Päätöksenteon ja muutoksen valmentaja Coach Kati Niemi, Kliininen hypnoterapeutti, NLP-valmentaja

Miksi en kannusta ihmisiä pysymään parisuhteessa?

Laita hyvä kiertoon!

On niin jännää huomata joissain saamissani yksittäisissä viesteissä, miten jotkut ihmiset ajattelevat minun kannustavan ihmisiä eroamaan hyvistä parisuhteista. Joillekin edes sen koko ero-sanan esillenosto on punainen vaate ja vaaranmerkki: “Tuo nainenhan kannustaa ihmisiä eroamaan, järkyttävää!”

Jotkut haluaisivat, että tekisin parisuhteen parantamisesta valmennuksen, kun kerran siihen eroamiseenkin valmennan ja lisäksi bloggaan mm. parisuhteen parantamisesta, hyvästä seksielämästä ja elämäniloisesta deittailustakin (ja monesta muustakin kuin näistä ihmissuhdeasioista, kuten ylävalikon blogikategorioista huomaat). 

Siispä miksi minulta ei löydy esimerkiksi verkkovalmennusta parisuhteen parantamiseen? Tällä videolla kuulet vastaukseni – some tough love 😉

Muunmuassa tuolla videolla mainitsemiini valmennnusohjelmiin pääset tutustumaan täällä.

Onneksi (vielä) ei ole tullut viestejä, joissa aletaan minulle paasata jostain avioliiton pyhyydestä ja eroamisen pahuudesta. Eikä minulle ole paasattu noista asioista noilla sanoilla vielä kertaakaan, vaan “kauniisti kiertäen” koitettu salonkikelpoisemmin oivalluttaa, että ymmärtäisin olla fiksumpi ja parempi ihminen heidän kartallaan 😉

Sellaiset viestit eivät sinänsä kyllä haittaisi minua sisältönsä puolesta lainkaan, sillä ne voisivat olla jopa erittäin virkistäviä minulle (lue artikkelini toisinajattelijoihin suhtautumisesta, niin tiedät miksi).

Mutta tähän liittyy arkisempi, tylsempi syy: en halua käyttää aikaani sähköpostini siivoamiseen turhaa jäyhävästä roskapostista, kun mieluummin käytän aikani asiakkaideni kanssa työskentelyyn. Siksi olen ihan tyytyväinen, että mitään “kunnon” paasausviestejä en ole saanut ja inboxini täyttyykin vain fiksuista kysymyksistä ja kauniista kiitoksista. Niitä on kiva lukea ja vastailla.

Mutta käydäänpä nyt läpi tuota otsikon mukaista ajatusta…!

Utopia #1: Minä kannustaisin asiakasta tekemään asian X, vaikka hän haluaa asian Y.

Ihan ensialkuun: Eihän minulla edes miltään osin voisi olla kapasiteettia eikä edes haluakaan tehdä päätöksiä asiakkaideni puolesta. Minä valmennan heitä tekemään päätöksensä ihan itse.

Minä en valmentajana ja terapeuttina kannusta ketään tekemään yhtään mitään ennen kuin he itse oman tahtotilansa minulle ilmoittavat. Ja yleensä tuon tahtotilan muodostaminen on se alue, jossa työskentelemme.

Eli eihän minulla ole tosiaankaan minkään sortin kapasiteettia eikä haluakaan tehdä päätöksiä muiden ihmisten puolesta jotenkin mystisesti siltä pohjalta, mitä he minulle elämästään sattuvat kertomaan.

Ehkä puolitotuuksia tai totuuksia, joihin he itse uskovat, kunnes toisin toteavat.

Avoimempia ajatuksia, kun huomaavat, että heidän ei tarvitse enää hävetä “typeriäkään” ajatuksiaan, tarpeitaan, toiveitaan, kokemuksiaan.

Hiljalleen se inhimillinen itsensä peittely puolitotuuksilla ja valkoisilla valheilla väistyy, kun luottamus henkilön omaan itseen lisääntyy. Ja sitä kautta hän pystyy luottamaan paremmin myös minuun, valmentajaansa ja terapeuttiinsa.

Ajatus kerrallaan. Keskustelu keskustelun jälkeen yhä vahvemmin.

Mitä tahansa päätöstä tai muutosta elämässään tehdessään, on siis ihan ensin tärkeää oivaltaa sekin, että kaikki muistommekin ovat parhaimmillaan vain vähän väritettyjä, huonoimmillaan totaalisia valemuistoja. Ja siksi se puoliso saattaa muistaa teidän parisuhteesta ihan eri juttuja kuin sinä.

Sellainen on ihmisen mieli. Ja niiden parissa me työskentelemme yhdessä asiakkaani kanssa.

Mielen, ajatusten ja uskomusten tutkiminen yhdessä asiakkaan kanssa sekä tunnetyöskentelyn kehittäminen on minun tonttiani.

Minä kyselen moninäkökulmaisia kysymyksiä ja haastan ajattelemaan uudelleen ja uudelleen, niin monista näkökulmista, että henkilö itse löytää oman tahtotilansa monien mielipiteiden ja kaiken turhan hälyn (=mm. normien) keskeltä.

Kaikesta ei tarvitse edes kysyä, kun autan asiakasta löytämään vastauksia sisältään ilman, että hänen tarvitsee niistä kertoa edes minulle. Joskus hiljaiset aidot vastaukset voi tuntua turvallisimmalta pitää vielä itsellään, ja ehkä seuraavalla tapaamisella jälleen kuulen häneltä uusista oivalluksista. Alitajuntahan työstää ratkaisuja taustalla jatkuvasti, myös tapaamistemme välissä.

Minä autan asiakkaitani siis myös hiljentymään.

Ja rakastamaan itseään lempeämmin, koska monella on niin kipakka sisäinen kriitikko, että sellaisen sisäinen jäkätyksen keskellä on ihan varmasti vaikeaa tehdä hyviä päätöksiä.

Kestäviä päätöksiä, jotka ovat henkilön sisimpien arvojen mukaisia.

Muuten päätöksiä tekee pelon eikä rakkauden pohjalta. Ja pelon pohjalle ei hyvää elämää rakenneta.

Ensin on siis löydettävä se rakkaudellisempi, lempeämpi tunnetila.

Ihan omasta itsestä. Parisuhdestatuksesta riippumatta.

Pelko, viha, katkeruus ja muut ahdistavat tunnetilat luovat stressitilan, joka laukaisee taistele-, pakene- tai jäädy-reaktion aivan luonnollisesti. Niin se ihmisen biologia vaan on tarkoitettu toimimaan.

Mutta kun stressitilan saa madallettua, se puolisokin on helpompaa kohdata lempeämmin tai edes neutraalimmin ilman tarvetta mihinkään paniikkipuolustautumiseen.

Aivan kuin avata se oman kodin ovi sille ovelta ovelle -kiertäjälle, ja pysähtyä juttelemaan ehkä pitkäksikin aikaa jopa aivan täysin päinvastaisista näkemyksistä (kuten täällä mielensäpahoittaja vs toisinajattelija-artikkelissani kerroin).

Pelkäämättä, että toinen yrittää tuputtaa omaa maailmankatsomustaan sinulle.

Ja vaikka joku yrittäisi tuputtaakin, sinä osaat kyllä johtaa itse itseäsi. Osaathan?

Mahtuuhan maailmaan melua ja mielipiteitä, mutta kun oma sisäinen turva on vahvana läsnä, ei sinulla ole tarvetta kumarrella kenenkään vaatimuksia tai oletuksia, jos et niin halua.

Jos kumppanisi kohtelee sinua arvojesi vastaisesti, kyllä sinä osaat silloin oman valintasi tehdä.

Ehkä kehität omia parisuhdetaitojasi, jotta yhteytenne syvenisi ja kommunikaationne paranisi. Tai ehkä nostaisit kytkintä ja antaisit sen kaltoinkohtelijan jäädä etsimään itselleen paremmin sopivan kiistakumppanin.

Tai jos kumppanisi pitää sinua itsestäänselvyytenä, kyllä sinä osaat toimia niin, että joko hän havahtuu ainutlaatuisuuteesi (jokainen ihminen on ainutlaatuinen ilman mitään sen suurempaa suureellisuuden kuvittelua!) tai ainakin sinä osaat havahduttaa itse itsesi.

Ja toimia kuten parhaaksi näet.

Ei ole yhtä oikeaa vastausta yhteenkään elämäntilanteeseen.

Eikä vastaavasti sinulle parhaan ratkaisun tarvitse olla se paras ratkaisu puolisosi mielestä. Tekin saatte olla eri mieltä, ja ottaa vastuun omasta elämästänne.

Yhdessä tai erikseen. Parisuhdestatuksesta riippumatta.

Lempeän napakasti minä siis haastan ihmisiä kehittämään omia ajatus-, tunne- ja toimintamallejaan parantaakseen elämäänsä itsenäisesti. Jos se elämä paranee parisuhteeseen panostamalla tai eroamalla – molempi parempi!

Rautalankaesimerkki vielä varmuuden vuoksi 😉

Esimerkiksi, jos jonkun satunnaisen kanssakulkijan elämässä on asia X, joka mättää, niin se elämä ei parane sillä, että kääntää vaan katseensa asioihin Z ja Y, jos se X on kuitenkin se asia, jota elämäänsä faktisesti kaipaa.

Minä kannustan katsomaan tuota asiaa X kohti ja miettimään, miten henkilö voi TOIMIA, jotta henkilön elämä paranee hänen arvojensa, tarpeidensa ja toiveidensa mukaisesti.

Siksi ennen kuin lähdetään ratkaisemaan yhtäkään ongelmaa, on tehtävä melkoisen paljon sitä omaa sisäistä työskentelyä. Ihan noista arvoista, tarpeista, toiveista, tunteista, peloista ja ennakkoluuloista lähtien.

Ehkä henkilö voi huomata, että se alkuperäinen asia X ei itseasiassa olekaan niin tärkeä juttu hänelle ja hänen olisikin tosiaan fiksumpaa alkaa fokusoida enemmän asioihin Z ja Y sekä kenties myös juttuihin Ä ja Ö, jolloin hänen elämäänsä tulee rentoa iloa ja hyvinvointia, vaikka se alkuperäinen X jäi nyt sitten uupumaan tai joltain osin vajavaiseksi.

Ihmisen tahtotila, tarpeet ja toiveet saavat muuttua, ja usein iän myötä onkin hyvä tarkastella elämänsisältöään ja -suuntaa aina uudelleen ja uudelleen, avoimin mielin.

Mutta jos kaiken sisäisen työskentelyn ja moninäkökulmaisen itsensä haastamisen jälkeenkin se alkuperäinen asia X on todellakin The Juttu, joka sytyttää ihmisen eloon, niin silloin aletaan toimimaan niin, että se asia X tulee mahdolliseksi henkilön elämässä.

Silloin on ihan turhaa ajan ja elämänenergian haaskuuta sekä usein myös muiden ihmisten kaltoinkohtelua yrittää enää sekuntiakaan teeskennellä, ettei asia X mukamas olisi niin tärkeä kuin se faktisesti on.

Ja sen asian X voi usein toteuttaa monilla tavoilla, kunhan vaan avartaa mieltään kaikille mahdollisuuksille.

“All roads lead to Rome”, voisi tähänkin nostaa metaforaksi.

Tämä päätöksenteon ja muutoksen polku on jokaisella ihmisellä uniikki. Siihen on kenenkään sivullisen ihan turha tulla neuvomaan omilla näkemyksillään.

Eli vaikka sinulle itsellesi vaikkapa parisuhteessa tärkeintä on asiat 1, 2 ja 3, niin salli se muille ihmisille, että he saavat arvostaa eniten asioita 4, 5 ja 6.

Ja jos sinulle riittää elämässä 3 tärkeää asiaa, salli se muille ihmisille, että heille vaikkapa 7 asiaa ovat kaikki ihan yhtä tärkeitä.

Tai vielä hieman provosoiden: vaikkapa 69 erilaista nautinnollista asiaa 😉

Se ei ole SINUN elämä, joten älä edes kuvittele leikkiväsi jotain “jumalaa” heille.

Äläkä ainakaan kehota meitä valmentajia ja terapeutteja ohjaamaan ihmisiä toteuttamaan sinun tahtotilaa omissa elämissään. Älä, vaikka tuo toinen ihminen, joka valmennuksessamme/terapiassamme kävisi, olisi sinun läheinen.

Hän on silti sinusta itsenäinen yksilö, jolla on vapaa oma tahto.

Ehkä se tahto osuus yksiin sinun tahtosi kanssa. Ehkä ei.

Ethän sinäkään haluaisi puolisosi olevan sinun kanssa vain pakosta ja siksi, että joku olisi hänet patistanut rinnallesi kulkemaan?

Päästä siis sinäkin irti muiden maailmankuvista ja elä omaa elämääsi täysimääräisesti.

Eli: kun se sisäinen työ on saatu asiakkaan näkökulmasta “riittävään pisteeseen asti”, hän kyllä itse sitten jossain vaiheessa tasantarkkaan tuntee ja tietää, kun on valmis tekemään päätöksensä ja toimimaan tavoitteensa mukaisesti.

Summa summarum: Luonnollisestikaan en kannusta ihmisiä eroamaan enkä myöskään pysymään parisuhteessaankaan, vaan nimenomaan kehittämään omia ajattelu-, tunne- ja toimintatapojaan niin, että he saavat itse tehtyä oman parhaan päätöksensä esimerkiksi sen parisuhteensa suunnasta ja myös toteutettua elämässään sitä, mitä haluavat. 

Ja kuten blogin eri kategorioista huomaat, Rakkauden (r)evoluutiohan ei käsittele vain parisuhde- ja eroasioita. Liian usein ihmiset unohtavat, että se rakkaus on ihan koko elämän pohjalla. Myös työelämässä. Siksi minä en valmenna vain parisuhdeteemoissa, vaan ylipäätään päätöksenteossa ja muutoksessa.

Eropohdinnat ovat siis tosiaankin vain yksi aihealue, jossa valmennan.

Toki jos asiakkaan teemana on ‘erota vai ei’, silloin myös se erovaihtoehto on aina vaihtoehtona pöydällä – kuten on parisuhteessa pysyminenkin. 

Myös se on vaihtoehto, että asiakas ei tee yhtään mitään. Se on se ihmisen pitkän historian aikana muotoutunut biologisen stressireaktion eli niiden ns. liskoaivojen automaattinen “jäädy”-moodi: “jähmety paikallesi leikkimään kuollutta, niin se esihistoriallinen leijona ei syö sinua”.

Koska minun ammattitaitooni kuuluu stressitason laskeminen ja asiakkaan toimintakyvyn parantaminen, niin siksi lempeän napakasti haastan ihmisiä sen parisuhteessa “pysymisen” sijaan kehittämään sitä parisuhdettaan, jos se kerran on ollut sellainen suhde, että ne eroajatukset nousevat jatkuvasti pintaan (ja jos henkilö ylipäätään haluaa pysyä tuossa suhteessa kehittääkseen sitä paremmaksi).

Jos siis ei halua antautua sille “jäädy”-stressimoodille, niin käytännössä sen eron toteuttamisen vaihtoehtona ei ole “en tee mitään”, ellei sitten halua jatkaa myös niiden eroajatustensa parissa painimista jatkossakin.

Erittäin monet ihmiset valitsevat sen avoimen itsensäkehittämisen ja aktiivisen toimimisen sijaan sen “jäädy”-stressireaktion mukaisen huonossa parisuhteessa jumittamisen ja puolisonsa kanssa kinastelun tai hänen selän takana haukkumisen ja pettämisen.

Sellainen ei ole varmasti kummankaan osapuolen arvojen ja toiveiden mukaista, ja siksi kannustan heitä molempia kääntymään ratkaisukeskeisemmin sisäänpäin ja tutkailemaan omaa todellista tahtotilaansa avoimin mielin.

Pelkäämättä sitä, mitä muut ihmiset sanoisivat, jos he alkaisivatkin toteuttamaan parisuhteessaan asioita Ä ja Ö, jos ne tekisivät heidät onnellisiksi. Ja yhtälailla pelkäämättä sitä, mitä muut ihmiset sanoisivat, jos he alkaisivatkin toteuttamaan itseään tuon parisuhteen päättämisen jälkeen.

Jos sinun oletuksiisi kuuluu se, että kaikkien muiden ihmisten tulee pysyä parisuhteissaan, niin suosittelen sinuakin avartamaan mieltäsi aidosta rakkaudesta eikä pelosta käsin.

Jos yrität vääntää muita ihmisiä omaan moodiisi, se kertoo vain sinusta.

Se kertoo siitä, että sinä itse et tunne oloasi mukavaksi monimuotoisessa ympäristössä, jossa kaikki muut vaikkapa toteuttavat elämässään asioita 1, 2 ja 3, kun sinun mielestä asiat 4, 5 ja 6 ovat tärkeitä.

Sinun turvan tunteesi voi tulla siitä, että kaikki on ennustettavaa ja varmaa eli sääntöjen ja normien mukaista. Yllätykset ja erilaiset esiin tulevat ajatukset järkyttävät sinua, jos sisäinen turvasi on heikko.

Mutta muistathan, että myös sinä voit voimaannuttaa itseäsi. Rakkaudesta eikä pelosta käsin. Lempeämmäksi ja sallivammaksi, ei pakottavaksi ja kritisoivaksi.

Kaikki pakko-ajatukset ja mielen ehdottomuudet ovat vankiloita sinulle itsellesi.

Se, että sinä itse pidät itsesi vankilassasi väkisin, on sinun valintasi. Älä kuitenkaan vaatimuksillasi vedä muita ihmisiä vankilaasi, jotta viihtyisit siinä yhä pienemmäksi käyvässä vankilassasi jotenkin näennäisesti paremmin.

Vankila se on sinulle silti, vaikka useampien sellikavereiden keskellä uskottelisit itsellesi toisin.

Päästä itsesi vapaaksi ensin, niin sinun on helpompaa antaa muidenkin ihmisten elää vapaina.

Silloin lähellesi löytyy kyllä vapaasta tahdostaan se ihminen, joka haluaa sinut puolisoksesi. Ei pakosta eikä pelosta eikä valinnanvaran puutteessa, vaan aidosta VAPAASTA tahdostaan.

Kyllä tässä maailmassa tilaa riittää, kun vaan oman mielensä pitää avarana ja antaa ajatusten myös vaihtua vapaasti.

Läpi elämän.

Coach-Kati-Niemi-NLP-valmentaja-Hypnoterapeutti-Ajanvaraus.png

Rakkaudella,

Coach Kati
Kliininen hypnoterapeutti, NLP Trainer -valmentaja
[email protected]

Hyvä, Parempi, Minä! Henkinen valmennus - Hypnoterapeutti, NLP Coach Kati Niemi

Hyvä, Parempi, Minä!

Rentoa elämäniloa Mielenvoimaa elämäniloiseen mielenrauhaan VARAA ILMAINEN TAPAAMINEN Millaista apua muut ovat saaneet? “Suosittelen lämpimästi Katia!” “Kiitos kaikesta tuestasi tämän vuoden aikana!🤗 Sinä koppasit minut

Eropäätös-verkkokurssi Parempi parisuhde vai erinomainen ero -verkkovalmennus

Parempi parisuhde vai erinomainen ero?

Kannattaako erota vai pysyä parisuhteessa? Hyödynnä ratkaisukeskeinen päätöksentekovalmennus ja henkilökohtainen tukeni Vapaudu ahdistavasta ‘Erota vai ei?’-jahkailusta ja tee levollisemmin mielin kaikilta näkökulmilta tarkkaan harkittu, arvojesi

Kliininen hypnoterapeutti, NLP-valmentaja, Tietokirjailija Kati Niemi

Ajanvaraus

Coaching-, hypnoterapia- ja NLP-valmennus-ajanvaraus etänä ja kasvotusten tällä sivulla. Tervetuloa voimaantumaan! “Kiitos kaikesta tuestasi tämän vuoden aikana!🤗 Sinä koppasit minut turvaverkkoon, kun olin putoamassa; en

ILMAISTA INSPIRAATIOTA

OTA YHTEYTTÄ!

UUSIMMAT

Laita hyvä kiertoon!

Mitä ajatuksia tämä artikkeli herätti sinussa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lataa ilmainen e-kirja "Rakastan sinua, mutta..."

4 avaimen työkalupakki turhauttavan ‘Erota vai ei?’-ajatusvyyhdin selkiyttämiseen.