Mikä on misofonia, mistä se johtuu ja miten siitä voi vapautua? Tästä artikkelista oivallat uutta itsesi, lapsesi tai muun läheisesti avuksi, ole hyvä!
Misofonia on yleisempi kuin moni arvaakaan, koska harva ottaa asiaa puheeksi kavereidensa kanssa (koska hävettää) tai terapeuttien kanssa (koska henkilö itse tai terapeutti ei tiedä, miten misofoniaakin voidaan hoitaa, kuten tinnitustakin).
Teetkin suuren palveluksen tutuillesi (ja heidän perheenjäsenilleen), jos jaat somessasi tämän artikkelin. Laitetaan yhdessä hyvä kiertoon!
Aistien herkkyys (ml. aistiyliherkkyys) liittyy hermostoon, jonka hyvinvointiin vaikuttaa monet synnynnäiset, fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät.
Misofoniasta kärsivä henkilö voi saada itsensä aivan raivon partaalle muiden ihmisten tavanomaisista syömisen, juomisen tai nielemisen äänistä.
Misofonia on eräänlaista valikoivaa aistiyliherkkyyttä, jonka taustalla on opittuja alitajuisia ”äänitulkintoja” ja haitallista ylifokusointia. Näitä käyn läpi alempana tässä artikkelissa, sillä aiemmista tiedostamatta opituista tavoista on olennaista oppia pois vapautuakseen misofoniasta.
Lisäksi misofoniaan vaikuttaa myös mm. hermoston ylivirittyminen. Jos hermostoasiat ovat sinulle vielä uutta, sinun kannattaa hieman lukea mm. autonomisesta hermostosta ja primitiivireflekseistä, kuten mm. ylivirittyneisyyttä aiheuttavasta Moro-refleksistä.
Hermostovalmennuksissani esimerkiksi opetan asiakkailleni keinoja, joilla he saavat toimittua ns. vapaalla hermostolla, jolloin toiminta on optimaalisesti sekä tehokkaampaa että levollisempaa, mikä tukee misofoniasta vapautumista.
Fyysisten syiden lisäksi hermoston kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin eli siten aistiherkkyyteenkin vaikuttaa myös psyykkiset tekijät, mm. kuormitus ja stressi. Misofoniassakin on stressiin liittyvät taustavaikuttimet, aivan kuten tinnituksessa.
Myös tinnituksessa henkilö yleensä on huomannut, että hän ei välttämättä kuule tinnitusääntä lainkaan silloin, kun hän on vahvasti keskittyneenä omaan mielipuuhaansa, vaikka hiljaisuudessa hän ”kuulee” suurtakin meteliä. Myös siis fokuksensa ohjaamisella voi vaikuttaa aistikokemuksiinsa. Fokukseen liittyen voit lukea lisää keskittymiskykyä käsittelevästä blogiartikkelistani.
Misofoniaan liittyy aikaisemmat kokemukset, joissa mm. lapsuudenperheen vaikutus on nähtävissä.
Ei ole lainkaan harvinaista, että misofoniastaan nyt aikuisena hoitooni tuleva henkilö kertoo, kuinka esim. hänen vanhempansa itsekin kärsi misofoniasta ja siksi saattoi raivostua lapsen maiskutuksesta.
Tai kasvatuksessa on muuten kiinnitetty mm. syömisen ja juomisen ääniin niin paljon huomiota, että lapsi on alitajuisesti oppinut pitämään sellaisia ääniä niin epäsopivina, että hän tiedostamattaan aistii vastaavat pienetkin maiskutukset tai pähkinöiden rouskutukset valtavan ärsyttävinä ääninä.
Usein henkilö saattaa kommentoida ”huonosti” syöviä ihmisiä myös muilla epämairittelevilla sanoilla, koska on tiedostamattaan yhdistänyt huonot ruokatavat ja vaikkapa laiskuuden.
Tällöin stressaantuneena, kun ei jaksa enempää enää tehdä töitä, saattaa alitajuisesti ajatella olevansa laiska, mikä puolestaan voi kostautua sitten päivällispöydässä perheelle siitä ”laiskuutta” korostavasta syömisestä. Tämän vuoksi mm. hypnoterapiassa rentoutumisen ja rauhoittumisen harjoittelu on tosi hyödyllistä – eikä pelkästään misofoniasta kärsivän henkilön vaan koko perheen hyvinvoinnin kannalta.
Lapsihan haluaa tulla vanhempiensa rakastamaksi ja siksi pyrkii toimimaan hyväksytyillä tavoilla, mikä voi johtaa äärimmillään siihen, että ei-suotavista äänistä raivostuu. Näin kuitenkin voi itse aiheuttaa omille lapsilleen saman ongelman, jos ei hae itselleen apua nyt.
Ongelma voi laajentua ja monistua eli pahentua helposti.
Misofoniassa vaikuttaa myös oma ”oppiminen” aistien herkistämisessä. Aivan kuten sokeutuvalla henkilöllä kuuloaisti voi herkistyä ”treenin” vuoksi, niin myös misofoniasta kärsivä henkilö voi ”oppia” kuuntelemaan ääniä, joita hän ei aikoinaan mitenkään rekisteröinyt.
Jos misofonia alkoi alunperin vain merkittävän maiskutuksen äänistä (joista esim. oma vanhempi aikoinaan torui voimakkaasti), niin sitten samankaltaisten äänien aistiminen voikin ajan myötä ja varsinkin stressaavissa elämänvaiheissa laajentua jo vähäpätöisempiin ääniin vaikkapa ravintolan naapuripöydästä tai kun oma lapsi syö ihan siististi suu kiinni, mutta jo suun maiskutusliikkeen näkeminen voi ärsyttää. Tai se, kun samassa pöydässä istuva henkilö nielee ruokaa tai juomaa.
Tai jos alunperin ärsytti vain maiskutus tai ryystäminen, niin aistiyliherkkyys voi laajentua sitten myös esimerkiksi näkkileivän tai pähkinöiden rouskutukseen – myös aivan normaalisti suu kiinni pureksittaessa.
Misofonia voi johtaa perheen sisäisten ristiriitojen lisäksi muihinkin sosiaalisiin ongelmiin.
Eräs hypnoterapia-asiakkaani sanoi palautteenaan lennokkaasti, mutta misofonian riivaavaa luonnetta kuvaavasti: ”enää en halua murhata perheenjäseniäni!”
Ongelma on siis merkittävä, ja yleensä ihmiset eivät ymmärrä voivansa saada apua tähänkin hermostolliseen, tiedostamattoman mielen haasteeseen.
Ihmiset ovat kertoneet, kuinka he eivät ole voineet lähteä työkavereiden kanssa lounaalle tai eivät voi edes harkita leffateatteriin menoa ja ravintolassakin romanttisella illallisella käynti voi joskus saada raivon partaalle.
Misofoniasta kärsivän stressiä lisää ja siten osaltaan ongelmaakin pahentaa heidän ymmärryksensä siitä, että tämänkaltaisen aistiyliherkkyyden myötä käynnistyvät raivokohtaukset ruokapöydässä eivät ole hyväksyttäviä, jolloin he moittivat itseään myös itsekontrollin puutteesta ja yrittävät seuraavalla ateriointikerralla ”tsempata” entistä tiukemmin, mikä saattaa ajaa vain pahempaan tilanteeseen, kun painekattila räjähtää sitten lopulta.
Onko sinun lapsella misofonia?
Myös lapsen misofoniasta vapautumiseen on useampia keinoja. Suosittelen tällaista lähestymistapaa:
1. tapaaminen: Tapaamme ensin kahdestaan sinun kanssasi etänä, jotta kuulet mistä misofoniassa on oikeasti kyse, miksi ongelma yleensä syntyy (ja usein laajenee yhä useampiin ääniin ja erilaisiin tilanteisiin) ja mitä myös sinä voit tehdä auttaaksesi lastasi vapautumaan misofoniasta. Nimittäin myös vanhempien ym. perheenjäsenten suhtautumisella ja reagoinnilla on merkitystä tässä asiassa, ja vanhemman on hyödyllistä kuulla asiat selkeästi ”aikuiselta aikuiselle” ennen kuin lapsi on kuulolla. Tässä ensitapaamisessamme sovimme 2. tapaamisemme etänä tai vastaanotolla. >> Varaa tutustumistapaamisemme tästä.
2. tapaaminen: Tapaamme kolmistaan etänä tai vastaanotollani. Tällöin puhun suoraan lapsellesi, lapsen / teinin tasoisesti ja häntä voimaannuttaen. Misofoniaan nimittäin liittyy yleensä virheoletusten ym. uskomusten vuoksi häpeää ja ahdistusta, vaikka kyse on yleisestä haasteesta ja siitäkin kyllä oppii pääsemään irti.
Opetan lapsellesi konkreettiset keinot, joilla hän voi alkaa suhtautumaan ääniin uudella tavalla ja hiljalleen ne eivät enää merkitse hänelle mitään tai hän ei edes huomaa mitään ärsyttäviä ääniä enää. Arjen äänet alkavat tuntua normaaleilta, jolloin niihin ei enää kiinnitä huomiota eivätkä ne ainakaan saa lasta enää ahdistumaan tai raivon partaalle, kuten yleensä misofoniassa tapahtuu.
Jatkotapaamiset sovitaan joustavasti edistymisen tahdissa.
Edellä lyhyesti kuvailemani kognitiivis-käyttäytymisterapeuttinen lähestymistapa ja tarvittaessa muutamat käytännön harjoitukset (esim. ns. turva-ankkurin vahvistaminen) riittää todennäköisesti myös sinun tai teidän lapsen misofonian kohdalla.
Sen sijaan esim. tinnituksen hoidossa on usein hyödyllistä myös kliininen hypnoterapia, jossa mieltä opetetaan mm. rentoutumaan, suuntautumaan uudelleen ja oivaltamaan äänille parempia alitajuisia merkityksiä, jolloin sitä aiempaa kuviteltua tinnitusääntä ei enää kuulukaan. Hypnoosikin tehoaa myös etänä puhelin- / videoyhteydellä, mutta itselläni on tapana tutustuttaa uudet hypnoterapia-asiakkaani hypnoosiin ensin live-vastaanotollani ennen kuin siirrytään mahdolliseen etähypnoterapiaan.
Kuitenkaan misofoniassa ei hypnoterapia ole välttämättä lainkaan tarpeen, koska em. keskustelullinen käyttäytymisterapia ja konkreettiset keinot tehoavat jo tarpeeksi nopeasti.
>> Varaa tutustumistapaamisemme tästä, ole hyvä!
Antoisampaan arkeen auttaen,
Coach Kati Niemi
Kliininen hypnoterapeutti, NLP Trainer-kouluttaja, Toiminnallisen neurotieteen SensoCoach & ReflexExpert
