Hypnoterapeutti, NLP-valmentaja, Coach Kati Niemi

Erityisherkkyys: Erityisherkän 24+ ominaisuutta, joita voi kehittää

Laita hyvä kiertoon!

Erityisherkkyys on toisinaan leima, jonka jotkut ottavat itselleen selittääkseen elämässään kokemiaan haasteita. Erityisherkkyyden piikkiin laitetaan oman elämän ongelmia ja sitä, miksi elämä tuntuu niin kuormittavalta, ja miksi muutos on omalla kohdalla niin vaikeaa, jopa mahdotonta. Ehkä olet saanut kuulla muilta kommenttia “älä ole niin herkkä!” ja ajattelet vain, että he eivät yhtään ymmärrä sinua. “Minähän olen erityisherkkä”, saatat ajatella ja piiloutua tuon termin taakse, vaikka todellisuudessa sinun kannattaisi tarkastella tilannetta objektiivisemmin ja analyyttisemmin.

Mistä siis voi olla kyse, jos olet “oikeasti” erityisherkkä?

Ja onko erityisherkkyys jokin luontainen, geneettinen, pysyvä ominaisuutesi, jota muiden tulisi vain ymmärtää ja hyväksyä, ja joka sinun tulisi ottaa rajoittavana tekijänä huomioon ennen kuin unelmoit liian suuresti tai haaveilet paremmasta?

Vai voisiko sinun toiminnassasi ja ajatuksissasi ilmentämä erityisherkkyys olla ehkä sittenkin vain kokoelma ajatus- ja toimintamalleja, joista jokaista voit hioa paremmaksi niin, että myös se kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa – ja erityisesti oman itsesi kanssa – keventyisi ja helpottuisi?

Eropäätös-verkkokurssi avoero-/avioeropäätöksen tekemiseen - Kati Niemi

Millainen on erityisherkkä ihminen?

Mitä erityisherkkyys on? Mitkä ovat erityisherkän ominaisuudet?

“Erityisherkkä ihminen”-termin (HSP, Highly Sensitive Person) kehitti psykologian tohtori, psykoterapeutti Elaine Aron. Sittemmin termi on tullut median kautta tutuksi yhä useammalle suomalaisellekin.

Joskus havaitsen, että erityisherkkyydellä selitetään asioita, jotka ovat ihan tavallisia, ihmisten vaihteleviin elämäntilanteisiin liittyviä asioita. 

Myös niitä fyysisiä taipumuksia, joille saatamme herkistyä täysin luonnollisista syistä ilman, että on varsinaisesti erityisherkkyydestä edes kyse. Lue mm. aistiyliherkkyyksistä ja esimerkiksi tinnituksen hoidon asiakaspalautteitani.

Liian usein erityisherkkyyttä pidetään jonain fiksattuna ominaisuutena, melkein kuin identiteettinä, jonka varassa voi selittää omat ongelmansa ja vapauttaa itsensä siitä vastuusta, joka meillä jokaisella on oman elämämme suhteen.

Oman vastuun ulkoistaminen muille tuntuu turvalliselta tilanteessa, jossa omat voimavarat ovat olleet koetuksella.

Se ei silti ole se ratkaisu, jota kuitenkin sisimmässään haluaisi elämäänsä. Ratkaisut löytyvät aina yksilöstä itsestään käsin.

Kliininen hypnoterapeutti, NLP-valmentaja, tietokirjailija Kati Niemi

Voi olla näennäisesti helpompaa omaksua identiteettiinsä ominaisuus, joka selittäisi menneitä kokemuksia ja nykyisiä vaikeuksia, vaikka loppujen lopuksi omalla kohdalla ei olisi kyse varsinaisesta hermostollisesta erityisherkkyydestä tai aistiyliherkkyydestä (eikä aistiyliherkkyys myöskään ole mikään fiksattu ominaisuus).

Kyse voi pikemminkin olla oman elämän kokemusten mukanaan tuomista eli  opituista  selviytymiskeinoista, jotka eivät enää ole parhaita mahdollisia keinoja selviytymiseen eikä itsen ohjaamiseen hyvää kohti, vaan pikemminkin jo rasitteita.

Esimerkiksi Psychology Today -lehdessä oli kattava 24 kohdan lista, joka kuvasi erityisherkän ihmisen ominaisuuksia kolmen sisäisen ja ulkoisen piirrekategorian kautta näin monialaisesti, että todennäköisesti kuka tahansa voi tunnistaa itsensä näistä joistain aina silloin tällöin:

A. Sisäinen erityisherkkyys:

  1. Negatiivisten ajatusten märehtiminen ja ikävissä tunteissa vellominen
  2. Fyysisten stressioireiden kokeminen, kun jotain ikävää on tapahtunut päivän aikana.
  3. Vaikeita päiviä, jolloin on esim. nukkumisvaikeuksia (liikaa tai liian vähän unta) tai epäterveellistä syömistä (liikaa tai liian vähän).
  4. On jännittynyt tai ahdistunut.
  5. Moittii itseään, kun hän ei yllä omiin vaatimustasoihin.
  6. Hylätyksi tulemisen pelko, suhteellisen merkityksettömissäkin tilanteissa.
  7. Itsensä vertailu muihin ja sen aiheuttama alakuloisuus (sosiaalinen vertailu mm. fyysissä asioissa, töissä, taloudellisessa menestyksessä, ihmissuhteissa…)
  8. Närkästynyt tai vihainen asioista, jotka ärsyttävät tai tuntuvat epäreiluilta.

B. Muihin ihmisiin kohdistuva erityisherkkyys:

  1. Murehtii siitä, mitä muut ajattelevat.
  2. Ottaa asiat itseensä, henkilökohtaisesti.
  3. Irtipäästäminen ikävistä tapahtumista tai ihmisistä on vaikeaa.
  4. Loukkaantuu helposti
  5. Peittelee “negatiivisia” tunteita ja uskoo, että ne ovat liian vahvoja tai sekavia, ja omista tunteista kertominen olisi jotenkin noloa ja häpeällistä, joten sulkee ikävät tunteensa sisälleen.
  6. Vaihtoehtoisesti keskustelee ikävistä tunteista muiden kanssa jatkuvasti, koska omassa elämässä on niin paljon draamaa, jolla saa huomiota itselle läheisiltä.
  7. On vaikeaa ottaa vastaan kriittistä palautetta, vaikka se olisi annettu ihan rakentavasti.
  8. Ajattelen muiden ihmisten tuomitsevan, vaikka siitä ei olisi mitään selkeää näyttöä.
  9. Ylireagoi todellisiin tai kuvitteellisiin epäkohtiin ja provosoituu helposti.
  10. Tuntee olonsa epämukavaksi ryhmässä eikä koe voivansa olla oma itsensä.
  11. On itsekriittinen romanttisesti intiimeissä tilanteissa ja murehtii, hyväksyykö kumppani hänet sellaisena kuin hän on. Pelkää hylätyksi tulemista ilman syytä.

C. Ulkoiseen ympäristöön liittyvä erityisherkkyys:

  1. Tuntee olonsa epämukavaksi ihmisvilinässä, metelissä tai kun useita asioita tapahtuu samanaikaisesti.
  2. Kirkkaat valot, kovat äänet tai voimakkaat hajut/tuoksut ärsyttävät.
  3. Säikähtää äkillisiä ääniä, nopeasti ohi sujahtavaa autoa tai muita yllätyksiä.
  4. Järkyttyy ikävistä uutisista ja inhoaa väkivaltaisia elokuvia yms.
  5. Tuntee alakuloisuutta seuratessaan muiden ihmisten sosiaalista mediaa.
Tämä lista ei toki ole millään muotoa kattava. Millä sanoilla sinä kuvailisit sitä ominaisuutta, jota olet oppinut kutsumaan erityisherkkyydeksi?
 

Erityisherkän hyvät puolet?

Edellä oleva lista toistaa lähinnä ikäviä puolia. Ikäänkuin erityisherkkyys olisi jokin ikävä ominaisuus. Ikäänkuin se “erityis”-etuliite tekisi herkkyydestä huonomman.

Levollinen herkkyys on positiivinen piirre. Pointtina on tuo levollisuus, rauhallisuus oman itsensä kanssa.

Ja vastaavasti kun sisäinen rauha järkkyy, kenestä tahansa voi tulla tuon listan tarkoittamalla negatiivisella tavalla “erityisherkkä”. 

Silloin skannaat yhä herkemmin sisäisiä ja ulkoisia uhkan merkkejä, vaikka ulkoisen maailman skannaamisen sijaan sinun kannattaisi harjoitella skannaamaan sisäistä maailmaasi myötätuntoisemmin ja objektiivisemmin.

Kliininen hypnoterapeutti, NLP-valmentaja, Tietokirjailija Kati Niemi

Ennen kuin siis arvotat erityisherkkyyttä sinänsä hyväksi tai pahaksi, tarkastellaan tarkemmin, mistä voisi olla kyse sinun kohdallasi.

Jostain eriskummallisen erityislaatuisesta herkkyydestä, joka olisi jokin maaginen supervoimasi tai jokin kamala rasite, jonka on ajanut elämäsi huonoon suuntaan ja tehnyt elämästäsi harmaan varovaista tai virikeköyhää?

Vai voisiko kenties ollakin kyse opituista tavoistasi hahmottaa tätä maailmaa ja reagoida siihen? Kaiken mitä olet oppinut, voit oppia uudelleen paremmaksi.

“Mun elämä nyt vaan on tämmöistä, kun mä olen erityisherkkä.”

Joskus erityisherkkyyden pysyväisluonteisuutta todistellaan sillä faktalla, että erityisen herkästi reagoivan ihmisen aivoissakin näkyy ihan konkreettisia eroavaisuuksia muiden aivoihin verrattuna.

No, sehän on selvää, että aivot operoivat meidän kaikkia aistituntemuksia ja reaktioita – kuten myös ajatuksiamme, joten aivoissamme näkyy ihan mitattavissa olevaa “säkenöintiä” eri tavoin eri tilanteissa, kun reagoimme niihin eri tavoin.

Aivot eivät kuitenkaan ole mikään geenien luoma, syntymässä saatu lihamöykky, joka vaan olla möllöttää siellä kallossa ja joka ohjaisi meitä enemmän kuin me aivojamme.

Joka kerta kun suuntaat fokuksesi ihan tietoisesti valitsemaasi asiaan, aivoissasi tapahtuu fysiologisia, kemiallisia ja sähköisiä reaktioita. Neuronit aktivoituvat ja “sammuvat” siinä tahdissa, kun neuronien väliset synapsit kytkeytyvät toisiinsa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Aivosi tekevät tarkoituksenmukaisesti sitä, mihin sinä niitä tarvitset. Ja sinä olet voinut tarvita aivojasi erilaisiin tilanteisiin kuin joku toinen ihminen – aivonne siis toimivat eri tavalla. Ja samalla tavalla sinä voit päättää tarvita aivojasi uudenlaisiin tilanteisiin kuin olit aikaisemmin niitä käyttänyt – opettaa aivojasi tukemaan tavoitteitasi sen “erityisherkkyyden” tuolla puolen.

Kun olet oppinut esimerkiksi ihan sattumalta suuntaamaan huomiosi johonkin aistiärsykkeeseen, aivosi “seurasivat” perässäsi ja rekisteröivät tilanteen. Jos tuo tilanne oli jostain syystä hyvin epämiellyttävä, aivosi rekisteröivät ikäänkuin myös “varoitusmerkin” sen yhteyteen, jotta aivosi osaisivat varoittaa sinua automaattisemmin samankaltaisesta mahdollisesta tilanteesta myöhemmin.

Esimerkiksi traumaattiset tai lievemminkin ikävät kokemukset virittävät aivoihimme näitä “varoitusrutiineja”, joita siellä aivoissa ei vielä syntyessäsi ollut. 

Olet siis voinut oppia myös “erityisherkäksi” aistiesikin suhteen, eikä se silti ole sinun pysyvä ominaisuutesi, jota et pystyisi hiomaan itsesi kannalta parempaan suuntaan nyt tästä eteenpäin.

Stressinhallintataitojen ja mielenrauhan löytäminen ovat ensisijaisia työkaluja kenelle tahansa, joka tunnistaa itsestään “erityisherkän” ominaisuuksia.

Aivosi muokkautuvat läpi elämän. Aivosi eivät ole mikään staattinen annettu tekijä hyvässä eikä pahassa, vaan jatkuvasti tarpeidesi mukaan muovautuva voimavara, jota sinä voit uudelleenvirittää koko elämäsi ajan siihen suuntaan, joka palvelee sinua yhä paremmin tavoitteidesi kannalta jatkossa.

“Jos olet empaattinen ja sinulla on hyvä mielikuvitus, saatat olla erityisherkkä.” – tai voit olla olemattakin!

Joskus lehdistä voi lukea esimerkiksi sellaisen väitteen, että “Jos olet empaattinen ja sinulla on hyvä mielikuvitus, saatat olla erityisherkkä.” (Iltasanomat / Me Naiset 7.3.2022).

Jos henkilö tunnistaa olevansa empaattinen tai hänellä on hyvä mielikuvitus, niin hän saattaa ajatella jo, että herranjestas, olenko jotenkin viallinen, kun en ole “normaali” vaan jotenkin “erityinen”. Toisaalta, kukapa ei haluaisi tuntea itseään edes jollain tavalla erityiseksi, joten “olen erityisherkkä” voi olla se kantava supervoima, jolla itseään haluaa tukea tällaisia naistenlehtiartikkeleita luettuaan.

Empatia on kuitenkin taito, jota voi myös harjoitella. Ja empatia on monesti erittäin hyvä ominaisuus, kun taas liiallinen sympaattisuus voisi jopa olla enemmän “erityisherkän” ominaisuuksia. Ja myös mielikuvitustaan voi runsauttaa harjoittelemalla.

Kumpikaan eivät ole välttämättä “erityisherkän” ominaisuuksia, vaan ihan vaan normaaleja, hyviä ominaisuuksia, joita meistä kukin voi kehittää. Ja jos kokee, että oma empatia tai sympatia menevät välillä jopa haitallisen, liiallisen kiltteyden puolelle, sitäkin ominaisuuttaa voi ja kannattaa kehittää.

Tai jos oma mielikuvitus tuottaa enemmän kauhuskenaarioita kuin upeita unelmia tai suuria keksintöjä, niin tuota kauhuskenaarioajatteluaankin voi kehittää.

“Havaitsen ja aistin asioita herkemmin kuin muut, joten olen erityisherkkä, mikä selittää nämä vaikeuteni elämässä enkä siksi osaa tehdä päätöksiä paremmasta elämästä.” Niinkö?

Joskus erityisherkäksi määritellään ihminen, jolla on hyvä havainnointikyky, vaikka tuotakin kykyään voi kehittää sekä hyvässä että pahassa. Jos sinulla on ollut tarvetta pysyä varuillasi, tietysti opit hyväksi riskien skannaajaksi. Toisaalta voit myös oppia vahvistamaan itseäsi niin, että luot itsellesi ympäristön, jossa sinun ei tarvitse enää olla varuillasi eikä pelätä. Voit oppia tekemään valintoja, joilla luot itsesi uudelleen samalla, kun elinympäristösi muuttuu sinun arvojesi mukaiseksi.

Jotkut sanovat olevansa erityisherkkiä, koska he kaipaavat omaa rauhaa ja nauttivat olla itsekseen. Toki persoonan ekstro-, intro- ja ambiverttiys vaikuttavat asiaan ja niissä on geneettistäkin perimää taustalla, mutta nekään eivät ole täysin fiksattuja persoonallisuuspiirteitä. Myös esimerkiksi iän myötä ektrovertit ja introvertit voivat alkaa lähentyä toisiaan, kohti ambiversiosta. 

Ja toisaalta vilkkuvien valojen nykymaailmassa some- ja uutistulvan keskellä ihmiskeho skannaa ärsyketulvaa, josta kenen tahansa kannattaa välillä irrottaa itsensä. Jotkut eivät vaan tuota tarvettaa huomaa yhtä helposti (herkästi…!) kuin toiset. Ulkoisten ärsykkeiden rajaaminen on kuitenkin myös taito, jota voi harjoitella. Toisaalta jos ulkoiset ärsykkeet kokee liiallisina ilman syytä, niin aistiyliherkkyyksiäänkin voi kehittää ja niistä vapautua.

Joskus myös päätöksenteon vaikeutta perustellaan erityisherkkyydellä. Tietysti päätöksenteko omasta itsestä käsin on vaikeampaa, jos on omaksunut ajattelutavan, että muiden mielipiteet ovat tärkeämpiä eikä itse koe ansaitsevansa jotain, mitä haluaisi. Silloin voi olla vaikeaa tehdä päätöksiä ja toimia omien toiveidensa mukaisesti. Päätöksentekokykyäkin voi kuitenkin harjoitella ja oppia yhä vahvemmaksi omien unelmiensa toteuttajaksi. Siitä päätöksenteon harjoittelustahan on kyse myös verkkovalmennuksessani Parempi parisuhde vai erinomainen ero?

Ennen kuin siis määrittelet itseäsi ja luot identiteettiäsi “erityisherkkänä yksilönä”, harjoita hieman tarkempaa itsetutkiskelua objektiivisemmin ja analyyttisemmin. Silloin näet myös ne kaikki mahdollisuudet paremmin etkä ainakaan piiloudu oman “erityisyytesi” taakse, jos kyseessä on ihan puhtaasti vain se, että sinun on aika alkaa ratkaisemaan ongelmiasi ja vahvistaa itseäsi saavuttamaan tavoitteesi.

Onko erityisherkkyys synnynnäinen, vakiintunut ominaisuus vai opittu “taito”, jota voi kehittää?

Kun lukaisit tuon 24 kohdan listan läpi, niin mahdollisesti bongasit sieltä useitakin kohtia, joita olet tuntenut vähintään kerran elämäsi aikana ja ehkä ajoittain useamminkin. Tuo lista on kuin googlaisit ihottumasi syytä ja alkaisit pelätä, että olet jo kuolemansairas eikä mitään olisi tehtävissä.

Ja varsinkin, jos luet tätäkin artikkelia mahdollisesti hieman stressaavan viikon jälkeen tai olet muuten ylivirittyneessä tilassa, luit listaa ehkä kuin piru Raamattua ja aloit tuntemaan juuri listassa mainittuja erityisherkän piirteitä: olen huonompi kuin muut enkä pysty parempaan, kun minulla on tämä “erityisherkkyys”.

Vaikka jotkut persoonallisuuspiirteemme ovatkin osittain perittyjä “sukukalleuksia” ja omaa syvintä olemusta on vaikeaa (ja turhaa!) muuttaa, niin suurin osa meidän toimintatavoistamme (joiden kautta meidän persoonallisuutemmekin piirtyy muiden silmissä ja meidän omassa käsityksessämme) on kuitenkin opittua. Olemme ehkä oppineet ne siellä meidän lapsuudenkodissamme, kun mallitimme vanhempiamme ja sisaruksiamme sekä sukulaisia, naapureita tai tuttavia. Opimme, minkälainen ihminen on “hyvä” ja minkälaisella toiminnalla voisimme selvitä tästä elämästä ylipäätään hengissä.

Suurin osa tuon “Erityisherkän ominaisuudet”-listan 24 kohdastakin on vain asioita, joita olet oppinut ja omaksunut omiksi ajattelu- ja toimintatavoiksesi. Ne eivät ole sinun pysyviä, geneettisiä ominaisuuksia, joille et voisi tehdä mitään ja sinut olisi “tuomittu” toimimaan vastakin sellaisilla tavoilla, jotka eivät ole sinulle enää hyväksi.

Olet aikuinen etkä elä enää siinä maailmassa, johon synnyit ja jossa elämänkokemuksiasi kartutit.

Jokainen päivä on uusi startti. Uusi mahdollisuus alkaa mallittamaan ajatus- ja toimintamalleja, joilla vahvistat itseäsi ja alat suuntaamaan itseäsi päivä päivältä parempia valintoja, päätöksiä, toimintaa kohti.

Minkälaisia taipumuksia olet omaksunut elämäsi varrella?

Ehkä havainnoit lähipiiristäsi toimintatapoja ja ajatusmalleja esimerkiksi siitä, mikä ajoi sinut vertailemaan itseäsi muihin ihmisiin niin kriittisesti ja märehtimään omia epäonnistumisiasi tai maailman (=lapsen pienen “maailman”) epäoikeudenmukaisuutta. Ja opit tahtomattasi, tiedostamattasi noita ominaisuuksia, joita tuossa erityisherkän ominaisuudet -listassa löytyi pilvin pimein.

Ja oppimiesi taipumusten kautta olet kohdannut elämäsi tapahtumia ja peilannut itseäsi muihin ihmisiin tavalla, joka ei ole ollut sinulle aina vain hyväksi. Olet saattanut omaksua ajattelutavan siitä, että et mukamas olisi riittävän hyvä tai rakastettava, joten mistäpä olisit löytänyt sen sisäisen vahvuuden, jonka voimin olisit etsinyt elämääsi myös sellaisen puolison, jonka kanssa sinun on hyvä olla? Jos olet alitajuisesti oppinut ajattelemaan olevasi huonompi kuin muut, niin kyllähän sinulle varmaan sitten kelpaa sellainen puolisokin, koska parempaa et usko ansaitsevasikaan?

Tai ehkä jumitat työssä, joka ei koskaan ole tuntunut sinulle täysin oikealta, mutta “koska se on hyvän ihmisen työ” tai “siitä saa enemmän rahaa” – joiden kautta olet oppinut vertailemaan itseäsi muihin.

Ehkä puhut itsesi pois unelmistasikin, koska “ei minulla ole voimaa tehdä muutosta” tai “en ansaitse parempaa”. Ja vakuutat itseäsi tuosta kaikesta sillä, että suggeroit itseäsi avuttomuuteen “olen erityisherkkä ja elämäni nyt vaan on tällaista”.

Ensimmäinen askel muutokseen voi olla se, että et enää leimaa itseäsi johonkin absoluuttiseen erityisherkän identiteettiboksiin, vaan tarkastelet erilaisia ominaisuuksiasi vain ominaisuuksien listana, taitoina ja tapoina, joita olet kehittänyt aikaisemmin ja joita voit kehittää entisestään – parempaan suuntaan.

Onko erityisherkkyys haitta vai voimavara?

Erityisherkkyyttä on monenlaista, joten on turhaa edes keskustella siitä, onko nimenomaan “erityisherkkyys” itsessään jokin haitta vai sittenkin voimavara.

Paljon olennaisempaa on tarkastella yksittäisiä ajatus- ja toimintatapojasi. Mieti jokaisen tapasi kohdalla, onko kyseinen tapasi eli monessa elämäntilanteessa käyttämäsi ja siten vahvistunut taipumuksesi sinulle hyödyksi vai haitaksi.

Useimmiten meidän kaikkien ominaisuudet ovat sekä että. Äärimmilleen ajettuna mikä tahansa mahtavakin ominaisuus voi kääntyä meitä itseämme vastaan.

Olennaista on mielen joustavuus, ja tuota joustavuutta voi kehittää. Mallittaa ja harjoitella, hioa sellaiseen suuntaan, jossa uskot tuon ominaisuuden parhaiden puolien pääsevän esille positiivisella tavalla – ampumatta yli.

Sen sijaan että mustavalkoisesti vain kategorisoit erityisherkkyyden joko huonoksi tai hyväksi, kehitä omaa itsetuntemustasi syvällisemmäksi ja yksityiskohtaisemmaksi. Silloin tunnistat yhä helpommin ne sinulla olevat voimavarat, joiden varassa lähdet kehittämään niitä taipumuksiasi, joita sinun on hyvä joustavoittaa.

Ja jos luulet, että et voisi kehittää itseäsi, et ole vielä tutustunut neuropsykologiaan (aivojen toimintaan) ja mielen voimaan. Ehkä olet lukenut niistä ohimennen, mutta et ole tutustunut niihin käytännössä. Treenannut ja harjoitellut juuri niitä ominaisuuksiasi, joiden luulit olevan fiksatut “annetut totuudet”, joiden mukaan sinun tulisi elää koko elämäsi.

Jos uskot, että muutos parempaan elämään ei ole sinun kohdallasi mahdollinen, varaa sparrausaika ja anna minun haastaa sinua vahvalla rakkaudella ja kulkea rinnallasi, kun alat kulkemaan tätä itsesi kehittämisen polkua unelmiasi kohti.

Niitä unelmiasi, joita et vielä edes hahmota tai joita et voi vielä edes kuvitellakaan.

Ne ovat siellä. Aivan varmasti.

Ajavatko erityisherkkyys ja siihen toisinaan liittyvä liikakiltteys burnoutiin?

Kuten sanottua, erityisherkkyys eikä myöskään sen tyypillinen “liitännäinen” – liiallinen kiltteys – eivät ole annettuja ominaisuuksia eivätkä joko hyviä tai huonoja juttuja. Molemmat voivat olla aivan briljantteja voimavarojasi, joiden pohjalta saat luotua unelmaelämäsi, tai ne voivat toisinaan näyttäytyä myös rasitteina, joista haluaisit päästä eroon.

Ehkä olet huomannut, että olet joskus liian kiltti. Et ehkä aina luota itseesi muiden rinnalla tasaveroisena ihmisenä, jolla on oikeus sanoa myös Ei. Selittelemättä ja pyytämättä itseään anteeksi turhanpäiten. Joskus lehdissäkin tätä liiallista kiltteyttä ja sen aiheuttamaa burnoutia selitellään liian helposti vain erityisherkkyydellä. Erityisherkkyys-leima voi tuntua armolliselta tavalta antaa itselleen anteeksi ne valinnat, joita teki vaikkapa siellä työpaikalla, kun otti vastaan töitä töiden perään ja uuvutti itsensä jatkuvalla puurtamisella.

Usein tuo mentaliteetti voi ajaa loppuunpalamiseen myös kotitöiden parissa varsinkin, jos puoliso on havainnut pääsevänsä helpommalla, kun ei ota sinun kotityö-avunpyyntöjäsi niin vakavasti eikä ainakaan niin nopeasti kuin toivoisit. Armollisuutta itseään kohtaan voi osoittaa muutenkin kuin selittämällä tilanteita paremmaksi “erityisherkkyydellä”. Itsemyötätuntoa voi harjoitella.

Nämä kaikki ovat kuitenkin vain omaksuttuja toimintatapoja, jotka pohjautuvat aina muokattavissa olevaan ajatusmaailmaan. Ethän siis jätä itseäsi muuttumattomuuden vangiksi pelkän “erityisherkkä”-leiman voimin, vaan alat etsiä keinoja kehittää ajatus- ja toimintarepertuaariasi itsesi voimaannuttamiseksi.

Ehkä oletkin jo alkanut kaivata muutosta elämääsi, mutta vielä pelkäät muutosta. Sekin on täysin luonnollista ja muutospelkoaankin voi oppia säätelemään harjoittelemalla. Muutospelko on meihin kaikkiin ihmisiin liittyvä luontainen taipumus: vanhassa tutussa – huonossakin – pysyminen tuntuu turvallisemmalta kuin jokin uusi, jota emme ole vielä kohdanneet. Itsensä kehittämisen avulla voi kuitenkin alkaa huomata, että muutosta ei tarvitse pelätä. Joskus järkähtämätön muuttumattomuus on pidemmän päälle paljon pelottavampaa…

Muutospelko aiheuttaa fyysisiä reaktioita, joita ei tarvitse pelätä.

Ehkä muutospelko saa sinut tuntemaan itsesi jännittyneeksi tai ahdistuneeksi, ja huomaat saavasi fyysisiäkin stressireaktioita. Niitäkin saatat selittää itsellesi sillä, että “olen tämmöinen erityisherkkä ja minulle tulee näitä oireitakin heti, kun stressaan”.

Fyysiset stressireaktiotkaan eivät ole mitään erityisherkän ihmisen ominaisuuksia. Ne ovat meillä jokaikisellä ihmisellä ja eläimellä olevia täysin luonnollisia, biologisia vastinpareja niille sisäisille tuntemuksillemme, joita ajatuksillamme ruokimme. Kun ajattelet kauhuskenaarioita, on fysiologinen fakta, että kehosi valmistelee sinua taistelemaan tuota kammotusta vastaan tai pakenemaan pikapikaa paikalta. Sinun kehosi haluaa suojella sinua pahalta – myös kuvitteelliselta, itse päässäsi kehittämältä ikävältä.

Jos siis pelkäät muutosta, sinun ei ainakaan tarvitse pelätä niitä fyysisiä reaktioita, joita koet tuota muutosta ajatellessasi. Fyysisten reaktioiden tarkoitus on auttaa sinua kohtaamaan se muutos, jota oikeasti koet tai mielessäsi kuvittelet kokevasi, kun märehdit sekä tapahtuneita että vielä tapahtumattomia ongelmia koko kehosi voimalla.

Kehollinen itsetuntemus ja fyysinen rauhoittuminen auttavat myös mieltäsi tasapainottumaan. Aivan samalla tavalla kuin mielesi rauhoittaminen ja henkinen itsetuntemus saavat kehosi reaktiot tasapainoon.

Keho ja mieli ovat yhtä, ikäänkuin “kehomieli”.

Miten sinä lähdet vahvistamaan itseäsi parempaa muutosta kohti?

Liiallinen kiltteys ja erityisherkkyys voivat siis olla geneettisten “annettujen tekijöiden” sijaan pikemminkin opittuja ominaisuuksia, joita olet elämän kokemustesi tuomissa tilanteissa mahdollisesti tarvinnut jostain syystä.

Tuo syy ei välttämättä ole ollut itsesi ulkoinen syy. Liialliseen kiltteyteen voi ajaa myös omat ajatukset siitä, minkälainen ihmisen, “hyvän naisen” tai “kunnon miehen” tulee mielestäsi olla. Ja näiden odotusten täyttäminen väkisin voi tuoda sitä stressiä, jota koet, kun et pärjää niin kuin muut tai niin kuin sinun sisäiset standardisi käskevät sinun pitävän olla.

Meillä kaikilla on paljon odotuksia elämältä, maailmalta, muilta ihmisiltä ja meiltä itseltämme. Ja aina nuo meidät odotukset, oletukset tai uskomukset eivät ole kovin objektiivisia tai hyvää tekeviä. Saatamme omalla uskomusmaailmallamme ajaa itseämme toimimaan tavalla, joka ehkä ensialkuun tuo meille hyviäkin asioita elämään, mutta jossain elämänvaiheessa ne voivat saattaa meitä useammin ongelmia kuin hyviä asioita kohti.

Erityisherkkyys: Erityisherkkä ihminen ja itsensä kehittäminen

Kun huomaat haasteita elämässäsi, miten kohtaat ne? Selitätkö haasteesi menneisyydelläsi tai omilla “pysyvillä” ominaisuuksillasi, vai haetko itsellesi tukea, jotta voisit voittaa haasteesi? Itsesi ulkoiset haasteet tai omat sisäiset, henkiset haasteesi.

Miten aiot huomata tähän mennessä kehittämiesi ominaisuuksiesi hyvät puolet? Mitä hyvää ne ovat tuoneet elämääsi?

Miten paljon osoitat itsellesi itsemyötätuntoa, kun tunnistat elämässäsi tai itsessäsi myös kehittämisen kohteita?

Harva muutos sinun elämäsi “ulkoisissa” asioissa tapahtuu ilman, että ensin sinä itse muutut.

Sinä voit odottaa tuota muutosta tulevaksi itsesi ulkopuolelta tai voit lähteä hakemaan tuota omaa sisäistä muutostasi ajatus ja tunnetila kerrallaan.

Miten monin tavoin sinä olet tähän mennessä opetellut itsetuntemusta, itsesi johtamista, rajoittavien ajatusten muuttamista ja tunteiden hallintaa?

Koulussa sinulle niitä tuskin opetettiin eikä niistä välttämättä lausuttu halaistua sanaa, joten olisikohan sen uuden, mielenkiintoisen harjoittelun aika nyt? Vai jäätkö kiinni siihen jännitykseen, jota tuo mainitsemani “uusi”-sana sinussa herätti?

Sekin on ookoo, niin tavallista inhimillisyyttä. Ja sitäkin voi siksi kehittää, inhimillisesti, sinun omasta lähtötilanteestasi, tarpeistasi ja toiveistasi käsin.

Kun haluat hahmottaa, mikä kaikki on mahdollista sinullekin, varaa keskustelutuokio kanssani. Katsotaan yhdessä, miten monin tavoin sinä voisitkaan muuttaa elämääsi yhä antoisammaksi, runsaaksi ja päivä päivältä onnellisemmaksi.

Täällä olen vain tämän yhden ruudun toisella puolen, sinua varten. Varaa aika, kun sinulla on sopiva hetki jutella kanssani esimerkiksi näistä asioista.

Elämäniloa Sinulle!

Rakkaudella,
valmentajasi Kati
Kliininen hypnoterapeutti, NLP Trainer-valmentaja
[email protected]

Kati Niemi Hypnoterapeutti, NLP-valmentaja, Coach
Coach Kati Niemi - Kliininen hypnoterapeutti, NLP-valmentaja

Valmennus

Tutustu coaching-, NLP-valmennus- ja hypnoterapiapalveluihini tällä sivulla, ja varaa ilmainen tutustumistapaaminen. “Oli todella antoisaa keskustella kanssasi. Uskon vahvasti että pääsen kanssasi tosi hyviin tuloksiin itseni

ILMAISTA INSPIRAATIOTA

OTA YHTEYTTÄ!

UUSIMMAT

Sinkku & Deittailu -valmennus: Coach Kati Niemi

Sinkkujen päivä 11.11.22!

Sinkun itseluottamus- / deittailu-itsevarmuus- valmennusta coachingin, NLP-metodien ja/tai hypnoosin parissa myös sinkkujen päivänä 11.11!

Laita hyvä kiertoon!

Mitä ajatuksia tämä artikkeli herätti sinussa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

päivää
tuntia
minuuttia
sek.

Lataa ilmainen e-kirja "Rakastan sinua, mutta..."

4 avaimen työkalupakki turhauttavan ‘Erota vai ei?’-ajatusvyyhdin selkiyttämiseen.