Misofonia: Mistä se johtuu ja miten siitä vapautuu?

Laita hyvä kiertoon!

Mikä on misofonia, mistä se johtuu ja miten siitä voi vapautua?

Ongelma on yleisempi kuin moni arvaakaan, koska harva ottaa asiaa puheeksi kavereidensa kanssa (koska hävettää) tai terapeuttien kanssa (koska henkilö itse tai terapeutti ei tiedä, miten misofoniaakin voidaan hoitaa, kuten tinnitustakin).

Teetkin suuren palveluksen tutuillesi (ja heidän perheenjäsenilleen), jos jaat somessasi tämän artikkelin. Laitetaan yhdessä hyvä kiertoon!

Aistien herkkyys (ml. aistiyliherkkyys) liittyy hermostoon, jonka hyvinvointiin vaikuttaa monet synnynnäiset, fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät.

Misofonia on eräänlaista valikoivaa aistiyliherkkyyttä, jossa misofoniasta kärsivä henkilö voi saada itsensä aivan raivon partaalle muiden ihmisten tavanomaisista syömisen, juomisen tai nielemisen äänistä.

Toiminnallisen neurotieteen fyysisissä hermosto– ja refleksivalmennuksissa on havaittu, miten eri ihmisillä on luontaisesti omanlaisensa hermostotyyppi eli jo lähtökohtaisesti, lapsuudesta asti erilainen tapa aistia maailmaa.

Käytännöllisissä psykofyysisissä Senso-hermostokartoituksissa tutkimme kehollisten pikkuliikkeiden avulla erittäin konkreettisesti, miten henkilön luontaiset vahvuusalueet toimivat kunkin asentotonustestin kohdalla. Näin kartoitamme henkilön synnynnäisiä hermostovaikuttimia ja -vahvuuksia, joiden puolestaan on havaittu liittyvän myös persoonallisuuspiirteisiin joiltain osin.

Hermoston hyvinvointi: Refleksivalmentaja ja SensoCoach Kati Niemi

Hermoston hyvinvointi sensomotorisella ja refleksivalmennuksella

Hermoston hyvinvointi vaikuttaa kaikkiin kehon toimintoihin, fyysiseen voimaan, stressiin, mielenterveyteen, ihmissuhteisiin, elämänlaatuun

Hermosto- ja refleksivalmennuksissa asiakas oppii itse tunnistamaan mm. kehonasennot, jotka kuormittavat hänen yksilöllistä hermostoaan turhaan eli vievät hänet ns. suoritushermostolle, mikä puolestaan voi aiheuttaa mm. aistiyliherkkyyttä kuten misofoniaa. Ylimääräisten primitiivirefleksien ja turhien (hermostosta johtuvien) liikemallien hoito refleksivalmennuksen keinoin vapauttaa hermostoa.

Opetan asiakkailleni myös keinoja, joilla he saavat toimittua ns. vapaalla hermostolla, jolloin toiminta on optimaalisesti sekä tehokkaampaa että levollisempaa, mikä tukee misofoniasta vapautumista.

Fyysisten syiden lisäksi hermoston kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin eli siten aistiherkkyyteenkin vaikuttaa myös psyykkiset tekijät, mm. kuormitus ja stressi. Misofoniassakin on stressiin liittyvät taustavaikuttimet, aivan kuten tinnituksessa.

Myös tinnituksessa henkilö yleensä on huomannut, että hän ei välttämättä kuule tinnitusääntä lainkaan silloin, kun hän on vahvasti keskittyneenä omaan mielipuuhaansa, vaikka hiljaisuudessa hän “kuulee” suurtakin meteliä. Myös siis fokuksensa ohjaamisella voi vaikuttaa aistikokemuksiinsa. Fokukseen liittyen voit lukea lisää keskittymiskykyä käsittelevästä blogiartikkelistani.

Misofoniaan liittyy aikaisemmat kokemukset, joissa mm. lapsuudenperheen vaikutus on nähtävissä.

Ei ole lainkaan harvinaista, että misofoniastaan nyt aikuisena hoitooni tuleva henkilö kertoo, kuinka esim. hänen vanhempansa itsekin kärsi misofoniasta ja siksi saattoi raivostua lapsen maiskutuksesta.

Tai kasvatuksessa on muuten kiinnitetty mm. syömisen ja juomisen ääniin niin paljon huomiota, että lapsi on alitajuisesti oppinut pitämään sellaisia ääniä niin epäsopivina, että hän tiedostamattaan aistii vastaavat pienetkin maiskutukset tai pähkinöiden rouskutukset valtavan ärsyttävinä ääninä.

Usein henkilö saattaa kommentoida “huonosti” syöviä ihmisiä myös muilla epämairittelevilla sanoilla, koska on tiedostamattaan yhdistänyt huonot ruokatavat ja vaikkapa laiskuuden.

Tällöin stressaantuneena, kun ei jaksa enempää enää tehdä töitä, saattaa alitajuisesti ajatella olevansa laiska, mikä puolestaan voi kostautua sitten päivällispöydässä perheelle siitä “laiskuutta” korostavasta syömisestä. Tämän vuoksi mm. hypnoterapiassa rentoutumisen ja rauhoittumisen harjoittelu on tosi hyödyllistä – eikä pelkästään misofoniasta kärsivän henkilön vaan koko perheen hyvinvoinnin kannalta.

Lapsihan haluaa tulla vanhempiensa rakastamaksi ja siksi pyrkii toimimaan hyväksytyillä tavoilla, mikä voi johtaa äärimmillään siihen, että ei-suotavista äänistä raivostuu. Näin kuitenkin voi itse aiheuttaa omille lapsilleen saman ongelman, jos ei hae itselleen apua nyt.

Ongelma voi laajentua ja monistua eli pahentua helposti.

Misofoniassa vaikuttaa myös oma “oppiminen” aistien herkistämisessä. Aivan kuten sokeutuvalla henkilöllä kuuloaisti voi herkistyä “treenin” vuoksi, niin myös misofoniasta kärsivä henkilö voi “oppia” kuuntelemaan ääniä, joita hän ei aikoinaan mitenkään rekisteröinyt.

Jos misofonia alkoi alunperin vain merkittävän maiskutuksen äänistä (joista esim. oma vanhempi aikoinaan torui voimakkaasti), niin sitten samankaltaisten äänien aistiminen voikin ajan myötä ja varsinkin stressaavissa elämänvaiheissa laajentua jo vähäpätöisempiin ääniin vaikkapa ravintolan naapuripöydästä tai kun oma lapsi syö ihan siististi suu kiinni, mutta jo suun maiskutusliikkeen näkeminen voi ärsyttää. Tai se, kun samassa pöydässä istuva henkilö nielee ruokaa tai juomaa.

Tai jos alunperin ärsytti vain maiskutus tai ryystäminen, niin aistiyliherkkyys voi laajentua sitten myös esimerkiksi näkkileivän tai pähkinöiden rouskutukseen – myös aivan normaalisti suu kiinni pureksittaessa.

Misofonia voi johtaa perheen sisäisten ristiriitojen lisäksi muihinkin sosiaalisiin ongelmiin.

Eräs hypnoterapia-asiakkaani sanoi palautteenaan lennokkaasti, mutta misofonian riivaavaa luonnetta kuvaavasti: “enää en halua murhata perheenjäseniäni!”

Ongelma on siis merkittävä, ja yleensä ihmiset eivät ymmärrä voivansa saada apua tähänkin hermostolliseen, tiedostamattoman mielen haasteeseen.

Ihmiset ovat kertoneet, kuinka he eivät ole voineet lähteä työkavereiden kanssa lounaalle tai eivät voi edes harkita leffateatteriin menoa ja ravintolassakin romanttisella illallisella käynti voi joskus saada raivon partaalle.

Misofoniasta kärsivän stressiä lisää ja siten osaltaan ongelmaakin pahentaa heidän ymmärryksensä siitä, että tämänkaltaisen aistiyliherkkyyden myötä käynnistyvät raivokohtaukset ruokapöydässä eivät ole hyväksyttäviä, jolloin he moittivat itseään myös itsekontrollin puutteesta ja yrittävät seuraavalla ateriointikerralla “tsempata” entistä tiukemmin, mikä saattaa ajaa vain pahempaan tilanteeseen, kun painekattila räjähtää sitten lopulta.

Itse autan asiakkaitani em. fyysisten hermostokartoitusten (ja niihin linkitettyjen persoonallisuusprofilointien) lisäksi hypnoterapialla (=hypnoosi+terapeuttiset metodit). Myös NLP-valmennukselliset työkalut tai ratkaisukeskeinen kognitiivinen terapia auttavat, mutta oman kokemukseni mukaan hypnoterapia on ollut tehokkainta sekä misofonian että tinnituksen (aistiyliherkkyyksien) hoidossa. Molemmathan liittyvät hermostoon ja alitajuisiin vaikuttimiin, joihin hypnoterapia on hyödyllinen apukeino.