Seksipalvelujen myymisen ja ostamisen haasteet yhteiskunnassa ja lainsäädännössä (Kati Niemi)

Seksipalvelujen myymisen ja ostamisen haasteiden ratkaiseminen

Laita hyvä kiertoon!

Terveydenhoitoalalla päivätöissä ja myös koulutettuna seksuaalineuvojana toimiva nelikymppinen terapeuttinen miesseuralainen ja hänen kolmikymppinen naisasiakkaansa oivalluttivat Rakkauden (R)evoluution lukijoita tässä syväluotaavassa artikkelissani, mutta entäpä mitä minä itse ajattelen seksuaalipalvelujen myymiseen ja ostamiseen liittyvästä lainsäädännöstä ja lieveilmiöistä?

Näkemyksiäni jaoin toki jo tuossa laajassa kirjoituksessani haastattelulainausten lomassa, mutta tässä alla jaan Sinulle vielä hieman omia pohdintojani. Näin ymmärrät paremmin myös sen, miksi halusin antaa tuolle haastattelemalleni hienolle terapeuttiselle miesseuralaiselle ja hänen ihanalle asiakkaalleen täysin avoimen suunvuoron täällä laajan lukijakunnan omaavalla blogisivustollamme, vaikka useammin käsittelemmekin työ- ja yksityiselämän henkilökohtaiseen kasvuun ja psykofyysiseen itsensäkehittämiseen liittyviä teemoja.

Mutta miten nämä teemat liittyvät siltikin toisiinsa, kun rohkenemme tarkastella tätä ristiriitaisiakin tunteita nostattavaa teemaa pintaa syvemmältä ja tabuihin tarttumista kaihtamatta?

Jos tämä teema pöyristyttää sinua:

Jos et ole vielä seurannut eri aiheita käsitteleviä blogejani pidempään, voit tutustua taustaani tästä. Olen ihan tavallinen kolmen teinin/aikuisen äiti, joka työskentelee pitkän kansainvälisen johtajauran jälkeen yksityis- ja työelämän valmentajana ja terapeuttisena coachina ratkaisukeskeisestä itsensäkehittämisestä ja monitahoisesta psykofyysisestä mindshiftaamisesta kiinnostuneille yksilöille (ks. asiakaspalautteet).

Seksi. Se on todellakin vahva voima, ihan jo kirjoitettuna sanana, vai mitä? Ehkäpä siitä on siis syytä myös puhua, eikös vaan?

Viimeistään keski-ikäistä miesseuralaista (allaoleva valokuva) ja hänen asiakastaan haastateltuani ymmärsin, miten rajoittuneita monen keski-ikäisen ja meitä vanhempien suomalaisten suhtautuminen on seksityöhön tai ylipäätään seksiin liittyen. 

Terapeutti-miesseuralainen
Kuva: Henriikka (lumoamo.fi)

Aivan liian harva ryhtyy aktiivisesti edistämään hyvinvointiaan edes “normiterapeutin” luona, saati voisi edes harkita, josko joissain tilanteissa myös seksin tai muiden läheisyyspalvelujen ostaminen voisi auttaa avaamaan lukkoja muuallakin kuin makuukammarissa.

"Kiitos, kun autoit minua pääsemään eteenpäin vaikeassa elämäntilanteessa, josta en voinut puhua kenellekään muulle. Sain sinulta henkistä tukea, sopivasti itseni haastamista, mutta myös itseni hyväksymistä. Avasit pinnan alta myös sellaisiakin tunteita ja näkökulmia, joita en ollenkaan ollut edes odottanut. Sain paljon konkreettisia keinoja, joista on edelleen valmennuksen jälkeenkin ollut hyötyä arjessa ja ihmissuhteissa. Sydämelliset kiitokset, Kati, kaikesta tuestasi ja upeasta valmennuskokonaisuudesta!"

Joten jos sinulla on taipumusta punastella häpeissäsi tai kiivastuksissa, jos sana ‘Seksi’ edes vilahtaa verkkokalvoillasi, niin voit ottaa nyt iisimmin ja rauhoittua: en ole se alitajuisten kauhuskenaarioidesi seksirietastelija enkä pyri muuttamaan sinun vahvoja ennakkoasetuksiasi, jotka olet ehkä jo äidinmaidossa itsellesikin omaksunut. En halua järkyttää sielunmaisemaasi miltään osin. Ja tuosta Sielusta puheenollen: minulla ei ole myöskään tapana vähätellä kenenkään uskonnollista vakaumusta tai rienata kenenkään Jumalaa. 

Olet siis 100% turvassa, jos haluat näistä ennakkovaroituksistani huolimatta lukea tämän blogijuttuni tästä usein ristiriitaisia tunteita ja jopa kiivaita väittelyitä herättävästä aiheesta. 😉

Hyvä, aloitetaan!

Mitä seksin myymisen ja ostamisen näkökulmia tulisi ottaa paremmin huomioon?

Teemaan liittyen olen allekirjoittanut seksityöalaa läpikotaisin tuntevien tahojen tärkeän aloitteen Kansalaisaloite.fi-palvelussa, koska niin moniin epäkohtiin voisi olettaa älykkäiden poliitikkojen tarttuvan ilman riskiä joutua häpeäpenkkiin.

Kiistämätön fakta kuitenkin on se, että seksuaalienergia on voimakas ja arvokas energiamuoto. Ja kuten kaikella energialla käydään kauppaa maailmanmarkkinoilla, niin itsestäänselvästi myös seksuaalienergialla tullaan käymään kauppaa ajasta ikuisuuteen.

Ei seksityö ole sattumalta se maailman vanhin ammatti, vaikka siltä on haluttu sulkea silmät ja korvat eduskunnan täysistunnoissa eikä kukaan tunnu ottavan näitä asioita ajettavakseen ratkaisukeskeisesti – koska hävettää ja nolottaa, miten ne äänestäjätkin oikein suhtautuisivat, jos nostaa arveluttavan ja paljon kiisteltäviä epäkohtia sisältävän ammattialan konkreettiseen käsittelyyn poliittisilla areenoilla tai virkamiesneuvotteluissa.

Kuitenkin kaikella todennäköisyydellä niillä samoilla pikkuparlamenttien ja -virastojen käytävillä käyskentelevät kansanedustajat ja eri alojen asiantuntijat edustavat koko kansan läpileikkausta myös näissä seksiin liittyvissä asioissa. Mahdollisesti myös seksin ostamiseen, kenties myymiseenkin liittyen – mistäs me kenenkin privaattielämästä oikeasti tietäisimme, esimerkiksi opiskeluaikojenkin kaikista käänteistä?

Vankka fakta on sekin, että läheisyys, kosketus ja se nautinnollinen seksikin avaavat ihmistä. Ja vasta kun yksilö uskaltaa olla auki turvallisesti omana itsenään näiden alati muuttuvien maailmanmyllerrysten keskellä, hän voimaantuu tuomaan esiin aidosti arvokkaan, uniikin panoksensa niin työ- kuin yksityiselämässäänkin.

Seksuaalienergia löytää kyllä väylänsä sosiaalisten normien rakentamista padoista piittaamatta.

Tilastojen mukaan mielenterveysongelmat syövät perheiden hyvinvoinnin lisäksi kärsivien yksilöiden tekemän työnkin tuottavuutta – jos tätä teemaa tarkastellaan talousnäkökulmastakin. Parisuhteissa läheisyys on vähentynyt ruutuajan lisääntymisen tahdissa eivätkä diginatiivit tapaa ikätovereitaan livenä ja harrasta seksiä niin aktiivisesti kuin aiemmat sukupolvet. Syntyvyyskin on laskussa, mille on toki muitakin syitä kuin luontaisen läheisyyden ja seksin väheneminen.

Seksuaalienergiaan liittyvien asioiden – myös seksin myymisen ja ostamisen lainsäädännön – luulisi siis kiinnostavan ihan jokaista poliitikkoa, joka on vähänkään kartalla siitä, missä jamassa tämä maa makaa. Kirjaimellisesti.

Esimerkiksi: jos yhä useammat sinkut tai parisuhteet lukkiutuvat mediajättien masinoiman addiktoivan someselaamisen ja vähentyneen sosiaalisen (=myös seksuaalisen) kanssakäymisen myötä heikentyneiden vuorovaikutustaitojen puuttumisen seurauksena käynnistyneen selibaatin vuoksi eikä edes avointa suhdetta tai eroa voida kunnolla harkita, lopulta se 100% inhimillinen, ikiaikainen ihmiseläimen seksuaalienergia löytää kyllä väylänsä sosiaalisten normien rakentamista padoista piittaamatta.

Lehdistä saamme välillä lukea puutteessa elävistä syrjäseutujen miehistä, joiden vuosikausien seksuaalisen turhautumisen patoumat räjähtävät aggressioina somessa, jopa naisvihana. Ja ne sinkkunaisetkin kaipaavat kunnon kumppania, joilla on muitakin kuin niitä digitaitoja…

Ihminen kaipaa ihmistä, ja siihen tarpeeseen ne seksityöntekijätkin tarttuvat.

Myös esimerkiksi pettämiset vaikkapa työpaikkaromanssien muodossa tai toisen naisen roolissa vievät työelämänkin energiaa, minkä yhteiskunta lopulta maksaa sivusäätöjen inhimillisen hinnan lisäksi.

Ja vielä enemmän inhimillistä ja lopulta myös kansantaloudellista hintaa koituu siitä, jos ihminen torppaa seksuaalisuutensa ja sinnittelee surkeassa suhteessa yhteiskunnallisten paineiden kyllästämien kulissiensa takana. Paperilla on “kaikki hyvin” siihen asti, kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa ja keski-ikäisen omien vanhempien kuolemat herättävät elämään vielä tämän elämän aikana…

Lapsetkin aistivat kiiltokuvakulissien sisällä vallitsevan passiivisaggressiivisen tunnekylmyyden, jonka vanhempien surkea suhde sekä seksin ja muun läheisyyden puute aiheuttaa. Kun poliitikot puhuvat lasten ja nuorten mielenterveydestä ja perheiden hyvinvoinnista, ei pitäisi tyytyä keskustelemaan pelkästään siitä, paljonko sitä lapsilisää maksetaan tai kuinka monen kilometrin päässä ne neuvolapalvelut ovat saatavilla. Nekin ovat tietysti supertärkeitä asioita, mutta niin kauan kuin poliitikot ja viranomaiset eivät kykene omien lukkojensa ja häpeäpelkonsa vuoksi puhua seksistä eri näkökulmista – myös seksityöstä epäkohtieen – nämä laajemmatkaan ongelmat eivät poistu Suomessa.

Trendi on pikemminkin pahempaan päin, ja ikiaikainen seksuaalienergia myllertää siellä alla “hiljaisena” vaikuttajana.

On korkea aika puhua myös seksin myymisestä ja ostamisesta 100% ratkaisukeskeisesti eikä piilotella seksityön ongelmia ja kaikkia mahdollisia ratkaisuja.

Haetaan metaforaa hieman myös bisnesmaailman kautta:

Joidenkin laiskojen johtajien perusslogan on “älä tuo minulle ongelmia, tuo ratkaisuja”, vaikka 100% avoimen keskustelun puute on nimenomaan se ensisijainen ongelma. Sellainen näennäisjohtaja opettaa organisaationsa pelkäämään oikeiden ongelmien esille nostoa, koska vain hienon tittelinsä varassa operoiva norsuuluutornivaltaansa takertuja ei oikeasti halua kuulla must win battleihin liittyvistä niistäkin vaikeuksista, joita porukat eivät vaan yksinkertaisesti ole saaneet ratkaistua hyvistä yrityksistään huolimatta. Juhlapuheissa toki saatetaan hehkuttaa “no silver plating”, mutta sitten henkilöstötyytyväisyyskyselyiden johtoryhmäläpikäynneissä ihmetellään, miksi työntekijät eivät usko kyselytulosten vaikuttavan mihinkään relevanttiin käytännössä.

Uskovatko Suomen kansalaiset konkreettisiin muutoksiin, jos he äänestävät kunnallis-, eduskunta- tai EU-vaaleissa? Miksiköhän alhaiset äänestysprosentit ihmetyttävät poliitikkoja vuosikymmenestä toiseen? Voisiko olla niin, että se 100% avoin ja arvostava keskustelukulttuuri loistaa poissaolollaan kuten kansanedustajat täysistunnoista?

Kun missä tahansa organisaatiossa on ongelma, siihen harvoin löytyy absoluuttisen täydellistä ratkaisua, johon kaikki eri osastojen edustajat olisivat täysin tyytyväisiä tai joka olisi ottanut kaikki porsaanreiät ja mahdollisesti pintaan nousevat uudet riskit huomioon. Päätöksenteon ja ongelmanratkaisun tulee olla elävää: ei jämähdetä päätöksenteon pelossa, vaan rohkeasti muutetaan päätöstä jatkossa, jos jotain ei osattu ottaa vimpan päälle huomioon ekassa hengenvedossa.

Mikään yritys ei voi ikuisesti lakaista ongelmia maton alle, vaan on kyettävä keskustelemaan vaikeistakin aiheista ilman vastakkainasettelua ja poteroihinsa piiloutumista. Eduskunnassa lähes kaikki päättäjät tuntuvat takertuvan omaan imagoonsa ja sananäppäryyteensä niin vahvasti, että aina tuntuu löytyvän jopa täysin ilman faktapohjaa kyhättyjä vastalauseita toisen puolueen ratkaisuehdotuksille. Paljon parjatussa takinkäännössäkään ei ole mitään vikaa silloin, jos mielipidettään ihan oikeastikin kannattaa tarkistaa uuden tiedon valossa. Typerämpää on ummistaa silmänsä ja korvansa ympärillä muuttuvalta maailmalta.

Heikko johtaja pelkää kasvojensa menetystä tilanteessa, jossa hänen on kyettävä kyseenalaistamaan omat aiemmat päätöksensäkin.

Näin on oltava myös eduskunnassa, valtionkanslioissa ja muilla poliittisten päättäjien areenoilla sekä Suomessa että EU-tasolla, kansainvälisestikin. Vain pikkupoliitikot menevät piiloon puolueagendansa tai henkilökohtaisen uskomusjärjestelmänsä taakse. Jokaisen on pystyttävä käymään keskustelua myös sellaisista aiheista, joista hävettäisi tai jopa pelottaisi puhua. Ja vahvistettavaa omaa rohkeuttaan muuttaa mieltäänkin, vaikka silloin realisoitusikin “riski” olla samaa mieltä jopa verivihollisensa kanssa.

Entäpä jos ratkaisukeskeinen yhteistyö yli puolue- ja uskomusrajojen auttaisi oikeasti taklaamaan myös seksityöalaan liittyvät haasteet?

Seksityötä säätelevässä lainsäädännössä ei siis ole kysymys pelkästään yksilöllisestä ihmisoikeudesta saada tuntea läheisyyttä, lämpöä, hellyyttä, kosketusta, kohdatuksi tulemisen tunnetta ja seksuaalista nautintoa, jotka voisivat kantaa kansantaloudenkin koriin aivan uudenlaista hedelmää ajan saatossa.

Jos katson tätä teemaa myös henkilökohtaisesta näkökulmastani, niin ainakin itse toivon, että jos esimerkiksi jonain päivänä jään leskeksi, minun ei tarvitsisi kylmettää inhimillisiä tarpeitani ja muuntautua siksi stereotyyppiseksi katkeraksi naapurin akaksi, joka paukuttaa kävelykepillään kerrostalohuoneistonsa pattereita, jos paperiseinien läpi kantautuu elämäniloisia seksin tai muita ääniä.

En myöskään halua luopua luontaisesta energianlähteestäni tai lähteä väkisin metsästämään uutta elämänkumppania viimeisille vuosilleni seksiä tai muuta läheisyyttä saadakseni.

En välttämättä halua lähteä silloin myöskään enää naaraamaan yökerhostakaan ketä tahansa baarituttua “meille vai teille”-tyyppisesti, vaikka kuuma puuma kasikymppisenä olisinkin. 😉

PALJON mieluummin kävelisin pää pystyssä iloissani johonkin Espalla sijaitsevaan tyylikkään eleganttiin, vastuullisesti toimivaan laatubordelliin ja viettäisin siellä tälle ladylle kulloinkin sopivan ajan. Ihan kuten jossain laadukkaassa day spassa siinä vieressä – tai samoissa tiloissa!

Ja kun naiset keskimäärin elävät melkoisen monta vuotta pidempään kuin miehet, niin ehkäpä joku mukava mummokaverinikin olisi buukannut viereisen huoneen samasta ilotalosta ja hörppäisimme päiväkahvit sessioidemme jälkeen. Mikä jottei!

…Juu, näiden ehkä raffistikin ravistelevien mielipiteideni vuoksi pyysin sinua tutustumaan ensin taustaani, jotta et pidä minua täysin älyvapaana, vaan ihan normaalisti korkeakoulutettuna, keski-ikäisenä naisena, joka puhuu myös politiikkaa aina tarpeen vaatiessa.

Enkä ole ajatuksineni yksin, vaikka harva johtaja ja päättäjä kehtaakaan kirjoittaa seksiin liittyvistä kansantaloudellisistakaan näkökulmista omalla nimellään – korkeintaan anonyymisti somessa työpäivänsä lomassa.

Tämä kirjoitukseni on kuitenkin vielä melkoisen kevyttä kauraa verrattuna niihin keskusteluihin, joita käydään jopa hallituspöydissä kahvittelun lomassa – usko pois. Eli tapahtuu sitä ns. paremmissakin piireissä, että seksistä puhutaan avoimesti neljän seinän sisällä. Myös niiden seksityöstä vaikenevien poliitikkojenkin neuvottelupöydissä tai after workeillä.

Jos seksityöstä puhuminen ratkaisukeskeisesti (eikä tekopyhistellen tai lapsellisesti aina perivihollistaan vastustaen) nostettaisiin A-Studion vaaliväittelyihin tai MTV:n Kympin Uutisiin, niin miten paljon saisimmekaan kitkettyä tähän piiloteltuun bisnekseen kytkeytynyttä rikollisuuttakin pois?

Kun tämänkin energiamuodon kaupankäynti tuodaan päivänvaloon laadukkaasti ja vastuullisesti, se on win-win kaikille verokarhusta leskimummoon ja syrjäseutujen sinkkumiehiin asti.

Eikä ole pelkästään seksityöntekijöiden fyysisestä ja henkisestä turvallisuudesta kyse (kun se ei tunnu poliitikkoja kiinnostavan), vaan heidän asiakkaidensa eli tavallisten suomalaisten veronmaksajien turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Ja lopulta heidän perheistään ja työpaikoillaan antamastaan panoksesta jne jne.

You got the point.

Kerrannaisvaikutukset ovat niin suuret, että seksistä on vaan yksinkertaisesti “pakko” puhua vihdoin ja viimein rakentavasti ja kestäviä ratkaisuja etsien.

Miksi emme saa kulkea pää pystyssä vaan piilottelemme poliitikkojen mahtikäskyn alla?

Naurettavaa kuurupiiloa on sekin, että kun lainsäätäjät eivät kehtaa sallia kaikki verotkin vimpan päälle maksavia seksipalveluntarjoajien laadukkaita “toimistohotelleja” katukuvassa, niin sitten esimerkiksi ammattitaitoiset thai-hierojat saavat vääränlaisen leiman otsaansa tai jotkut “pelkästään” hyvää jalkahierontaa haluavat asiakkaat joutuvat yllättymään ei-toivotuista “happy ending”-vihjailuista. Ja sitten rahdataan euroja ulkomaille eikä todellakaan pelkästään auringon ja golfin perässä.

Nämä ovat faktoja, ei fiktiota. Poliitikkojen tulee toimia, kun näin laajakantaiset epäkohdat tapahtuvat kenentahansa silmien alla omissakin työ- ja kaveripiireissä – tiedostimmepa sitä taikka emme.

Seksin myymiseen ja ostamiseen liittyvällä vanhakantaisella lainsäädännöllä on laajalle ulottuvat lonkeronsa aina järjestäytyneeseen rikollisuuteen asti, jos tätä alaa ei vihdoin nosteta kunnolla päivänvaloon ja laiteta ratkaisukeskeisesti ruotuun epäkohtien osalta.

Esimerkiksi Setan mukaan:

"Seksityöhön nykyisin liittyvään ihmiskauppaan ja hyväksikäyttöön tulee puuttua tiukasti ja uhrin asemaa tulee parantaa. Suomesta turvapaikkaa hakeva sateenkaareva ihmiskaupan uhri on riskissä kohdata moniperusteista syrjintää. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluviin seksityöntekijöihin kohdistuva syrjintä tai väkivalta jää myös liian usein piiloon eikä siitä raportoida viranomaisten kielteisen suhtautumisen pelossa."

 Ja näin entisenä pörssiyhtiöjohtajana ja akkreditoituna KHT-tilintarkastajana näen nämä maailman vanhimpaan ammattiin, seksityöhön, liittyvät asiat automaattisesti myös mm. verottajan, eläketurvamaksujen kartuttamisen ja kansantalouden näkövinkkeleistä.

Poliitikot ja viranomaiset sanovat haluavansa kitkeä harmaan talouden pois tai uudistaa eläkelainsäädäntöä ja -ikärajoja, mutta miksi tälle ammattialalle ei nähdä kestäviä ratkaisuja?

Seksityö ei tule poistumaan markkinoilta, joten turvallisuus- ja talousnäkökulmista kestävää ratkaisua ei saavuteta sulkemalla silmät seksityöntekijöiltä asiakkaineen. Jos et tue avointa ratkaisukeskeisyyttä, tuet piilorikollisuutta pienessä ja suuressa mittakaavassa omalla kotikadullasikin.

Myös harmaan talouden kitkeminen ja yhteiskunnan tukien oikeudenmukainen kohdentaminen ovat tärkeitä. Paljonkohan esimerkiksi opinto- tai työttömyyskorvauksia voitaisiin kohdentaa niitä aidosti tarvitseville suomalaisille, jos seksiä salaa myyvät opiskelijat ja työttömät saataisiin seksityöntekijöiden yhteisten “toimistohotellien” eli vastuullisesti veronsa maksavien laatubordellien palkkalistoille eikä salainen setelikauppa olisikaan enää ainoa tai kokonaisarvion kannalta niin houkutteleva ansaintakeino?

Entä jos seksityöntekijän ei tarvitsisi ottaa asiakkaitaan vastaan sinun asuinlähiössä sijaitsevan oman kotinsa turvassa tai järjestäytyneen rikollisuuden muskelimiehen vartioimana, vaan hän voisi käydä “normiseksitöissä” täysin turvallisessa, verot ja eläkemaksut palkanmaksun yhteydessä eteenpäin tilittävässä bordellissa kuten kuka tahansa suomalainen työssäkäyvä ihminen? 

Silloin seksiä myyvän aikuisen ei tarvitsisi myöskään antaa lapsensa nähdä sitä kotiovesta jatkuvasti ramppaavaa väkeä, jota naapuritkin ovisilmästä tiirailevat. 

Millainen käytännön ratkaisu voisi vaikuttaa myös lasten ja nuorten hyvinvointiin tai lastensuojelun jatkuvasti kasvavaan resurssitarpeeseen?

Tai jos olemme aidosti huolissamme Suomen jatkuvasta velkaantumisesta tai sosiaali- ja terveyspalveluista, niin voisimmeko avartaa mieltämme eli ratkaisukeskeisemmin mindshiftata näitä seksityöhön liittyviä uskomuksiamme ja pelkojamme?

Jep. Jos nostaisin kaikki asiaan liittyvät näkökulmat esille, tästä jutusta tulisi pitkä kuin nälkävuosi, joten summeeraan nyt lyhykäisesti:

Tarttis tehrä jotain, hoi poliitikot ja median edustajat!

Läheisyyspalvelujen ja voimaannuttavan seksin myyminen voi olla myös kutsumusammatti, joka on arvokasta työtä.

Kansalaisaloite.fi-palvelussa vireillä oleva tärkeä kansalaisaloite ottaa huomioon sekä seksityöhön liittyvät riskit että sen faktan, että tämän maailman vanhimman ammatin harjoittajia tulee suojella sekä fyysisesti (mm. ihmiskauppa) että ammatillisesti.

Uskon, että viimeistään tämän miesseuralaisen ja hänen asiakkaansa haastattelun luettuaan jokainen suomalainen puritaanikin ymmärtää, että osa ihmisistä haluaa myydä seksiä täysin vapaaehtoisesti.

Seksityö voi olla joidenkin ihmisten “kutsumusammatti” aivan kuten joillekin on opettajana tai sairaanhoitajana toimiminen. Vai pidätkö epäuskottavana, jos joku voisi oikeastikin nauttia seksin myymisestä edes siinä määrin, että hän on tehnyt tällaisen yleisesti paheksutun uravalinnan ihan tietoisesti? 

Monenlaisille laadukkaille ja turvallisille seksipalveluille on kysyntää, kuten tuossa haastattelussa mukana ollut työssäkäyvä nainenkin kertoi omista lähtökohdistaan ostaa seksiä. Seksityössä tuntipalkka voi olla vähintäänkin kohtuullinen, ja jos paheksut seksityön tekemistä rahan vuoksi, niin paheksutko kaikkia muitakin, jotka tekevät työtään vain palkkapussin vuoksi? Moni suomalainen korkeakoulutettukin tekee työtään vain rahan vuoksi eikä kutsumuksesta.

Myös ihmisoikeudellisista näkökulmista katsottuna on törkeää painaa tätä niin monille suomalaisille tärkeää palvelua ja sen tarjoajia alas ikäänkuin heitä ei olisi, jos seksikaupankäynti yritetään piilotetaan maan alle. Aivan kuin heidän tarpeensa, toiveensa ja kaipuunsa olisivat halveksuttuja, häpeällisiä.

Vaikka eläisimme kuinka autoritäärisessä poliisivaltiossa, seksityö ei tule loppumaan. Aina löytyy piilopaikkoja, joissa kauppa käy. On tärkeää, että ihmis- ja huumekauppaakin pyörittävät rikolliset eivät pääsisi vaikuttamaan myös läheisyys- ja seksipalveluiden tarjoajina, vaan tätäkin työtä saisi tehdä vapaaehtoisesti turvallisissa ja rehellisen vastuullisesti toimivissa turvapaikoissa päivänvalossa eikä vain yön hämärtyessä punaisten lyhtyjen loisteessa.

Minkä ihmeen takia näitä asioita ei tunnisteta ja alan työntekijöitä tunnusteta heidän arvokkaasta työstään?

Se, että seksityöntekijät asiakkaineen joutuvat piilottelemaan poissa silmistä, poissa mielestä, nimenomaan ruokkii ihmiskauppa-, huume- ym rikollisuutta. Vastuullisesti toteutetuille laatupalveluille tulee olla laillisesti toimivat tilat ja työyhteisöt, jossa sekä työntekijät että läheisyys-/seksipalvelujen ostajat ovat turvassa ja hyväksyttyjä.

Kansalaisaloite seksuaalipalvelujen myymistä ja ostamista säätelevien lakien parantamiseksi

Kansalaisaloite.fi-palvelussa vireillä olevan kansalaisaloitteen tavoitteena on mm.:

Lakialoitteen tarkoituksena on, että paritus pysyisi edelleen rikoksena, mutta se määriteltäisiin uudelleen koskemaan riistoa ja hyväksikäyttöä. Esimerkiksi alaikäisten ja pakotettujen seksuaalipalvelujen myynti katsottaisiin aina seksuaaliseksi hyväksikäytöksi ja väkivallaksi, joista tietysti tulee aina rangaista ja nykyistä paljon rankemmalla kädellä.

Nykyisin seksipalvelujen markkinointi tapahtuu pääasiassa netissä, joten sinun oman kotikorttelin seiniä vasten notkuvien ilotyttöjen katukaupan rehottamisen pelkääminen ei ole enää oikein validi vastalause tämän modernin lakialoitteen kannattamiselle.

Parittaminen-termistä tulee mieleen Hollywood-leffojen ilkeä hyväksikäyttäjä-sutenööri väkivaltaisine muskelimiehineen, mutta entä jos niin ei tarvitsisi olla tulevaisuuden Suomessa? 

Entä jos se kaikin puolin siisti “day spa” Esplanadilla Kämp-hotellin vieressä olisikin mahdollinen skenaario? Saattaisitko sinäkin joskus piipahtaa siellä rankan työviikon päätteeksi eikä kaikkea kuormitusta tarvitsisikaan kuitata perjantaipullolla tai somessa paineitaan purkamalla?

Miten monitahoista rakentavan kanssakäymisen ja inhimillisen läheisyyden kulttuuria voisimme tuoda yhteiskuntaamme, jos kykenisimme katsomaan seksipalvelujen tarjoamiseen liittyviä ongelmia oikeasti ratkaisukeskeisesti ja tarvittavan detaljilla tasolla ilman pyhistelyä ja paheksuntaa?

Lakialoitteessa yksityiskohtaisesti listatut lakimuutosehdotukset parantaisivat seksityöntekijöiden työolosuhteita ja asiakkaiden turvallisuutta, vähentäisivät ihmiskauppaa ja liitännäisrikollisuutta, puuttuisivat harmaaseen talouteen maailman vanhimman ammatin toimialalla sekä purkaisivat seksityöntekijöihin ja läheisyys-/seksipalvelujen ostajiin kohdistuvaa, laajavaikutteista stigmaa.

Kiitos, kun kannatat tätä tärkeää kansalaisaloitetta. vaikka et itse olisikaan harkitsemassa seksin ostamista – ainakaan tässä elämänvaiheessasi, vaan ehkä vasta sitten lastesi lennettyä pesästä tai leskeksi jäätyäsi. Sallitaan seksipalvelutkin heille, jotka haluavat vapaaehtoisesti myydä tai ostaa seksiä tai muita läheisyyspalveluja. 

Seksipalvelujen myymisen ja ostamisen haasteet yhteiskunnassa ja lainsäädännössä (Kati Niemi)

Tälläkin luonnollisella energianvaihdannalla voisi laittaa paljon hyvää kiertämään koko yhteiskunnan tasolla, vai mitä mieltä Sinä olet? 

Kommentoi alla!

Rakkaudella,
Coach Kati

[email protected]

Tietoa meistä

SAA VIIKOITTAISTA INSPIRAATIOTA

OTA YHTEYTTÄ!

UUSIMMAT

Laita hyvä kiertoon!

Mitä ajatuksia tämä artikkeli herätti sinussa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lataa ilmainen e-kirja "Rakastan sinua, mutta..."

4 avaimen työkalupakki turhauttavan ‘Erota vai ei?’-ajatusvyyhdin selkiyttämiseen.