Epäonnistuminen parisuhteessa: Miksi parisuhteeni eivät onnistu?

Epäonnistuminen parisuhteessa: Miksi parisuhteeni eivät onnistu?

Laita hyvä kiertoon!

Tietysti sinäkin haluat onnistua parisuhteessa ja joka kerta toivot, että tällä kerralla kävisi toisin. Alussa kaikki tuntuu sujuvan ihanasti ja rakkaus roihuaa, kunnes jossain vaiheessa huomaat ahdistuvasi ja tajuat ajautuneesi umpikujaan. Niin fantastiselta ja täysin ainutlaatuiselta vaikuttanut kumppani osoittautuukin ahdistavaksi tapaukseksi ja epäilyttävästi muistuttaa sinua aikaisemmista kumppaneistasi. Pelkäät, tuliko taas yksi epäonnistuminen parisuhteessa lisää parisuhdehistoriasi jatkeeksi ja mietit, missä oikein on vika? Mikä oikein mättää, kun parisuhteet eivät onnistu? Vai tällaisiako parisuhteet vaan ovat?

Älä kuuntele minua, kun luet tämän kirjoitukseni sinulle.

Tässä jutussani kirjoitan sinulle niitä sanoja, joita hiljaa mielessäsi sanoit haluavasi kuulla. Sisimpäsi sanoi kaipaavansa voimaa ja tukea, ja siksi päädyit kirjoitukseni luo.

Sinua kalvaa epäonnistuminen parisuhteessa ja lisäksi se ikävältä tuntuva aavistus niistä syistä, miksi parisuhteet eivät onnistu sinun kohdallasi.

Olit vihdoin valmis etsimään vastauksia ja sanoit haluavasi kuulla asiat suoraan, koska tarvitset voimaa toimia toisin.

Sanon kuitenkin ihan ensimmäiseksi, että älä kuuntele minua.

Sinun ainoa tehtäväsi on kuunnella sitä omaa sisäistä ääntäsi, joka tietää kyllä nämä sanani sinulle paremmin kuin mitä minä voin niitä sinulle koskaan kirjoittaa. Toivon, että tämä kirjoitukseni kannustaa sinua pysähtymään itsesi äärelle niin vahvasti, että saat umpikujiesi labyrintin ratkaistua.

Haluan sinulle rakkautta. Ensisijaisesti niin lempää rakkautta itseäsi kohtaan, että et enää pelkää sisäistä sanomaasi etkä arastele ottaa uusia askeleita parempaa kohti.

Kun olet halukas kuulemaan omaa itseäsi, voit alkaa lukemaan näitä sanojani sinulle. Ja sitten toivon, että annat itsesi olla myös valmis opettelemaan kuulemaan omat sanasi itsellesi. Ne sanasi, jotka vielä hetki sitten muistuttivat liikaa jostain kipeästä, ja siksi et halunnut kuunnella itseäsi parisuhdettasi luodessasi.

Mutta nyt olet tässä ja minä autan sinut uuden polkusi alkuun. Kun luet sanani sinulle, kuulostele jatkuvasti sitä viestiä, jota sanomani sinussa herättää. Huomaa kapina ja kipu, myös helpotus ja ymmärrys itseäsi kohtaan.

Epäonnistuminen parisuhteessa kumpuaa 95-prosenttisesti asioista, joihin et tiedosta voivasi vaikuttaa.

Et olisi ajautunut umpikujaan, elleivät omat jalkasi olisi sinua sinne kuljettaneet. Tietoinen mielesi voi kantaa tuosta matkastasi kuitenkin vain 5 prosentin vastuun, joten ensisijaisen tärkeää sinun on opetella kuuntelemaan sitä tiedostamatonta mieltäsi, joka 95 prosentin voimalla ohjasi sinua alitajuisesti jokaisessa kohtaamisessa puolisosi kanssa. Niissä upeissa hetkissä, joissa antauduit suhteeseen hänen kanssaan, ja myös niissä vaikeissa hetkissä, joissa et tiennyt, miten voisit toimia.

Tuo väkivahva tiedostamaton mielesi ohjasi sinut pakenemaan riitatilanteista tai toimimaan passiivisaggressiivisesti, kenties nurkkaan ajettuna avoimesti aggressiivisestikin, kuten näissä kirjoituksissani sinulle kerroin:

Tämä kirjoitukseni ei tule antamaan sinulle sitä vastausta, joka sinut tuonne nurkkaasi ahdisti ja umpikujaasi kuljetti. Mutta voin auttaa sinua löytämään sinun oman sisäisen äänesi ja voimistamaan sitä niin, että jatkossa et voi enää olla kuulematta sen hyviä tai ikäviä viestejä myös tietoisella mielelläsi.

Kun et halua enää vain ajautua elämässäsi, opettele mielenhallintaa tietoisen ja tiedostamattoman mielen rajapyykillä.

Tämän jutun luettuasi, ota vaan reippaasti minuun yhteyttä, kun haluat minun kulkevan kanssasi tämän oppipolun, jonka aavistat itseäsi kutsuvan.

Jälkiviisaus ei ole kivaa kuunneltavaa – varsinkaan oma jälkiviisaus.

Tiedän, että sinä vähintään tiedostamattasi tiedät jo, mikä polku sinun kannattaa kulkea itsesi rinnalla tästä alkaen. Mutta todennäköisesti saat isoimmat oivalluksesi vasta jälkikäteen, tuon paremman polun jo kuljettuasi.

Jälkiviisaus on se paras viisaus, sanotaan. Mutta jälkiviisaus on myös niin ärsyttävää besserwisseröintiä, että kuka siihen haluaisi tieten tahtoen ryhtyä ainakaan oman itsensä kanssa painien?

Valitettavasti harvoin jaksamme tutkia menneisyytemme polkuja sen enempää kuin kevyesti heittämällä “kai mulla on jotain mitä mun pitäisi oppia, mutta…”

Alitajuisesti tiedät parisuhdekaavan muotoutumisen, ja se tuntuu ikävältä. Ja silloin kun jokin tuntuu ikävältä, haluat mieluusti vain peitellä sen tai paeta sitä, jolloin et käsittele asioita yksityiskohtaisemmin hahmottaaksesi ne käytännön askeleet, jotka otit tietyissä ajanhetkissä ennen kuin ajauduit siihen umpikujaan, jossa havahduit elämääsi.

Todennäköisesti olet puhunut ystävillesi näistä erinäköisistä ja silti niin samankaltaisista umpikujistasi aikaisemminkin, mutta vakuutat itsellesi ottavasi nyt opiksi, vaikka et jaksa käydä oppituntia edes loppuun saakka. Se on vähän kuin kuulisit koulun kellojen soivan ja tiedät uuden oppitunnin alkavan, mutta otat mieluummin reppusi ja lähdet kävelemään pois päin. Tai jos raahaudut oppitunnille, menet takariviin piiloon ja laitat mieluiten kädet korville.

Miksi pitäisi opetella jotain uutta, joka ei herätä sinussa ihastuksen vaan vihastuksen tunteita?

Ei pidä. Moni valmistuu peruskoulustakin kuuntelematta opetuksia, jotka vaikuttavat tylsiltä. Jotkut tuntuvat elävän keski-iässäkin vielä kuin teinit yläasteiässä, vaan eivät siltikään malta pysähtyä itsensä äärelle kuuntelemaan omaa sisäistä viisauttaan – jälkiviisauttaan.

Sinun ei siis pidä, mutta sinä saat.

Sinä saat valita toisin.

Epäonnistuminen parisuhteessa toistuu, jos oppitunti jäi kuuntelematta edellisellä kerralla.

Tiedät jo, mitä sisimpäsi sinulle sanoisi nyt, koska tunnethan sen viestin nahoissasi joka kerta, kun tekee kipeää. Ja koska uskot tietäväsi kaiken ja toimivasi varmasti toisin ensi kerralla, niin mitäpä turhaan sitä omaa aikaa hukkaamaan menneiden märehtimiseen, vai mitä?

Uutta matoa koukkuun vaan ja deittimaailmaan, mars!

Kunnes jonain päivänä sinulla tulee se hetki, jolloin todella tunnet sisälläsi kumpuavan tuskan: “en halua tämän enää toistuvan!”

Silloin on aika istua alas kuvainnollisesti koulun penkille ja aloitettava harjoitusten teko: opetella tunnistamaan ne vaaranmerkit, joiden kohdalla olisi pitänyt jo ymmärtää pysähtyä ja peruuttaa ja valita toinen reitti.

Oppia huomaamaan ne hetket, kun sinun rajasi vuotivat niin valtoimenaan, että heräsit tyhjyyteesi vasta, kun sinut oli imetty kuiviin.

Opetella sanomaan ei ja kyllä oikeissa hetkissä levollisella rakkaudella eikä niin, että välillä paahdat täysillä eteenpäin ja sitten vedätkin yhtäkkiä liinat kiinni.

Luoda itsesi näköinen rakkauden ajokortti, joka tuo turvaa sekä sinulle itsellesi että sille tulevalle kumppanillesi, joka navigoi luoksesi sitten, kun olet valmis hänet kohtaamaan. Turvallisena ja kypsempänä aikuisena, joka on malttanut opiskella oman itsensä oppitunnit eikä jatkanut enää itsensä ohittamista arjessa.

Esimerkkejä näistä vaaranmerkeistä kerron sinulle tämän kirjoituksen loppupuolella, koska minulla on sinulle vielä muutama sana sanottavanan ennen sitä.

Umpikuja kutsuu sinua tarkoituksella niin kauan, kunnes ymmärrät tuon tarkoituksen. Mitä siis tuo “epäonnistuminen parisuhteessa” pyrkii opettamaan sinulle?

Me kaikki haluamme onnistua parisuhteessa, selvä se! Ja koska tuo onnistumisen tarve on meillä niin sisäsyntyinen ja vahva, me saatamme oppia pelkäämään epäonnistumista jopa niin voimakkaasti, että emme enää uskalla edes katsoa tarkemmin, että mikä oikeastaan edes on onnistumista ja mikä on epäonnistumista.

Jotkut ajattelevat, että parisuhde epäonnistuu, jos se päättyy, vaikka oikeastaan monissa tapauksissa se parisuhteen alkaminen on voinut olla valtaisa epäonnistuminen ja sen päättyminen vihdoin ja viimein onkin suorastaan superonnistuminen! Voit lukea lisää epäonnistumisen pelosta sekä onnistumisen ja epäonnistumisen uudelleenmäärittelystä tästä toisesta blogikirjoituksestani sekä kattavammin Rakkauden (r)evoluutio-kirjasta.

Ennen kuin oivallat, minkä muotoinen reitti sinut kuljetti umpikujaasi, erittäin suurella todennäköisyydellä samankaltainen umpikuja kutsuu sinua jatkossakin.

Ennen kuin varot vain epäonnistumista, määrittele tarkemmin se, mikä on sinulle onnistumista rakkaudessa? Pelkkä “minulla on parisuhde” tai “minulla on pitkä parisuhde” eivät kerro vielä mitään tuon parisuhteen sisällöstä ja siitä onnen tunteesta, jota haet. Pysähdy tarkemmin miettimään, mitkä ovat onnistumisen merkit ja mitkä ovat niitä ensimerkkejä, jotka ennakoivat sitä epäonnistumista, joka saa sinulle huonon olon.

Epäonnistuminen parisuhteessa ei tavallaan edes ole sinun vikasi – jos mittaat valintojasi vain tietoisuutesi tasolla.

Ajautuminen elämässä välillä sinne umpikujaankin ei ole tavallaan edes sinun vikasi. Meillä kaikilla on taipumusta ajelehtia, sillä meidät on rakennettu niin.

Aivomme rakastavat rutiineja ja sääntöjä, joiden mukaan niiden on helpompaa tehdä pikavalintoja kiireisen arjen keskellä tai siellä deittimaailmassa diskovalojen välkkeessä juuri ennen pilkkua.

Aivot tunnistavat vanhat haavasi, joita olet oppinut silittämään tai peittelemään omilla uniikeilla tavoillasi, joten miksipä sinun tulisi pysähtyä rakkauden reitilläsi ennen kuin olet samassa jamassa kuin viimeksi? Olet selvinnyt repivistä parisuhteista aikaisemminkin ja olet pysynyt hengissä, ja tuo eloonjäämisesi suojeleminen on tiedostamattoman mielesi tärkein tehtävä.

Joten miksi alitajuntasi tarvitsisi opetella ohjaamaan sinua toisin, ellet itse itseäsi toisin ohjeista? Miksi elintoiminnoistasi vastaavan tiedostamattoman mielesi tulisi osata navigoida unelmiasi kohti, ellei tietoinen mielesi niitä sille opeta? Miksi alitajuntasi pitäisi nostaa sinulle pintaan ihania tunteita, jos et kuuntele muutenkaan tunteidesi viestiä?

Tiedostamattoman mielen ja alitajunnan uudelleenohjelmointi edellyttää tietoisen mielen väliintuloa, omanlaistaan mentaali-interventiota. Se voi tuntua väkinäiseltä itsetutkiskelulta ja meditaatiolta, koska aivosi eivät ole tottuneet moiseen huttuun. 🙂

Mutta entäpä jos malttaisit lusikoida tiesi oman huttusi läpi, niin voisitkohan kenties sittenkin – kaikista ennakkoluuloistasi huolimatta – löytää aivan mainioita uusia tapoja, joilla luoda syvää ja levollista rakkautta elämääsi?

Tiedostamaton mieli on paljon vahvempi kuin tietoisen mielesi tahdonvoima.

Tiedostamattoman mielen ja alitajunnan rekisteröimät tunteet, muistot, unelmat, pelot ja kaikenlaiset mielikuvat ohjaavat sinua automaattisesti. Niin se on tarkoitettukin. Olet ihminen ja pääkoppasi fyysiset mittasuhteet ovat rajalliset suhteessa neuronien dataprosessoinnin kapasiteettiin. Sinun aivosi faktisesti ylikuumenisivat, jos aivosolujesi tulisi prosessoida kaikkea mahdollista ilman ennakkoasetuksia ja rutiineja.

Mutta kun et halua ohjautua enää samaan etkä edes samankaltaiseen umpikujaan rakkaudessa uudelleen, sinun tietoisen mielesi on nähtävä se vaiva, jonka aivojesi ajatus- ja toimintaratojen uudelleenmodaaminen vaatii.

Lue seuraavista artikkeleista lisää tästä teemasta:

Kun haluat minun hypnoosi- ja NLP-valmennusta itsesi voimaannuttamiseksi, ota yhteyttä.

Parisuhteen päättäminen on lähes aina vaikeaa, mutta erityisen vaikeaa se on silloin, jos suhteen molemmat osapuolet ovat toisistaan alitajuisesti riippuvaisia.

Saatat tuntea puolisosi olevan kuin energiasyöppö iilimato, joka ei anna sinulle tilaa hengittää tässä hetkessä eikä kannusta sinua omia unelmiasi kohti. Tai hän saattaa syyllistää sinua jopa menneisyydestäsi, jonka elit ennen häntä, mikä voi saada sinut tuntemaan olevasi epäonnistunut ihmisenä ylipäänsä tai ainakin parisuhderintamalla – ennen, nyt ja tulevaisuudessa.

Niin kauan kun sisäisesti kärsit menneistä kolhuistasi etkä käsittele niitä, niin kauan ne ovat varastoituneina tiedostamattomaan mieleesi ja ne vaikuttavat sinuun alitajuisesti tekemissäsi pienissä käytännön valinnoissa. Aamulla herätessäsi, päiväsaikaan, illalla, arkena, lomalla ja juhlapäivinä.

Ja mitä pidempään olet opetellut tuntemaan puolisosi haavat ja hän sinun, ilman että te kumpikaan käsittelette asioita olankohautusta tai kännikeskustelua syvällisemmin, sitä raskaammaksi teidän parisuhteenne muotoutuu.

Lopulta päädytte sinne umpikujaan, jossa molemmat syyttelette toisianne samalla tietäen, että teissä itsessännekin on vikaa. Ja kun sitä omaa vikaa on vaikea käsitellä ja se on helpompaa peitellä, niin jäätte suhteeseen alitajuisen “en ansaitse parempaa”-ajatuksen kera. Jos todella uskot, että et ansaitse parempaa, niin miksi ihmeessä näkisit vaivaa tuon paremman etsimiseen, luomiseen ja ylläpitämiseen?

Jos nyt tietoisesti voisit päättää tulevat askeleesi, niin mitä valitset tehdä? Mitä valitset jättää huomiotta? Paljonko huolehdit itsestäsi sen matkan varrella, joka kuljettaa sinut joko umpikujaasi tai jonnekin parempaa kohti?

Valitettavasti arkesi ei huomennakaan rakennu kuin 5-prosenttisesti tietoisen valintasi ja tahdonvoimasi varaan, joten kuinka kauan aiot olla tutustumatta oman mielesi 95%-datasammioon? Tuo big data on se, joka odottaa löytäjäänsä – sinua itseäsi.

Sieltä löytyy ne aarteet, joilla rikastat elämääsi niin parisuhteessa kuin muillakin elämänalueilla.

Valitse, milloin alat kartoittaa tietäsi niitä kohti.

Menneisyyden tapahtumien läpikäynti ei ole vain jotain traumojen repimistä terapeutin sohvalla maaten.

On liioiteltua puhua menneisyyden traumoista joka käänteessä, koska eivät kaikki ikävät elämäntapahtumat aiheuta meille mitään jättimäisiä kriisejä tai traumoja. Ne voivat silti olla tapahtumia, jotka sinun on hyvä käsitellä.

Terapiaan ja valmentajan luo ei kannata mennä vasta siinä vaiheessa, kun käsillä on jokin jättimäinen kriisi, vaan sisäisen maailmansa tunnekenttää kannattaa tutkailla luotettavan valmentajan kanssa säännönmukaisemmin, järjestelmällisesti. Itseään kannattaa vahvistaa ja omaa polkuaan oikaista joka käänteessä eikä vasta sitten, kun umpikujasta on peruutettava rutkasti taaksepäin.

Sinä saat huolehtia itsestäsi ihan joka päivä, muistathan?

Ja kyllä, rentoutuminen esimerkiksi hypnoterapiassa on monille helpompaa sohvalla viltin alla pötkötellen, mutta jos haluat kokeilla hypnoosia ihan vaan istualtaankin tai keskustella menneisyydestäsi esimerkiksi keittiönpöydän tuoman turvan takana, niin se on täysin ookoo. Ethän ainakaan jätä apua vastaanottamatta minkään käytännön “esteen” takia?

Narsisti tunnistaa kyllä uhrinsa, mutta kannattaako sinun valita uhrin roolia?

Me kaikki haluamme onnistua. Ja jos elämäämme tulee pilkahduksia epäonnistumisista, haluamme selittää ne pois pikimmiten.

Joko selitämme, että “eihän tässä meidän parisuhteessa oikeastaan ole mitään vikaa” ja “kaikki parisuhteethan ovat välillä vaikeita”. Tähän selityskenttään jumiutuvat useimmat onnettomat parisuhteet, joiden muodostaneet yksilöt sietävät surkeuttaan, koska “tämmöinenhän on aika tavallista eikä minulla nyt oikeastaan ole mitään hätää”.

Minkälainen hätä sitä sitten oikein pitäisi olla, jotta parisuhteestaan eli rakkaussuhteestaan (!) saisi luoda paremman tai lähteä siitä?

Minkälaista rakkautta on sellainen, jota pitää selitellä parhainpäin?

Jos mitä tahansa pitää selitellä paremmaksi kuin se on, niin silloin se on 1) ei riittävän hyvä ja 2) korjattava tai poistettava omasta elämästä.

Selittelyt kannattaa siis jättää sikseen viimeistään nyt, jookos?

Täältä voit lukea rakkauden monista muodoista ja tutkailla, minkälaista rakkaudellista tunnetta sinä haluat elämääsi tästä eteenpäin.

Kunpa tietäisitkin, miten yleistä tämänkaltainen selittely on…

Kuuntelepa joskus kaveriporukkanne illanvieton aikaista keskustelua ja ihan vaan hiljaa takavasemmalla tarkkaile, kuinka moni selittää kipunsa ja pelkonsa pois jo ennen kuin hän ehtii edes sanoa kaikkea sitä, mistä onkaan kyse!

Jos sinä olet päässyt tästä “epäonnistuminen parisuhteessa”-selittelyn ensimmäisestä asteesta eteenpäin, saatat myöntää, että “kyllä, ongelmia on ja parisuhde on suorastaan perseestä”. Wau, se on jo askel eteenpäin! Alat kerätä rohkeutta edes tuon ääneen sanomalla!

(HUOM: Ääneen, ei vain hiljaa mielessäsi murehtien ennen nukkumaanmenoa ja toivoen, että aamulla kaikki on toisin, simsalabim!)

Ja jos myönnät ongelmia olevan, niin ethän vain ala sitten selittämään kiireenvilkkaa, mistä kaikki johtuu?

Et olisi ensimmäinen huonoon parisuhteeseen vuosikausiksi jumiutuva, joka haluaa niin kovasti ymmärtää, miksi puolisolla on niin vaikeaa elämässä ja miksi hän kohtelee sinua kaltoin.

Olet ehkä lapsena kuullut, että on hyvän ihmisen ominaisuus kuunnella toisen murheita ja tukea toista. Mutta sinun tehtäväsi ei ole vastaanottaa kuraa vain siksi, että puolisollasi on nyt vaan vähän vaikeaa tai hänellä oli rankka lapsuus. Sinun velvollisuus ei ole maksaa hänen lapsuusvelkojaan.

Hänen itsensä on kohdattava ne, kuten sinunkin omasi.

Ehkä molemmat omien terapeuttienne sohvilla pötkötellen – kunhan ette toisianne enää kertaakaan kutistaen. Okei? Hyvä.

Puolison toiminnan selittely parhain päin on yksi vaaranmerkeistä, jotka sinun kannattaa oppia huomaamaan puheessasi.

Vaikka järjellä ajateltuna (=tietoisen mielen tasolla) tiedät, että puolisosi käytös on tökeröä ja hän loukkaa sinun rajojasi eri tavoin (selkeästi tai vaivihkaa elehtien), niin alitajuisesti saatat alkaa tuntea ahdistusta siitä, että joutuisit myöntämään “epäonnistumisen” puolisosi valinnassa ja parisuhteen luomisessa hänen kanssaan. Epäonnistuminen parisuhteessa on jo tarpeeksi ikävää sellaisenaan (koska kaikkihan me haluamme onnistua!), mutta jos siihen vielä lisää häpeän ja pelon tunteet kaupan päälle, niin tunnemöykky voi olla liian kova käsiteltäväksi.

Siksi moni jää jumittamaan suhteeseen, joka kuolettaa lopulta kumpaisenkin.

Mutta entä jos voittaisit tuon häpeäsi ja pelkosi? Entä jos voisitkin tehdä valintoja elämässäsi vapaammin sydämin, ilman taakkaa toisesta aikuisesta ihmisestä huolehtimisesta ja hänen traumojensa silittelystä?

Entä jos olisit vapaa kävelemään toisen kypsän, itsensä jo eheyttäneen aikuisen luo ja rakastumaan häneen ilman, että yrität peitellä omaa itseäsi narsistisia piirteitä omaavan kumppanisi miellyttämiseksi?

Tietysti saat selittää kaiken pois sanomalla “ei puolisoni ole narsisti” ikäänkuin se hyvittäisi hänen käytöksensä. Tokikaan läheskään kaikki vahvoja narsistisia piirteitä omaavat ihmiset eivät ole diagnosoitavissa “varsinaisiksi narsisteiksi”, mutta mitä väliä puolisosi narsismidiagnoosilla tai sen puuttumisella on, jos faktisesti hän käyttäytyy sinua kohtaan väärin?

Ja jos tässäkin kohdassa selität “vääränlaisen käyttäytymisen” parhainpäin tai uskot puolisosi välinpitämättömän käytöksen johtuvan sinusta ja sinunkin ikävästä käytöksestä häntä kohtaan, niin pysähdy taas uudelleen.

Älä ota puolisosi ikävää käytöstä omaksi syyksesi äläkä sälytä vastuuta omasta parisuhdehistoriastasi narsististen exiesi kontolle.

Jos kaiken itsesi soimaamisen lisäksi myös puolisosi mielestä teidän yhteinen epäonnistuminen parisuhteessa on lähinnä sinun syytäsi ja siksi haluat korjata kaiken kuntoon, niin lue kaikessa rauhassa vielä narsistin piirteistä lisää täällä.

Sinun tehtäväsi ei ole kantaa vastuuta yksin suhteesta, jonka kaksi ihmistä muodostavat jokaikisessä hetkessä.

Toisaalta puolisosi (narsistisenkaan puolison!) velvollisuus ei ole kantaa vastuuta yksin ihmissuhteesta, jonka sinä olet luonut elämääsi. Ethän siis lähde selittämään omia elämänvalintojasi sillä, että sinulla vaan sattui käymään harvinaisen huono tuuri ja loit suhdetta narsistin kanssa?

Huono tuuri siltä osin voi käydä kerran, jos asiaan todella havahtuu ja nuo kipeät kohdat käsittelee. Mutta usein narsistin uhri päätyy uuden narsistin syliin, koska hän ei halua olla yksin ja on alitajuisesti opettanut itsensä tunnistamaan rakkaudeksi sen liehittelyn, joka on narsistille niin luontaista deittailun alkuvaiheessa.

Narsisti kyllä osaa tunnustella uhrinsa rajapintaa niin, että tietää, missä kohdin deittikumppanirivistöä hänen seuraava uhrinsa seisoo.

Sinun valintasi on, missä kohdin rivistöä sinä seisot ja kenen matkaan lähdet. Riippumatta siitä, olitko elänyt narsistien kanssa vaikka koko menneisyytesi ajan, sinullakin on mahdollisuus luoda parempi tulevaisuus itsellesi tästä hetkestä alkaen.

Jos tunnistat itsessäsi narsistin uhria, hae itsellesi apua. Sinun kannattaa hakea apua. Sinä saat hakea apua.

Sinun ei pidä eikä kannata selviytyä vain yksin, sillä sitähän olet yrittänyt jo aikaisemminkin. Katkaise ikävä kierteesi äläkä selitä kipuasi ja suruasi enää pois. Voit lukea täältä esimerkiksi pelosta ja surusta.

Mitä kauemmin totutat itsesi edes alitajuiseen alistujan rooliin (riippumatta kuinka vahvalta vaikutat ulkoisesti!), sitä enemmän menetät aloitekykyäsi ja itsenäisyyttäsi, joita tarvitset sekä onnellisen parisuhteen luomisessa että onnettoman parisuhteen päättämiseksi hyvissä ajoin.

Omien rajojen ei tule olla kylmät ja kovat, mutta ei myöskään pitämättömät. Sinäkin voit oppia luomaan itsellesi joustavat rajat, joista narsistiset liehittelyt tai sivallukset pongahtavat pois ensi kerralla.

Kirja: Parisuhde, Eroaminen, Avioero

Rakkauden (r)evoluutio -kirja

* Kuunnellaksesi äänikirjana tai lukeaksesi Rakkauden (r)evoluutio -kirjan jopa täysin ilmaiseksi hyödynnä kumppanuuslinkkejä tällä sivulla. Suhde on ”ihan ok”, mutta jotain puuttuu – kannattaako erota

“Vakka kantensa valitsee”, sanotaan. Mitä se voisi tarkoittaa sinun parisuhdehistorian mittakaavassa?

Tässä on muutamia pysähtymisen paikkoja mietittäväksesi:

  • Jos huomaat hapen loppuvan parisuhteessasi, mieti, missä tilanteissa tuota happea jo imettiin pois? Miten toimit silloin, kun hapen loppumisen enteet olivat jo ilmassa?
  • Jos huomaat kumppanisi muuttuneen alistavaksi, mieti, missä tilanteissa sinun alistuvaisuuttasi jo koeteltiin? Miten valitsit toimia tai olla toimimatta silloin?
  • Jos huomaat puolisosi riistäneen vapautesi olla oma itsesi, mieti, missä tilanteissa jo annoit paloja itsestäsi hänen muovailtavaksi? Miten olisit voinut toimia silloin?
  • Jos huomaat puolisosi karkottaneen kaverisi ympäriltäsi, mieti, missä tilanteissa itse peruit tapaamisia kavereidesi kanssa tai lopetit niiden järjestämisen halutessasi jäädä kotiin?
  • Jos huomaat puolisosi puhuvan päällesi ja tekevän päätökset puolestasi, mieti, missä tilanteissa itse vaikenit ja annoit hänelle luvan tehdä päätökset, koska “sinulle on ihan sama”?
  • Jos huomaat kumppanisi kontrolloivan menemisiäsi, mieti, mikä oli se ensimmäinen kerta tässä tai edellisissä suhteissa, kun jätit huolehtimatta itse itsestäsi?
  • Jos huomaat eläväsi vain puolisosi tahdon talutusnuorassa ja toteuttavasi hänen tavoitteitaan, mieti, missä hetkissä aloit luopua omista unelmistasi?
  • Jos huomaat ajautuneesi umpikujaan, mieti, mistä tuo kujanjuoksusi alkoi ja missä hetkissä olisit vielä voinut kääntyä tai pysähtyä keskustelemaan kumppanisi kanssa omista rajoistasi?
  • Jos huomaat ajattelevasi, että epäonnistuminen parisuhteessa on tämä hetki, kun vihdoin toteat tosiasiat, niin mieti vielä kerran, toisenkin.

Ethän enää pakene menneisyytesi polkua, joka on luonut aivojesi ajatusradat tulevaisuutesi pohjaksi? Päätäthän muuttaa tulevaisuutesi enemmän oman itsesi näköiseksi?

Hyvä.

Hae se tunne, jota pakenit, kun et sitä kohdannut.

Kun haluat voimaantua luodaksesi joko paremman parisuhteen (nykyisen tai mahdollisen tulevan kumppanin kanssa) tai erotaksesi, tule mukaan verkkovalmennukseeni Parempi parisuhde vai erinomainen ero? Siellä käsittelemme muun muassa näitä yleisiä pelkoja, joita olet saattanut paeta sekä parisuhteen aikana että nyt eropäätöksenteon hetkellä:

  • “Entä jos teen typerän päätöksen?”
  • “En voi heittää hanskoja tiskiin näin pitkän yhdessäolon jälkeen. Olen panostanut niin paljon aikaa, vaivaa ja rahaa tähän suhteeseen!”
  • “Puolisoni ei pärjää ilman minua. Olen vastuussa hänestä.”
  • “Minä en pärjää ilman puolisoani. En halua jäädä yksin.”
  • “En halua satuttaa häntä, kun itsekin olen toiminut väärin.”
  • “Minun epäonnistuminen parisuhteessa miehenä/naisena ei ole puolisoni vika, joten en voi jättää häntä.”
  • “Entä jos kadun eroa jälkeenpäin?”
  • “Entä jos en enää löydä ketään uutta kumppania?”

Nämä ajatukset eivät luo kevyttä tunnetilaa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sinun tulisi vältellä näiden pelkojesi käsittelyä ja yrittää vain suunnata katseesi eteenpäin. Ikävältä tuntuvat tunteet ovat aivan yhtä tärkeitä kohdattaviksi kuin ne ihanat tunteet, joita rakkaudelta janoat.

Kanna vastuu ensisijaisesti itsestäsi. Siitä osasta itseäsi, jonka olet ohittanut ehkä vuosien ajan, vaikka olet parhaasi yrittänyt sillä 5 prosentin panoksella pinnistellen. 🙂

Epäonnistuminen parisuhteessa sattuu, mutta se ei ole syy välttää itsesi kohtaamista.

Sinulla on velvollisuus huolehtia itsestäsi, koska kukaan muu ei voi tehdä sinua onnelliseksi. Lopeta onnettomuutesi syyn sälyttäminen puolisollesi, äläkä toisaalta lamaannu oman vastuusi alla.

Luota siihen, että tunteesi kertovat sinulle lopulta tien, jota seurata. Sinun ikäväkin tunteesi on todellinen, joten älä selitä sitä pois. Kohtaa se ja hae apua tuohon kohtaamiseen.

Sinäkin voit oppia onnistumaan parisuhteessa – sen luomisessa uusin tavoin vuosikymmentenkin ajan. Ja toisinaan joskus – voidaksesi onnistua – sinun on ensin opittava hyväksymään epäonnistuminen – niin kipeältä kuin se tuntuukin. Muista kuitenkin, että ainakaan eroaminen ei ole epäonnistuminen eikä paniikin paikka, vaan joskus se kaikista paras onnistuminen.

Epäonnistumista olisi tässä kohdin vain se, että nyt jatkaisit itsesi ohittamista etkä tarttuisi toimeen oman elämäsi edessä.

Missä siis haluat onnistua seuraavaksi?

Rakkaudella,
valmentajasi Kati
Kliininen hypnoterapeutti, NLP Trainer
[email protected]

P.S. Epäonnistuminen parisuhteessa pelottaa monia, minkä vuoksi olen laatinut aiheesta verkkovalmennuksen. Tervetuloa kohtalotovereidesi pariin!

Kliininen hypnoterapeutti, NLP-valmentaja, Tietokirjailija Kati Niemi

Ajanvaraus

Coaching-, hypnoterapia- ja NLP-valmennus-ajanvaraus etänä ja kasvotusten tällä sivulla. Tervetuloa voimaantumaan! “Kiitos kaikesta tuestasi tämän vuoden aikana!🤗 Sinä koppasit minut turvaverkkoon, kun olin putoamassa; en

SAA VIIKOITTAISTA INSPIRAATIOTA

OTA YHTEYTTÄ!

UUSIMMAT

Laita hyvä kiertoon!

Mitä ajatuksia tämä artikkeli herätti sinussa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lataa ilmainen e-kirja "Rakastan sinua, mutta..."

4 avaimen työkalupakki turhauttavan ‘Erota vai ei?’-ajatusvyyhdin selkiyttämiseen.