Sympaattinen hermosto, jota voi kansankielisesti kutsua myös ”suoritushermostoksi”, on kehon luonnollinen stressin käsittelyjärjestelmä ja siten luonnollisesti erittäin tärkeä osa autonomista hermostoa. Kun toimit oman Senso-hermostotyyppisi mukaisesti ns. vapaalla hermostolla, silloin parasympaattisen ja sympaattisen hermoston toiminnot tasapainottavat toisiaan sekä hyvinvointiasi että suurtenkin tavoitteidesi saavuttamista edistäen.
Autonominen eli itsenäisesti toimiva sympaattinen hermosto vastaa kehomme ”taistele tai pakene” -reaktiosta eli biologisesta automaatiosta, joka auttaa meitä selviytymään vaativista tilanteista.
"Tein aamulla rentoutumisharjoituksen, ja olen ihan ihmeissäni! Niin ihana fiilis! Kevyt! Mulle tuli ihmeellinen fiilis ihan kuin tässä olisi alitajunta nyt pelissä oikein isolla kädellä <3. Voiko tälläistä tapahtua? Wau!!!!"
Sympaattinen hermosto on usein saanut paljon parjatun roolin, koska kieltämättä se on usein meillä uurastajilla yliaktivoituneena ja olemme liian harvoin parasympaattisen hermoston puolella.
Mutta on olennaista ymmärtää, että sympaattinen hermosto ei aktivoidu vain niissä tilanteissa, joissa tunnistamme kokevamme ikävää stressiä, vaan tarvitsemme sympaattisen hermoston aktivoitumista voidaksemme hyvin ja saadaksemme energiaa toimintaan.
Sympaattinen autonomisen hermoston osa on kriittinen tilanteissa, joissa nopea toiminta on tarpeen, mutta sen liiallinen kuormitus voi johtaa vakaviin psyykkisiin ja fyysisiin terveysongelmiin.
Ja olihan sinun hermostosta jo putsattu ylimääräiset primitiivirefleksit ja aktivoitu spastiset refleksit eli kehomielen turhat liikemallit pois, jotta ne eivät ole rasittamassa hermostoasi turhanpäiten enää?
Arjessa tärkeä sympaattinen hermosto auttaa reagoimaan vauhtia vaativiin kiiretilanteisiin, päätöksentekoon ja stressitekijöihin.
Sympaattisen hermoston aktivoitumisen myötä käynnistyvät useat hormonaaliset ym. prosessit antavat luonnollista taisteluvoimaa kriisien ja haastavien tilanteiden kohtaamiseen kaikilla elämänalueilla, esimerkiksi:
- Työelämässä sympaattinen hermosto auttaa meitä keskittymään ja suoriutumaan tiukoissa aikatauluissa.
- Kotiaskareissa se antaa meille energiaa vaikkapa viikkosiivoukseen tai muuttorumbaan.
- Harrastuksissa se buustaa meitä parempiin suorituksiin, kunhan emme aja itseämme ylikuntoon.
- Rakkauselämässä sympaattisen hermoston rooli näkyy valitettavasti useimmiten varsinkin riitatilanteissa, joissa adrenaliinin virta voi joko auttaa ongelman ratkaisussa tai kärjistää konfliktin.
Mutta mitä tapahtuu, kun tämä hermoston osa on jatkuvasti aktiivinen eli kuten useilla meistä – liian yliaktiivinen?
Käsittelemme tässä blogijutussa nyt sympaattisen hermoston toimintaa, sen merkitystä ja tasapainon tärkeyttä. Voit lukea autonomisesta parasympaattisesta hermostosta tästä.
Sympaattisen hermoston toiminta – mitä kehossa tapahtuu?
Kun kohtaat stressaavan tilanteen, sympaattinen hermosto aktivoituu automaattisesti, mikä aiheuttaa mm. seuraavia fysiologisia muutoksia:
-
- Sydämen syke nousee, jotta veri kulkee tehokkaammin lihaksiin, koska autonomisesti toimiva hermostosihan olettaa sinun pitävän juosta pakoon fyysistä tai psyykkistä ”kauhuskenaariota” 😉
-
- Hengitys kiihtyy, jotta happea saadaan enemmän kehon käyttöön. Paniikkikohtauksessa tämä menee yli, jolloin kiireessä haukottu happi ei kulkeudukaan solutasolle asti ja siitä tulee paha olo.
-
- Hikoilu lisääntyy niin, että ahdistavassa esiintymistilanteessa kauluspaidan kainaloissa on märät läntit.
-
- Ruoansulatus hidastuu, koska keho keskittää energiansa toimintaan. Tämän vuoksi pitkittynyt stressi aiheuttaa mm. lihomista tai ärtyneen suolen oireyhtymää (=kirjavien oireiden yhteenliittymä, jolle ei löydy lääketieteellisesti ”järkevää” selitystä, vaikka hermostohan on kaiken a ja o terveydellemme).
-
- Hätäpissa ja -ulostus voivat iskea juuri pahimmalla paniikkihetkellä. Tällä on looginen hyvä tarkoituksensa, koska kevyemmällä kropallahan sitä pinkaisisi nopeammin karkuun leijonaa kuin täydellä virtsarakolla ja suolella. 😉
-
- Hormonien, mm. adrenaliinin ja kortisolin eritys lisääntyy, mikä lisää valppautta ja energiatasoja hetkellistä buustia varten, mutta pitkittyneenä näidenkin hormonien tuotanto häiriintyy pahasti.
Entä tiesitkö, miten hermosto vaikuttaa myös ajatus-, tunne- ja toimintamalleihisi, jonka muut saattavat tulkita virheellisesti vain ”persoonallisuudeksesi”? Tai ehkä puolisosi sanoo sinulle ”mikä suhun nyt meni – et ole ollenkaan oma itsesi? Jep! Hermoston ja MBTI-persoonallisuustyyppien välillä on havaittu mielenkiintoisia linkityksiä, ja onkin olennaista oppia johtamaan hermostoaan eli itseään ns. vapaalla hermostolla eikä suoritushermostolla. Lue lisää MBTI-persoonallisuustyypeistä mm. parisuhteessa sekä työelämän MBTI-persoonallisuustesteistä, joita käytetän myös työnhaussa henkilöarvioinnissa.
Nämä kaikki luonnolliset automaattireaktiot ovat tietysti 100% hyödyllisiä lyhytaikaisesti, mutta jos sympaattisen hermoston aktivaatio jatkuu pitkään, seuraukset ovat erittäin haitallisia. Tarvitaan siis parasympaattista hermostoa aktivoitumaan ja siten tasapainottamaan tätä sympaattista puolta.
Miksi sympaattinen hermosto on tärkeä eikä lainkaan pahaksi ”normaalissa” määrin?
Sympaattinen hermosto on ollut evolutiivisesti ratkaiseva: ilman sitä esi-isämme eivät olisi selvinneet petojen hyökkäyksistä tai muista fyysisistä uhista. Jos esivanhempamme olisivat vain turhan rennosti jääneet loikoilemaan pelkän parasympaattisen hermoston lumoissa, villieläimet olisivat pistäneet heidät poskeensa tai viholliskansat väijyttäneet ennen kuin olisivat saaneet meidän sukuketjua jatkettua. Sympaattisella hermostolla on siis tärkeä roolinsa.
Mutta suvunjatkamisenkin näkökulmasta tarvitaan parasympaattista hermostoa, koska eihän evoluutio antaisi meidän lisääntyä vaarallisten villieläinten ja sotien keskelle. Nykyajan haasteet – työpaineet, taloudelliset huolenaiheet ja ihmissuhdeongelmat – aktivoivat tämän saman järjestelmän.
Siksi yliaktiivinen sympaattinen hermosto ja aliaktiivinen parasympaattinen hermosto voi estää mm. naista tulemasta raskaaksi ja neuvolassakin kehotetaan lapsettomuudesta kärsiviä vain rentoutumaan, mikä on helpommin sanottu kuin tehty vaikeassa elämäntilanteessa lapsettomuussurun tai työstressin keskellä.
Mutta hermosto sanelee tahdin, vaikka me modernit tietotyöläiset haluaisimme olla oman elämämme ohjaksissa joka käänteessä. Hermostotietouden omaksuminen opettaakin myös nöyryyttä luonnon edessä.
Sympaattinen hermosto ja stressin hallinta
Liiallinen sympaattisen hermoston aktivaatio johtaa stressin kroonistumiseen, mikä voi ilmetä esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
-
- Fyysiset oireet: unettomuus, sydämentykytykset, päänsäryt ja muut kivut, ihottumat jne.
-
- Psyykkiset oireet: ärtyneisyys, ahdistus, keskittymiskyvyn puute jne.
Hermostoepätasapainon pitkän aikavälin vaikutuksiin kuuluu mm. heikentynyt immuunijärjestelmä, kohonnut verenpaine sekä sydän- ja verisuonisairaudet. Eli todellakaan läheskään kaikki fyysiset terveysongelmat eivät johdu vain ruokavaliosta tai liikunnan puutteesta, vaikka toki niilläkin on olennainen roolinsa myös hermoston säätelyssä ja esim. painonhallinnassa.
Eikä esimerkikiksi pääkipu ole koskaan buranan puutetta, vaan johtuu usein nimenomaan sympaattisen hermoston liiallisesta ja pitkittyneestä aktivoitumisesta. Kivulla on aina tärkeä viesti, jota ei kannattaisi pillereillä piilottaa muutoin kuin aivan akuutissa, liian kivuliaassa ja väliaikaisessa tilanteessa tai jos lääkäri niin todellakin määrää. Minkä tahansa ongelman juurisyiden ratkaisu on ensisijaista, mutta moni stressihermostolla paahtava ottaa mieluummin pillerin purkista, koska elämänmuutoksen toteuttaminen tuntuu mahdottomalta.
Tuokin mahdottomuus on kuitenkin vain tunne – ja tunteita johdetaan, kuten voimme vaikuttaa myös hermostoomme. Autonominen hermosto ei siis tarkoita sitä, että olisimme itse kädettömiä ja hermostomme ohjaisi meitä täysin ilman omaa panostamme.
Vastuunkanto on olennainen starttipiste. Siihen kaikki hyvät muutokset pohjautuvat pidemmän päälle parempaa kohti.
Sympaattisen hermoston rooli parisuhteessa ja muissa ihmissuhteissa
Sympaattinen hermosto on olennainen osa kehon toimintaa, mutta sen liiallinen aktivaatio voi johtaa terveysongelmiin ja ihmissuhdehaasteisiin. Tasapaino sympaattisen ja parasympaattisen hermoston välillä on avain kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Parisuhteessa sympaattinen hermosto voi näkyä esimerkiksi:
-
- Riitatilanteissa ”taistele tai pakene” -reaktio voi estää rakentavaa vuorovaikutusta.
-
- Ylikuormitettu hermosto voi heikentää kykyäsi kuunnella ja olla läsnä.
-
- Huonon parisuhteen aiheuttamassa stressimoodissa et kykene näkemään ratkaisuvaihtoehtoja parisuhteen parantamisen etkä eroamisenkaan osalta, jolloin jäät jumiin superstressaavaan erota vai ei?-kierteeseen.
-
- Tasapainoinen hermosto edistää kykyä ratkaista ongelmia ja palauttaa harmonian suhteeseen.
Entä tiesitkö, miten hermosto vaikuttaa myös ajatus-, tunne- ja toimintamalleihisi, jonka muut saattavat tulkita virheellisesti vain ”persoonallisuudeksesi”? Tai ehkä puolisosi sanoo sinulle ”mikä suhun nyt meni – et ole ollenkaan oma itsesi? Jep! Hermoston ja MBTI-persoonallisuustyyppien välillä on havaittu mielenkiintoisia linkityksiä, ja onkin olennaista oppia johtamaan hermostoaan eli itseään ns. vapaalla hermostolla eikä suoritushermostolla. Lue lisää MBTI-persoonallisuustyypeistä mm. parisuhteessa sekä työelämän MBTI-persoonallisuustesteistä, joita käytetän myös työnhaussa henkilöarvioinnissa.
Sympaattinen hermosto tarvitsee vastapainokseen parasympaattisen hermoston, joka tunnetaan kansankielisemmin myös ”vapaana” hermostona. Koska se hermostomoodi tuntuu mukavan rennolta ja olo vapautuneelta. 🙂
Sympaattinen hermosto aktivoituu liikaa stressaavassa työelämässä
Autonomisen hermoston eli sympaattisen ja parasympaattisen hermoston tasapaino on täysin kriittinen psykofyysisen terveyden ja koko hermoston hyvinvoinnin kannalta sen lisäksi, että se vaikuttaa elämäsi antoisuuteen niin työ- kuin kotielämässäkin.
Kuten katiniemi.com-työhyvinvointiblogistakin oivallat, työelämä todellakin vaatii myös tietoista palautumista. Suoritushermoston jatkuva aktivaatio ilman taukoja johtaa loppuunpalamiseen, jota on vaikea tunnistaa ennen kuin esim. keho alkaa oireilla ”ihmeellisesti”. Onkin todella tärkeää oppia luomaan palautumishetkiä myös kiireisen työpäivän keskelle.
No, entä kuinka tasapainottaa sympaattista hermostoa ja vähentää sen toimintaa?
Vinkit sympaattisen hermoston rauhoittamiseen
Parasympaattinen ja sympaattinen hermosto ovat jatkuvassa symbioosissa keskenään. Sympaattisen hermoston rentouttaminen onnistuu vahvistamalla parasympaattisen hermoston aktivoitumista useammin ja pidempään kiireisenkin arjen keskellä. Voit lukea hermoston hyvinvoinnin eli parasympaattisen ja sympaattisen hermoston tasapainon löytämisestä enemmän parasympaattista hermostoa käsittelevästä blogista ja saada selkeän kokonaiskuvan autonomisesta hermostosta tästä.
Esimerkiksi nämä vinkit sympaattisen hermoston säätelyyn auttavat aktivoimaan parasympaattisen hermoston eli rauhoittamaan sympaattista hermostoa ja vähentämään ylikuormitusta:
-
- Tunnista stressitekijät: Ihan ensinnäkin opettele tunnistamaan, mikä laukaisee kehosi hälytystilan liian usein tai liian voimakkaasti. Muutoin kärsit yliaktivoituneesta sympaattisesta hermostosta ja kroonisesta stressistä jatkossakin.
-
- Rauhoittavat hengitysharjoitukset: Pitkä, syvä hengitys alavatsaan asti (=ei vain keuhkojen yläosassa hartioita näennäistehokkaasti nostelemalla tai rintakehää pullistelemalla) aktivoi parasympaattista hermostoa ja alentaa sydämen sykettä. Tämä on yksi syy esimerkiksi sille, miksi paniikkikohtauksessa ohjeistetaan hengittämään paperipussiin, jotta happirikas veri kulkeutuisi solutasolle asti ja sydämen ei tarvitsisi yrittää pumpata vain ”tyhjää” haitallisen hengenhaukkomisen muodossa. Lue lisää ”oikeaoppisesta” hengityksestä ja paniikkikohtauksesta.
-
- Liikunta: Itselle mieluisa, kevyt liikunta tuo hyvän mielen, mikä purkaa ylimääräistä adrenaliinia.
-
- Mindfulness, meditaatio ja hypnoosi ovat myös tehokkaita keinoja laskea vireystilaasi.
Ei ole kuitenkaan todellakaan tarkoitus jättäytyä vain esimerkiksi hengitysharjoitusten ja meditaation varaan, vaan elämänsisällön tulisi olla itsessään jo sen verran tasapainossa, että myös sympaattinen hermosto ja parasympaattinen hermosto ovat tasapainossa luonnollisesti. Ja olihan sinun hermostosta jo putsattu ylimääräiset primitiivirefleksit ja aktivoitu spastiset refleksit eli kehomielen turhat liikemallit pois, jotta ne eivät ole rasittamassa hermostoasi turhanpäiten enää?
Muuten kaikki hyvätkin apukeinot ovat vain tekohengitystä, energianhaaskuuta ja ajanhukkaa epäterveessä elämäntilanteessa.
Välillä on uskallettava tehdä uusia hyviä valintoja, jotka johtavat aidosti antoisampaa ja siten myös hermoston hyvinvoinnin kannalta terveempää tulevaisuutta kohti, vai mitä? 🙂
Nähdään valmennuksessa!
Sinulle tärkeisiin tavoitteisiin voimaannuttaen,
Coach Kati
