiman perusedellytys.

Tämän kattavan artikkelin luettuasi tiedät nyt, miten hermosto toimii ja miksi hermoston hyvinvointi on hyvän olon ja onnistumisten starttipiste. Vapaalla hermostolla toimiessasi saat täyden hyödyn niin fyysisistä treeneistäsi kuin muistakin tavoitteistasi kaikilla elämänalueilla.

Sinunkin sensoriset järjestelmät toimivat parhaimmillaan hyvässä harmoniassa yhdessä koko ääreis- ja keskushermoston toimivan systeemin kanssa. Silloin kehosi osaa välittää “faktoja eikä valeuutisia” ja aivosi osaavat luontaisesti tulkita oikein sekä sisäistä että ulkoista ympäristöäsi ja sopeutua muutoksiin kulloinkin tarvittavalla tavalla eikä yli- tai alireagoida.

Esimerkiksi kumppanin kerttyisyyskin voi johtua “vain” siitä, että hänen hermoston hyvinvointi on ottanut osumaa vaikkapa turhauttavan duunirumban vuoksi ja sinä saat toimia sitten sijaiskärsijänä.

Hermoston hyvinvointi on elintärkeää ylipäätään selviytymisellemme, mutta myös mm. kognitiivisille kyvyillemme, arjessa toimimisen keveydelle ja sitä myöten koko elämän nautinnollisuudelle.

Vapaasti toimiva hermosto mahdollistaa monitahoisen vuorovaikutuksen sekä ympäröivän maailman haasteiden ja houkutusten että henkilökohtaisen sisäisen maailmamme eli omien aivoitustemme kanssa.

Kun hermostosi on vapautettu ylimääräisistä reflekseistä eli kehomieltäsi rasittavista turhista reaktioista, ja kun opit oman uniikin hermostosi optimaaliset käyttötavat, luot itsellesi aivan luontaisesti lisää hyvinvointia ja autat itseäsi menestymään niin arkisisissa tavoitteissasi kuin suuremmissakin unelmissasi työ- ja yksityiselämässä.

Olet lämpimästi tervetullut vastaanotollemme, jossa sinun yksilöllisen hermoston hyvinvointi on tavoitteenamme! Voit varata henkilökohtaisen hermostokartoituksen täällä.