Asuminen exän kanssa: Eron jälkeen vanhempien vuoroasuminen yhdessä

Vanhempien vuoroasuminen: Exän kanssa yhteisessä kodissa eron jälkeen

Laita hyvä kiertoon!

Jotkut ex-puolisot asuvat yhdessä tai ainakin yhteisessä kodissa vuorotellen vielä eron jälkeenkin, mutta onnistuuko sellainen jaetun asumisen malli käytännössä? Entä miten vanhempien vuoroasuminen toimii, kun uudet kumppanit tulevat mukaan kuvioihin? Jaettu asuminen eli vanhempien vuorottelu samassa kodissa on yhä yleisempää, mutta silti turhan monella on negatiivisia harhaluuloja tästä erittäin hyvästä asumisjärjestelystä. 

Tässä artikkelissa käydään läpi vanhempien vuoroasumista koskevia yleisiä kysymyksiä:

Annan myös esimerkkilaskelmat siitä, paljonko jaettu asuminen oikeasti maksaa erityyppisissä omistus- ja vuokra-asuntomalleissa.

Vuoroasuminen puhututtaa: Eronneiden vanhempien vuorottelu samassa asunnossa ihmetyttää vielä monia

Moni on kysynyt minulta, miten vanhempien vuoroasuminen yhteisessä kodissa lasten kanssa onnistuu. Viimeksi eilen Helsingin Sanomien toimittaja pyysi asiasta haastatteluani, mistä sain idean kirjoittaa tämän artikkelin. Olen aikaisemmin kertonut asiasta kirjassani sekä muissa lehtihaastatteluissa

Itse olen asunut 2-3 asunnossa vuorotellen jo 5 vuoden ajan. Tiedän, mitkä ovat vanhempien vuoroasumisen onnistumisen vaatimukset.

Vanhempien vuoroasuminen - Blogi, Kirja, Valmennus - Kati Niemi

Kaikille tällainen järjestely ei sovi, mutta se ei tarkoita sitä, sopisiko se silti myös sinulle!

Jotkut ovat sitä mieltä, että eron jälkeen exän kanssa ei voi jakaa yhteistä asuntoa enää – ei vaikka se voisi olla monelta osin yhteisten lasten etu. Tämä on ymmärrettävää monissa tapauksissa. Mutta säännöillä on aina poikkeuksensa. Tässä artikkelissa kerron omia näkemyksiäni siihen, milloin jaetun asumisen malli eli vanhempien vuoroviikkoasuminen yhteisessä vanhassa kodissa onnistuu, ja mitä se edellyttää.

Ennakkoluulot ja oletukset ovat monen ongelman ja turhien pelkojen juurisyy. Näin on myös vanhempien vuoroasumisen kohdalla. Hyvää vaihtoehtoa ei kannata hylätä vain siksi, että olettaa sen vaikeaksi ja toimimattomaksi ilman parempaa tietoa tai omaa kokemusta.

Silti kokemukseni mukaan monella modernilla, koulutetulla ihmisellä on vielä mielenkiintoisia ennakkoluuloja erovanhempien vuoroasumista kohtaan. Tabua on selvästi purettava, jotta yhä useampi uskaltaisi katsoa maailmaa – ja myös elämäänsä exänsä rinnalla – avoimemmin mielin.

Tässä artikkelissa käsittelen myös niitä näkökulmia, joiden vuoksi moni hylkää tämän vaihtoehdon ilman, että kunnolla miettii jaetun asumisen etuja. Kerron myös, mitä hyötyjä vanhempien vuoroasumisesta on sekä siitä, kuinka se on mahdollista taloudellisesta näkökulmasta.

Kirja: Parisuhde, Eroaminen, Avioero

Rakkauden (r)evoluutio -kirja

* Kuunnellaksesi äänikirjana tai lukeaksesi Rakkauden (r)evoluutio -kirjan jopa täysin ilmaiseksi hyödynnä kumppanuuslinkkejä tällä sivulla. Suhde on ”ihan ok”, mutta jotain puuttuu – kannattaako erota

Mitä vanhempien vuoroasuminen eli jaetun asumisen malli tarkoittaa käytännössä?

Tavanomainen jaetun asumisen malli on se, jossa lapset liikkuvat kotien välillä. Tuo malli on monille tuttu. Tuntemattomampi on vanhempien vuoroasuminen, jossa lasten sijaan vanhemmat liikkuvat kotiensa välillä.

Vanhempien vuoroasumista kutsutaan toisinaan “ruotsalaiseksi malliksi”. Suomessakin yhä useammat ainakin kokeilevat tätä järjestelyä eron jälkeen, esimerkiksi vuoden ajan ennen pysyvämmän ratkaisun tekemistä.

Tässä jaetun asumisen mallissa lapset siis asuvat koko ajan samassa asunnossa. Vanhemmat asuvat lastensa luona vuorotellen sovitun aikataulun mukaisesti. Muun ajan vanhemmat asuvat toisessa kodissaan, joka voi olla myös jaettu toisen vanhemman kanssa – tai sitten molemmilla on omat kakkoskotinsa.

Näillä erilaisilla jaetun asumisen vaihtoehdoilla on omat hyvät puolensa, joita käyn tässä artikkelissa läpi yksityiskohtaisesti. Ennen kuin päätät mieltäsi siitä, sopiiko jaettu asuminen myös teille, lue tämä kattava artikkeli ja vältät monet turhat sudenkuopat!

Vanhempien vuoroasuminen: Miten jaetun asumisen mallissa järjestetään vanhempien asuminen?

Vanhempien vuoroasuminen voidaan järjestää monin tavoin.

Yhteisen perheasunnon lisäksi vanhemmilla voi olla omat asuntonsa tai heillä voi olla yhteinen toinen koti, jossa he vuorottelevat.

Jos vanhempien yhteisasuminen sujui helposti perheasunnossa, se voi sujua yhtälailla myös yhteisessä, vuorotellen jaetussa pienemmässä asunnossa.

Eron jälkeisen sinkkuelämän kannalta voi tosin olla mukavampaa, että kakkoskoti, jossa vanhempi asuu ilman lapsia, olisi exä-vapaata aluetta. Mutta jotkut elävät sulassa sovussa myös yhteisessä sinkkukodissa vuorotellen.

Omia kokemuksia vanhempien vuoroasumisesta: Miten itse järjestin oman asumiseni jaetun asumisen mallissa avioeroni jälkeen?

Olen kertonut omista vuoroviikkoasumisen tavoistamme ja jaetun asumisen mallistamme sekä kirjassani että lehtiartikkeleissa. Kerrataan tässä vielä pääasiat, jotta saat hahmotettua yhdenlaisen ratkaisumallin, joka saattaisi sopia sinullekin jollain tavalla justeerattuna.

Muutaman vuoden ajan avioeroni jälkeen lapsemme asuivat koko ajan vanhassa omakotitalossamme Espoossa. Vuorottelimme exäni kanssa siellä eron jälkeen ensialkuun 3-4 päivän rytminvaihdoksilla, ja sittemmin siirryimme viikko-viikko-systeemiin.

Itse valitsin omaksi kakkoskodikseni avaran, valoisan kaksion kauniissa tornitalossa Espoon Tapiolassa.

Mielestäni oli hyvä, että oma pienempi kotini (ei varsinaisesti mikään “kakkoskoti”) oli vain minun sinkkukämppäni, jonne sain mennä milloin tahansa. Näin minun ei tarvinnut erikseen sopia exäni kanssa, milloin menen omaan pikkukotiini, koska en jakanut sitä exäni kanssa. Pystyin käymään omassa pienemmässä kodissani myös päiväsaikaan ja joka viikko riippumatta exäni aikatauluista.

Minulle tämä oli tärkeää, koska eron jälkeen halusin jakaa exäni kanssa vain asunnon lastemme ja taloudellisten hyötyjen vuoksi, mutta en halunnut rytmittää arkeani ja juhlapäiviäni enää exäni mukaan.

Kokemukseni vuoroasumisesta: Milloin yhteisen jaetun asumisen malli toimii?

Vuoroasuminen toimi meillä muutaman vuoden ajan, koska olimme hyvin samoilla linjoilla muun muassa asunnon siisteystason suhteen eikä kumpikaan nipottanut turhasta.

Esimerkiksi pyykkiä pestessä en välittänyt, jos siellä oli exänikin kamat sekaisin poikieni pyykkien kanssa. Minä pesin vuorollani kaikki pyykit mennentullen tutkailemalla sen tarkemmin, kenen vaatteista oli kyse. Puhtaiden pyykkien korista jokainen sai sitten poimia omansa. Luonnollisesti jokaiselle perheenjäsenelle voi järjestää myös oman pyykkikorinsa, jos yhteinen pyykkikori on jollekulle se kynnyskysymys tässä kokonaisuudessa.

Vuosien ajan me molemmat ymmärsimme, että välillä saattaa yksittäisiä tavaroita jäädä lojumaan pöytätasoille, mutta varsinaista sotkua ei kumpikaan jättänyt taakseen. Molemmilla olivat omat tavarat ja vaatteet edelleen omissa kaapeissaan ja vaatehuoneissaan kuten ennen avieroakin. Vanhempien vuoroasuminen ei siis edellytä tavaroiden roudaamista asuntojen välillä.

Minä olin jakanut esimerkiksi omat vaatteeni, kenkäni ja koruni kahteen asuntoon. Veikkaan, että useimmilla länsimaisilla ihmisillä oikeasti riittää vaatteita ja tavaraa jaettavaksi kahteenkin kotiin, vaikka ei mikään hamstraaja olisikaan!

Meillä kaikki sujui helposti ja rennosti, kunnes kolmen vuoden päästä tilanteet muuttuivat ja oli uusien järjestelyjen aika.

Vanhempien vuoroasuminen ei maistu kaikille. Milloin en suosittele jaettua asumista?

Elämäntilanteiden muututtua lopetimme yhteisessä asunnossa asumisen. Kolmisen vuotta systeemi oli kuitenkin varsin toimiva meille, ja ehkä se voisi myös olla sinulle ja exällesi sopiva ratkaisu. Ainakin alkuvaiheessa, jonkin aikaa eron jälkeen.

Jaettu yhteisasuminen ei sovi kaikille, ja se vaatii tiettyjä edellytyksiä toimiakseen:

  • Järjestely edellyttää joustavuutta ja avarakatseisuutta.
  • Mustasukkaisuudelle ei ole sijaa yhteisessä jaetussa kodissa.
  • Yksittäisten epäkohtien sijaan on katsottava yhteistä, isompaa, hyvää lopputulemaa.

Lisäksi hyvä itseluottamus ja myös luottamus exää kohtaan ovat edellytyksiä sille, että yhteisasumisen saa sujumaan.

Kun kuvioon tulee uusia kumppaneita, myös heiltä kysytään sekä hyvää itseluottamusta, jotta mustasukkaisuudelta vältytään eikä oma mieli synnytä turhanpäiväistä “kamalaa, nykyinen puolisoni nukkuu välillä samassa sängyssä kuin exänsä!” Draamaa saa toki synnytettyä niinkin tavallisista asioista kuin yhteisen talon seinistä ja kaapinpaikasta, jos fokus on sellaisissa asioissa eikä ex-puolisoiden yhteisten lasten edussa ja taloudellisissa hyödyissä.

Käytännön elämässä auttaa, kun molempien ex-puolisoiden ja heidän tulevien kumppanien siisteystaso on suunnilleen sama luontaisesti, tai niin, että yhdessä on sovittu tarvittava taso. Jos sinua häiritsee jotkut puolisosi, exäsi, nykyisen puolisosi exän tai heidän lastensa sotkut kotona, voin suositella tehokkaita NLP- ja hypnoosiharjoituksia! Tiesitkö, että edes exän leivänmurut pöydällä eivät välttämättä saa sinua raivostumaan, jos olet harjoittanut omaa mieltäsi 🙂

Homma siis sujuu kyllä, kun molemmilla on sama tahtotila ja kyvyt yhteiseloon.

Rakkaiden lasteni oma koti ja minun oma rakas pikkukotini

Vanhempien vuoroasuminen alkaa tietysti asuntojen hankinnalla tai vuokraamisella. Siihen kannattaa varata aikaa enemmän kuin pari päivää, jotta molemmat ehtivät löytää oman pikkukotinsa tai yhteisen kakkoskodin.

Muistan vieläkin, kun nousin hissillä tornitalooni ja tosi mukava vuokraisäntä esitteli asunnon, jossa koko seinän levyiset ikkunat avautuivat korkealta kukkulalta Tapiolan ja puolen Espoon yli. Parhaimmat uuden vuoden yön rakettikatselupaikat olivat siellä! Minun itsenäisyyteni tyyssijani. Todella rakas kotini. Oma pikkukotini oli aidon vapauteni taivas!

Jotkut kysyivätkin, että kumpi asunnoistani on minulle “enemmän koti”. Molemmat olivat minulle todella rakkaita.

Vanha yhteinen omakotitalomme oli se, jonka olin itse suunnitellut ja exäni kanssa rakentanut rakkaudella. Jokainen lapsemme sai syntyä ja kasvaa siellä. Vanhassa puutalossa vietettiin lukuisat ihanat juhlat ja se kätki sisäänsä paljon hyviä muistoja onnellisilta vuosiltamme. Minusta oli arvokasta, että lapsemme saivat asua omassa lapsuudenkodissaan vielä kolmisen vuotta avioeromme jälkeen. Sen eteen olin itse valmis joustamaan omassa asumisessani kaikin tavoin.

Rakastin myös omaa pikkukotiani Tapiolassa. Se oli vain minun omani, ilman muistoja, vain tulevaisuutta ja nyt-hetkeä varten. Lapseni yöpyivät siellä muutaman kerran. Muun muassa uutena vuotena ihastelimme raketteja oman kotini ikkunasta, omat rakkaat poikani kainalossani. Poikani istuttivat minulle jokainen omanlaisensa ruukkukasvin, jotka ilahduttivat minua olohuoneen ikkunanlaudalla heti kotiin saapuessani. Poikieni kuvia oli omassa kodissani. Poikani olivat aina läsnä silloinkin, kun olin omassa pikkukodissani itsekseni, omassa rauhassani.

Omassa pikkukodissani vietin vapaata sinkkuelämää. Siellä kirjoitin kirjani ja opin monia arvokkaita asioita elämästä noiden vuosieni aikana. Sain paljon uusia, rakkaita ystäviä. Myös yhteisasuminen exän kanssa kasvatti monella tavalla. Pidän näitä kaikkia kokemuksia edelleen todella arvokkaina.

Mikä on sitten “koti”, jos niitä on oikeasti kaksin kappalein? Kotejani kutsuin välillä “vanhaksi kodiksi” ja “pikkukodiksi”. Toisinaan puhuin kodeistani niiden osoitteiden mukaan, jotta läheiseni tiesivät, kumpaan kotiini he tulisivat käymään. Molemmat olivat rakkaita kotejani. Kumpikin omanlaisensa.

Miten jaetun asumisen malli toimii, kun uudet kumppanit tulevat mukaan kuvioihin?

Olin omassa pikkukodissani vuokralla, mikä antoi ihanan joustavuuden omien tulevaisuuden suunnitelmien mahdolliseen muutokseen. Luovuin Tapiolan sinkkukämpästäni, kun muutin yhteen nykyisen mieheni kanssa. Minä jatkoin silti omaa jaetun asumisen mallia myös exäni kanssa sen jälkeenkin.

Kun luovuin Tapiolan pikkukodistani, jatkoin vuoroviikkoasumista edelleen vanhassa kodissamme lasteni luona ja vain aikaisemmat “sinkkupäiväni Tapiolassa” vaihtuivat avoliittoon Sipoossa. Avomieheni asui Sipoon kodissamme omien lastensa kanssa niinä arkipäivinä, kun minä olin omien poikieni kanssa Espoon omakotitalossamme.

Ne viikonloput, jolloin meillä molemmilla oli omat lapsemme luonamme, vietimme yhdessä joko Espoon tai Sipoon kodeissamme. Ex-puolisoiden eli lasten vanhempien vuoroasuminen voi siis toimia hyvinkin, vaikka uusia kumppaneita tulee mukaan kuvioihin. Vielä sen jälkeenkin kun luovuin vuoroasumisesta exäni kanssa, minä olen asunut arkipäiväni lasteni kanssa uudessa kodissani Espoossa samalla kun olen välillä asunut myös Sipoon kodissani.

Olen siis jatkanut kahdessa kodissa asumista edelleen, koska se on käytännöllistä: molempien lapset saavat asua omien tuttujen ympyröidensä (koulu, harrastukset, kaverit) lähellä ja lisäksi parisuhde pysyy tuoreena, kun molemmilla on myös riittävästi omaa aikaa eivätkä kaikki lapset pyöri saman katon alla viikosta toiseen. Liian moni uusperhe kaatuu siihen, että hynttyyt laitetaan yhteen 24/7 alkuhuuman mukana.

Avomiestäni ei lainkaan ihmetyttänyt “erikoinen” asumismallimme. Hän viihtyi täysin rennosti vanhassa omakotitalossamme, jossa meillä oli hyvin tilaa koko seitsenhenkiselle perheellemme. Häntä ei haitannut se, että exäni asui siellä puolet ajasta. Häntä ei myöskään ole haitannut se, että asun edelleen Espoossa puolet ajasta poikieni kanssa. Me tykkäämme vaihtaa maisemaa.

Jaetun asumisen malli voi siis toimia, vaikka uusia kumppaneita tulee mukaan kuvioon. Kaikki ratkaisut onnistuvat, jos mindset on oikea ja suunnattu yhteiseen hyvään pidemmän päälle.

Miten muut suhtautuvat jaetun asumisen malliin?

Kummastelevia kysymyksiä toki olen kuullut. Itseäni ei kyselyt ja ihmettelyt haittaa, koska olen ollut hyvilläni oman ratkaisuni kanssa. Jos olisin ollut epävarmempi itsessäni tai esimerkiksi avioeroni suhteen, todennäköisesti muiden ihmisten ennakkoluuloiset utelut olisivat voineet horjuttaa itsetuntoani ja saaneet minut jopa lopettamaan jaetun vuoroasumisen järjestelyni, vaikka ne sopivatkin meille. Jotkut tekevät päätöksensä asumisen suhteen muiden painostuksesta eikä puhtaasti omista lähtökohdista ja omista arvoista käsin. Harvoin ratkaisut, joita tekee pelosta eikä rakkaudesta käsin, toimivat.

Kaikilla ei ole avarakatseisuutta ja ymmärrystä siihen, että exän kanssa voi olla ihan vaan ystävä, vaikka hänen kanssaan jakaakin asunnon kaikkine huonekaluineen. Tämä on ihan ymmärrettävää.

Itse olin tottunut oman asuintilani jakamiseen myös ventovieraiden kanssa sitä kautta, kun olemme vuokranneet hiihtokeskusmökkiämme exäni kanssa vuosien ajan. Olet varmasti itsekin majoittunut vuokramökissä tai tuttavien luona eli nukkunut muiden sängyssä, vai mitä? Siinä ei ole mitään outoa. Se on tavallista. Näin ollen myös vanhempien vuoroasuminen on ihan tavallinen ratkaisu, vaikka ei vielä niin yleinen.

Edelleen vuokraamme Sipoon kotiamme ventovieraille. Moni muu ydinperhekin pyörittää Airbnb-vaihtoasumista, joten uskon monen modernin ihmisen kykenevän asumaan samassa asunnossa myös exänsä kanssa – kunhan molemmat ovat käsitelleet eronsa ja ovat sinut itsensä ja oman vapautensa kanssa.

Jos exän kanssa jaettuun kotiin liittää muita ajatuksia kuin että se on ensisijaisesti koti lapsille ja lisäksi asunto, jossa saa asua muitakin kuin minä itse, jaetun asumisen malli ei välttämättä tunnu hyvältä. Kaikki eivät tunne oloaan kodikkaaksi asunnossa, jossa exä tai hänen uusi puolisonsa asuu vuoroviikoin. Itse ajattelen, että jos vuokramökissäni voi asua kuka tahansa ja kyllä, tarvittaessa siivoan heidänkin jäljet, niin miksipä en kestäisi sitä, että kodissani asuu lasteni toinen vanhempi ja hänen uusi puolisonsa? Ovathan he jo lähtökohtaisesti – lasteni kautta – minulle läheisempiä kuin mökissäni yöpyvät ventovieraat festarilaiset.

Miten sinä ajattelet asiasta?

Sinkkumiesten kommentit – Miten jaettu vuoroasuminen vaikuttaa deittailuun?

Kun sinkkuna treffasin uusia miehiä, jotkut eivät yhtään voineet ymmärtää asumismalliamme. Jotkut sinkkumiehet tyrmäsivät minut ihmisenä heti ensimmäisissä viesteissä, joissa käytiin läpi peruskysymyksiä, kuten “missä asut” ja minä tietysti kerroin asuvani kahdessa asunnossa vuoroviikoin.

Minua vain nauratti moiset ihmettelyt. Jotkut olivat ihan vilpittömästi vain ihmeissään, mutta toiset olivat jopa hyökkääviä ja kritisoivat moista järjestelyä. Minua heidän vahvat näkemyksensä asiasta, josta heillä ei ollut mitään kokemusta, ainoastaan hymyilyttivät, jopa naurattivat. Kyselin mielenkiinnosta heidän perustelujaan, jotta pystyisin ymmärtämään heidän näkökulmiaan paremmin, vaikka heidän jyrkkä ensiasenteensa paljasti heistä jo kaiken olennaisen siihen, että tiesin minun olevan turha kuvitellakaan mitään parisuhdetta niin mustavalkoisten ihmisten kanssa.

Viihdytin kuitenkin itseäni heidän kanssaan keskustellessa. Osa jopa halusi jatkaa deittailua kanssani erikoisin ehdoin: “Vaikutat hyvältä tyypiltä muuten, mutta sun kyllä pitäisi ensin lopettaa tuo sun vuoroasuminen exäsi kanssa!” Jos olisin herkkänahkaisempi tai nuo sinkkumiehet olisivat merkinneet minulle enemmän, olisin mahdollisesti loukkaantunut tai tullut surulliseksi. Muiden ilkeiden sanojen vuoksi olisin saattanut jopa harkita jaetun asumisen mallimme lopettamista.

Mutta minä en tee omien lasteni ja omaa tulevaisuuttani koskevia päätöksiä muiden mielipiteiden pohjalta, enkä sitä suosittele kenellekään muullekaan. Kuuntelen muiden ajatuksia puhtaalla mielenkiinnolla, usein uteliaasti jatkokysymyksiä esittäen, koska haluan todella ymmärtää, mistä mustavalkoinen uskomus vailla kokemuspohjaa voisikaan perustua. Näkemyksiä on monenlaisia eikä muiden tarvitse valita minun toimintatapojani. Kaikille ratkaisuille on varmasti hyvät perustelut – kunhan on miettinyt kaikki ratkaisuvaihtoehdot ensin läpi avoimin mielin eikä tuomitse jotain mallia vain stereotyyppisten ennakkoluulojensa vuoksi.

Jaettu asuminen jakaa mielipiteitä, ja siksi siitä keskustelu on hyvä keino tutustua uuden kumppaniehdokkaan maailmankuvaan!

Itseäni mustavalko-besserwisserit lähinnä vain viihdyttävät muutenkin elämässä – ja monesti on mielenkiintoista kuulla ennakkoluulojen perusteluja! Ne kertovat ihmisestä mielestäni paljon enemmän kuin hänen asumiskuvionsa. Moni tietääkin minut sitkeänä kyselijänä, jos vaan intoutuu keskusteluun kanssani 🙂

Tämän “erikoisen” kuvion läpikäynti oli siis myös hyödyllinen keino tutustua uusiin miehiin melko nopeasti pintaa syvemmältä eli en siis lainkaan pitänyt haitallisena sitä, että kerron jaetusta asumisestamme heti ensimetreillä 🙂

Täältä artikkelista voit lukea muutoinkin näistä treffijutuistani: HYVÄ DEITTI-ILMOITUS: Millainen on hyvä deittiprofiili nettideittailussa?

Miten lapset suhtautuvat siihen, kun vanhemmat vaihtavat asuntoa?

Lapsille on helpompaa, kun heidän ei tarvitse vaihtaa asuntoa, vaan vanhemmat vuorottelevat heidän luonaan. Tilanne ei mielestäni olennaisesti poikkea sellaisesta, jossa ns. ydinperheen vanhemmat ovat vuoroviikoin työmatkalla. Eihän sekään lasten kannalta optimi ole, mutta monissa perheissä se on todellisuutta kuitenkin.

Monet vanhemmat eroavat, ja monet lapset elävät kahden asunnon mallissa. Kun asuntoja on joka tapauksessa vähintään kaksi tai kolmekin, lapsille on parempi, kun vanhemmat vaihtavat asuntoa lasten puolesta. Tähän kannusti myös lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuten voit lukea tästä artikkelista, jossa lasten vuoroasuminen oli aiheena: VUOROVIIKKOASUMINEN: Lapset vuoroviikoin? Ongelmat ja hyvät puolet

Omat lapseni ovat tykänneet tietysti asua vanhassa lapsuudenkodissaan, mutta he ovat mielellään tulleet myös “retkelle” vanhaan Tapiolan kotiini. Myös nykyisin, kun en jaa yhteistä kotia enää exäni kanssa ja lapset joutuvat liikkumaan exäni ja minun Espoon asuntoni välillä vuoroviikoin, lapset viihtyvät molemmissa kodeissaan – tai itseasiassa kolmessa kodissaan. Lapseni tykkäävät olla välillä myös Sipoon kodissamme avomieheni ja hänen lastensa kanssa. Samoin avomieheni lapset tykkäävät asua kanssamme välillä Espoon kodissani, vaikka muutoin he asuvatkin Sipoon kodissamme ja äitinsä luona.

Kaikki asumisjärjestelyt siis toimivat, kun ne laitetaan toimimaan. Ei ole yhtä oikeaa ratkaisua, ja jaettu asuminen on yksi varteenotettava vaihtoehto. Sinun ratkaisusi tulee varmasti olemaan hyvä, kun vaan harkitset teidän perheen kannalta eri vaihtoehdot ja mahdollisuudet huolella.

Niin kuin vanhemmissakin, lapsissa on toki eroja. Omat kokemukseni ovat olleet kuitenkin hyviä.

Ex-puolisoiden jaettu asuminen voi päättyä, jos elämäntilanteiden muutokset niin edellyttävät.

Omasta mielestäni lasteni kannalta olisi ollut parasta jatkaa vanhassa omakotitalossamme aikuisuuteen asti, mutta toisinaan elämäntilanteiden muutokset tuovat muutoksia myös asumiskuvioihin. Se on ymmärrettävää. Elämän luonne on muuttuvainen, ja siten kaikki muutokset ovat lähtökohtaisesti hyvää elämää.

Omasta mielestäni lasten hyvinvoinnin kannalta onkin tärkeintä, että olipa asumiskuvio minkälainen tahansa, se on tehty rakkaudella lapsia ajatellen ja muutokset toteutetaan vanhempien yhteisellä sopimuksella.

Muutokset tulee sopia vanhempien kesken kahdestaan ja hyvissä ajoin. Ei ole reilua, että toinen päättää asumiskuvion muutoksesta äkillisesti heti, kun hänelle tulee uusi kumppani kuvioihin tai kun uusi kumppani muuttaa mielensä äkkipikaisesti, varoittamatta. Sopeutumisaikaa on annettava, ja tämä pitää myös jokaisen sellaisen uuden kumppanin ymmärtää, joka valitsee lähteä parisuhteeseen henkilön kanssa, joka jakaa asunnon osittain exänsä kanssa.

Kun vanhemmat kannattelevat lapsia rakkaudella ja yhteisymmärryksessä minkä tahansa muutoksen läpi, lapset tuntevat olonsa turvalliseksi myös avioeron jälkeen.

Onko vanhempien vuoroasuminen kallista, kun on monta asuntoa?

Yleensä ison perheasunnon hankkiminen on kalliimpaa kuin pienemmän yksiön tai kaksion. Jaetun asumisen mallissa riittää, että kuviossa on vain yksi isompi perheasunto, jossa lapset asuvat koko ajan. Näin ollen vanhempien jaettu asuminen voi siis hyvinkin tulla paljonkin halvemmaksi kuin se, että molemmat vanhemmat hankkivat itselleen isot perheasunnot.

Jos vanhemmat hankkivat yhteisen kakkosasunnon, jossa he myös vuorottelevat, tuon asunnon ei tarvitse olla kallis perheasunto, vaan pienempi asunto riittää asunnossa vuorotellen yksin asuville vanhemmille. Tällöin vanhempien vuoroasuminen tulee selvästi halvemmaksi kuin se malli, jossa molemmat vanhemmat ostavat oman perheasuntonsa ja lapset liikkuvat noiden perheasuntojen välillä. Hieman kalliimmaksi toki tulee, jos yhteisen isomman perheasunnon lisäksi molemmat vanhemmat hankkivat kaksi pientä asuntoa.

Näiden eri vaihtoehtojen kustannusvertailut on esitetty alla.

Eron jälkeen useimmat, joilla on lapsia, hankkivat perheasunnon joko omistusasuntona tai vuokra-asuntona. Jaetun asumisen mallilla on mahdollista säästää kustannuksia tai saada jopa kolme asuntoa samaan hintaan kuin kaksi perheasuntoa. Taloudelliset säästöt ovat siis yksi hyöty jaetun asumisen mallissa.

Jaan seuraavaksi esimerkkejä jaetun asumisen malleista sekä omistusasuntojärjestelyin että vuokra-asuntojärjestelyin.

Esimerkki siitä, paljonko jaettu asuminen maksaa: Omistusasuntomalli

Jos vanhemmat hankkivat molemmat oman kakkosasuntonsa, heidän kaksi pientä asuntoaan tulevat todennäköisesti maksamaan joko hieman vähemmän tai saman verran kuin yksi perheasunto lisää.

Jos vanhemmat haluavat vuorotella myös yhteisessä pikkukodissaan, jaetun vuoroviikkoasumisen malli tulee halvemmaksi kuin perinteinen malli, jossa molemmat ostavat omat perheasuntonsa ja lapset liikkuvat näiden kahden perheasunnon välillä.

Katso tästä esimerkkilaskelmat:

  • Perinteinen malli: Jos molemmilla on oma perheasuntonsa esim. 300.000 euroa/perheasunto, “yhteistalouden” kannalta tämä kahden perheasunnon malli (jossa lapset liikkuvat perheasuntojen välillä) maksaa 600.000 euroa.
  • Jaetun asumisen malli A / Vuoroasuminen 2 asunnolla: Jos vanhemmat vuorottelevat yhdessä perheasunnossa (300.000 euroa) ja yhdessä pienessä asunnossa (esim. 150.000 euroa), “yhteistalouden” kannalta tämä jaettu asuminen / vuoroasuminen (jossa lapset eivät liiku) maksaa 450.000 euroa.
  • Jaetun asumisen malli B / Vuoroasuminen 3 asunnolla: Jos vanhemmat vuorottelevat yhdessä perheasunnossa (300.000 euroa) ja molemmilla vanhemmilla on omat kakkosasuntonsa (esim. 150.000 euroa/asunto), “yhteistalouden” kannalta tämän kolmen asunnon vuoroasumisen mallin hinta 600.000 euroa on samaa tasoa kuin perinteisessä mallissa, jossa lapset liikkuvat vanhempien omien perheasuntojen välillä.

Esimerkki siitä, paljonko jaettu asuminen maksaa: Vuokralla asuminen

Entä paljonko jaetun asumisen malli maksaa, jos vanhemmat asuvat vuokralla?

Tässä esimerkki siitä, paljonko jaettu asumisen maksaa eri vuokra-asuntomalleissa:

  • Perinteinen malli: Jos molemmilla on oma perheasuntonsa esim. 1.500 euroa/asunto kuukaudessa, “yhteistalouden” kannalta tämä kahden perheasunnon malli (jossa lapset liikkuvat perheasuntojen välillä) maksaa 3.000 euroa kuukaudessa.
  • Jaetun asumisen malli A / Vuoroasuminen 2 asunnolla: Jos vanhemmat vuorottelevat yhdessä perheasunnossa (1.500 euroa/kk) ja yhdessä pienessä asunnossa (esim. 700 euroa/kk), “yhteistalouden” kannalta tämä jaettu asuminen / vuoroasumisen malli (jossa lapset eivät liiku) maksaa 2.200 euroa kuukaudessa.
  • Jaetun asumisen malli B / Vuoroasuminen 3 asunnolla: Jos vanhemmat vuorottelevat yhdessä perheasunnossa (1.500 euroa/kk) ja molemmilla vanhemmilla on omat kakkosasuntonsa (esim. 700 euroa/asunto/kk), “yhteistalouden” kannalta tämän kolmen asunnon vuoroasumisen mallin hinta 2.900 euroa on samaa tasoa kuin perinteisessä mallissa, jossa lapset liikkuvat vanhempien omien perheasuntojen välillä.

Mitä muita hyötyjä on vanhempien vuoroasumisesta?

Lasten kannalta on ilmeistä, että heille on varmasti mukavampaa asua vain yhdessä kodissa. Heidän ympäristönsä pysyy tuttuna ja turvallisena. Lapsille ei aiheudu erosta käytännön muutoksia, jos yhteisasunto on sama kuin heidän vanha kotinsa vanhempiensa avioliiton aikana.

Kun lapset asuvat koko ajan vain yhdessä asunnossa, kaikki lasten vaatteet ja tavarat ovat vain yhdessä asunnossa. Heille ei tarvitse ostaa ylimääräisiä vaatteita, polkupyöriä ja suksia kahteen kotiin, eikä mitään lasten tavaroita tarvitse siirrellä. Vanhempien jaettu asuminen säästää siis rahaa, työmäärää ja aikaa.

Itse jaoin omat vaatteeni ja tavarani kahteen kotiini, ja vain hyvin harvoin jouduin kuljettamaan mitään tavaraa kotieni välillä. Lähinnä jotain juhlavaatteita ja -kenkiä, jos ne olivat edellisten juhlien jäljiltä jääneet toiseen kotiini ja nyt tarvitsin niitä taas. Ja kun vaatteet on jaettu kahteen kotiin, väkisinkin vaatekaapin tarjontaa tulee pidettyä laajemmin, kun ei voi aina pukeutua samaan suosikkiasuun vaikka haluaisi! 🙂

Tietysti vanhemman kannalta olisi myös helpointa, että kaikki tavarat olisivat vain yhdessä kodissa, mutta mieluummin kuljetan omia paria tavaraani silloin tällöin oman mieleni mukaan, kuin kolmen lapsen viikon varusteita mukanani.

Vuoroasuminen on kokeilun arvoinen mahdollisuus. Vanhempien jaettua asumista voi myös kokeilla ennen eroa!

Kaikin puolin voin siis lämpimästi suositella jaetun vuoroviikkoasumisen mallia sinulle, joka eroat exästäsi hyvissä väleissä ja kykenette aitoon yhteistyöhön.

Jos vuoroasumisen ajatus yhtään kutkuttaa, voitte jo ennen eropäätöksen tekoa tai avioeron harkinta-aikana hankkia vuokra-asunnon nykyisen perheasuntonne rinnalle ja kokeilla, miltä teistä tuntuisi asua välillä muualla. Kenties jopa tulette toisiin ajatuksiin eroamisen suhteen, kun saatte omaa aikaa harjoitustyyppisesti asumuserossa! Vanhempien oma aika on tärkeää kaikissa parisuhteissa, ja joskus pieni etäisyys auttaa vahvistamaan puolisoiden henkistä läheisyyttä.

Tätä tilan ottoa voi ajatella vaikka niin, että olisitte ikäänkuin työmatkalla muutaman päivän pätkissä. Kokeilu mahdollistaa sen tunnustelun, miltä tuntuisi asua yksin lasten kanssa ja toisaalta yksin omassa kodissaan. Paikanvaihdos auttaa lisäksi usein tuulettamaan ajatuksia ja tunteita, jotka ovat päässeet lukkiutumaan eropaineiden puserruksessa.

Suosittelen sinua ainakin harkitsemaan jaetun asumisen mallia!

Suosittelen sinua ainakin harkitsemaan vanhempien vuoroasumista. Kun molemmat huomaatte järjestelyn monet edut ja lisäksi molemmat annatte toisillenne täyden vapauden elää yhteisessä kodissa ilman nipotusta ja kyräilyä, niin jaettu asuminen toimii aivan varmasti teilläkin!

Taloudelliset tekijät usein ratkaisevat sitten sen, hankitteko myös omat pikkukotinne vai yhteisen pikkukodin, mutta joka tapauksessa suosittelen harkitsemaan monenlaisia ratkaisuja avoimin mielin ilman ennakkoluuloja, joita ehkä teidän tutuillanne vielä voi joltain osin olla.

Hymyilkää kyselijöille ja viihdyttäkää itseänne, jos saatte osaksenne kummastelua! 

Pieni älykäs keskustelu asian tiimoilta piristää deiteilläkin, joten rohkeasti vaan keksimään parasta ratkaisua teille ja kertomaan omista ideoistanne ja tavastanne kasvattaa yhteisiä lapsianne rakkaudesta eikä pelosta käsin.

Kiitos, kun luit tämän kirjoitukseni ja jaat sitä somessa myös lähipiirillesi. Puretaan tabuja yhdessä ja laitetaan hyvä kiertämään myös sinun sosiaalisissa ympyröissäsi! Kenties joku ystäväsi pohtii myös eroa, vaikka ei ole sitä sinulle kertonut?

Iloa omannäköiseen arkeesi parisuhdestatuksestasi ja asuinkuvioistasi riippumatta

Kliininen hypnoterapeutti, NLP-valmentaja, Tietokirjailija Kati Niemi

P.S. Lehtihaastatteluni tästä aiheesta löydät täältä.

Rakkaudella,
valmentajasi Kati
Kliininen hypnoterapeutti, NLP-valmentaja
[email protected]

Kliininen hypnoterapeutti, NLP-valmentaja, Tietokirjailija Kati Niemi

Ajanvaraus

Coaching-, hypnoterapia- ja NLP-valmennus-ajanvaraus etänä ja kasvotusten tällä sivulla. Tervetuloa voimaantumaan! “Kiitos kaikesta tuestasi tämän vuoden aikana!🤗 Sinä koppasit minut turvaverkkoon, kun olin putoamassa; en

SAA VIIKOITTAISTA INSPIRAATIOTA

OTA YHTEYTTÄ!

UUSIMMAT

Laita hyvä kiertoon!

Mitä ajatuksia tämä artikkeli herätti sinussa?

Lataa ilmainen e-kirja "Rakastan sinua, mutta..."

4 avaimen työkalupakki turhauttavan ‘Erota vai ei?’-ajatusvyyhdin selkiyttämiseen.