Stressin vaikutus parisuhteeseen kannattaa tiedostaa ajoissa

Stressin vaikutus parisuhteeseen kannattaa tiedostaa ajoissa

Stressi ei johdu kiireen ja vastoinkäymisten määrästä itsessään. Stressi aiheutuu siitä, kun kiireen ja vastoinkäymisten määrä ylittää oman kantokyvyn. Kun omat voimavarat ovat vähissä, positiivinenkin stressi kääntyy negatiiviseksi, ja sitä myöten stressin vaikutus parisuhteeseen on suuri. Stressioireet eivät ole vain henkistä ahdistuneisuutta, vaan stressi oireilee koko kehon voimalla ja näkyy myös muissa sosiaalisissa suhteissa kuin parisuhteessa. Mutta stressin vaikutus varsinkin parisuhteeseen on erityisen suuri – vietämmehän suuren osan ajastamme perheen parissa.

Perheen parissa ja puolisoiden välillä tunnetilat tarttuvat. Omasta henkisestä ahdingosta alkaneet fyysiset oireet ja sosiaalisiin suhteisiin, esimerkiksi parisuhteeseen, laajentuneet stressivaikutukset on otettava vakavasti. Kenelläkään ei ole lupaa heittäytyä puolisonsa kannateltavaksi, vaan omia stressinhallintataitojaan kannattaa harjoitella ajoissa.

Tämä artikkeli käsittelee stressin laajakantoisia vaikutuksia ja perustelee sinulle, miksi sinun oikeasti kannattaa monipuolistaa stressinhallintamenetelmiäsi. Stressinhallintakeinoista kirjoitin tässä artikkelissa: Stressinhallinta

Stressi parisuhteessa. Stressinhallinta.
Kenen vastuulla stressi ja stressinhallinta parisuhteessa ovat?

Vaikka nykyinen parisuhteesi olisi jo loppusuoralla etkä siitä parempaa enää halua, aloita stressinhallintataitojesi kehittäminen edes itsesi ja tulevan parisuhteesi vuoksi.

Stressin vaikutus parisuhteeseen on niin suuri, että se on selätettävä ennen kuin se kaataa koko suhteen.

Stressi on suhteellinen ja subjektiivinen käsite. Meillä kaikilla on stressaavia tilanteita elämässämme, mutta sama tapahtuma ei aiheuta läheskään samanlaista stressireaktiota kaikissa ihmisissä. Stressi on tunnekokemus, joka syntyy varsinaisen stressiärsykkeen sijaan omasta tulkinnastamme tuosta ärsyketekijästä.

Olennaista on kykymme selviytyä erilaisista stressitekijöistä ilman, että paine tuntuu ylitsepääsemättömältä. Stressinhallinta on taito, joka kannattaa opetella viimeistään aikuisena. Stressinhallintataitojaan kannattaa monipuolistaa ihan vihoviimeistään ennen kuin antaa oman parisuhteensa tuhoutua vain stressin vuoksi.

Kun stressi kasvaa monella elämänalueella töissä ja kotona, se kaikki heijastuu tietysti myös parisuhteeseen, joka ei välttämättä ollenkaan ollut se stressin juurisyy vaan ainoastaan surullinen sijaiskärsijä. Stressin vuoksi puolisot saattavat kärsiä esimerkiksi lapsettomuudesta tai täydestä seksin puutteesta. Tiedäthän vähintäänkin ”vitsin” siitä, miten se puolison pää kipeytyy ikävästi juuri silloin, kun itsellä tekisi mieli seksiä…

Mitä stressille voi tehdä ennen kuin on liian myöhäistä?

Tässä artikkelissa käydään läpi:

  • Mikä on positiivisen ja negatiivisen stressin ero?
  • Mitkä ovat stressin oireet, ja miten ne voi tunnistaa?
  • Mitkä ovat stressin vaikutukset fyysiseen, henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin?
  • Miten monisyiset stressioireet heijastuvat parisuhteeseen?
  • Mikä aiheuttaa stressiä parisuhteessa?
  • Minkälainen parisuhde aiheuttaa stressiä muuhun elämään?

Mitä on positiivinen stressi?

Kaikki stressi ei ole haitallista. Sopiva, positiivinen stressi saa sinut tekemään parhaasi, ja kannustaa sinua eteenpäin elämässäsi. Esimerkiksi elämänmuutoksen tekemiseen syntyy hyödyllinen paine, kun pahoinvointi stressaavassa tilanteessa kasvaa tarpeeksi suureksi. Mutta ei liian suureksi suhteessa omiin voimavaroihin. Huono parisuhde ei välttämättä aja eroon, vaan se voi myös lamaannuttaa. Stressireaktion nimi onkin osuvasti ”pakene-taistele-jäädy”-reaktio.

Melkein mikä tahansa positiivinenkin muutos elämässä aiheuttaa fysiologisen stressitilan. Stressitilanteessa elimistö erittää kortisolia eli stressihormonia, jonka alkuperäisenä tarkoituksena on suojella meitä antamalla energiaa stressaavan asian selättämiseen. Stressireaktiolla on siis hyvä tarkoitus. Kehomme on oppinut valmistautumaan stressaavaan tilanteeseen niin, että selviämme siitä nopeasti voittajina.

Stressillä on siis positiivinen tarkoitus, mutta liika on liikaa aivan kuten lapsillesi opetat karkkienkin syömisestä. Intohimoinen työnteko voi tuntua nautinnolliselta, mutta jopa unelmatyössään oleva työnarkomaani uupuu ihan vaan siksi, että keho ei kestä sitä fyysistä pitkittynyttä stressitilaa, jota dopamiinikoukuttunut mieli himoaisi vielä lisää. Positiivinen stressi töissä tai kotona voi kääntyä negatiiviseksi, jos positiivisen stressin kokonaismäärä ylittää fyysisen kantokyvyn.

Kehosi ei ole kone, vaikka vahva mielesi jaksaisi paahtaa täysillä edelleen.

Mitä on negatiivinen stressi?

Kaikki stressi ei ole negatiivista stressiä, vaikka usein ajattelemme niin. Positiivinenkin stressi kuitenkin aiheuttaa fysiologisen stressitilan aivan kuten negatiivinenkin stressi. Positiivinen stressi kuitenkin usein menee ohi nopeammin eikä se pitkity, ellei itse ruoki sitä edellämainitun dopamiinikoukun vuoksi. Myös esimerkiksi salasuhteet joku saattaa kokea hetkellisesti piristävinä, mutta pitkittyneenä seksisuhdekoukkukaan ei enää luo vain mielihyvää vaan stressiä. Tästä kirjoitin esimerkiksi täällä: Salasuhde ja yhden yön jutut parisuhteen piristäjinä

Stressin positiivisuutta ja negatiivisuutta arvioitaessa olennaista on se, onko stressi vain hetkellistä vai jatkuuko stressi pidempään. Esimerkiksi oman kodin unelmaremontti tai omakotitalon rakentaminen voi olla kauan odotettu haave, joka luo positiivista virettä ja innostusta elämään. Jos remontti tai rakennuspuuhat venyvät, positiivinen stressi voi muuttua negatiiviseksi.

Tylsä työ tai liian suuri työtaakka luovat stressiä. Työpaikalla ahdistunut mieli saattaa haaveilla pitkästä sapattivapaasta tai jopa työttömyydestä, joka kuitenkin on monelle suurimpia stressitekijöitä elämässä. Taloudellinen turvallisuus on elinehtomme, kuten on myös fyysinen ja henkinen turvallisuus sekä kotona että työpaikalla.

Henkistä stressiä aiheuttavat myös fyysiset asiat. Liiallinen liikunta vie ”ylikuntoon” eli kehon pitkittyneeseen stressitilaan, joka edellyttää koko autonomisen hermoston rauhoittamista. Myös korkean melutason on todettu aiheuttavan ihan fyysisesti mitattavissa olevaa stressiä. Eräässä tutkimuksessa oli todettu esimerkiksi Lontoon Heathrown lentokentän läheisyydessä ilmenevän normaalia enemmän sydänvaivoja, vaikka alueella asuvat ihmiset sanoivat tottuneensa melutasoon. Mieli tottuu sekä fyysisiin rasitteisiin, mutta kehomme ei. Samalla tavalla parisuhteessa mielemme voi tottua kylmään kohteluun tai välinpitämättömyyteen, mikä kuitenkin alkaa oireilla fyysisinä stressioireina.

Voimakkaat stressitilanteet ja post-traumaattinen stressioireyhtymä hypnoterapiassa

Äkilliset elämänmuutokset, kuten työttömäksi tai leskeksi jääminen, aiheuttavat stressiä. Myös naimisiinmeno ja lastensaaminen ovat stressimittaristossa korkealla, vaikka molemmat ovat positiivisia asioita – ainakin yleensä. Elämänmuutokset edellyttävät resilienssiä eli mielen joustavuutta kohdata uudet asiat. Lisäjousto edellyttää voimavarojemme vahvistumista, mihin emme aina heti kykene. Jos voimavarat ovat liian vähäiset elämänmuutoksen edellyttämään joustovaraan nähden, hyväkin elämänmuutos tuntuu negatiivisena stressinä kehossa ja mielessä – ovathan keho ja mieli samaa kokonaisuutta.

Joskus stressitilanne voi olla niin äkillinen ja voimakas, että se on kuin trauma. Traumaattisten tapahtumien stressivaikutus voi johtaa niin sanottuun traumaperäiseen stressihäiriöön. Post-traumaattiseksi stressihäiriöksi kutsutaan traumaattisessa tilanteessa koettua voimakasta stressireaktiota, joka laukeaa yksittäisen triggerin vuoksi myös myöhemmin elämässä.

Trauma on vahva sana, ja moni liittää sen sotaan tai esimerkiksi seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Mutta muitakin syitä on post-traumaattisen stressioireyhtymän synnylle. Aikoinaan traumaperäinen stressihäiriö oli määre, jota käytettiin ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa ahdistuneiden sotilaiden stressioireiden kokonaisuuden diagnosoimiseksi. Sodan jälkeen sotaveteraani saattoi mennä sodassa kokemaansa shokkitilaan, kun kuuli vaikkapa kadulla moottoripyörän pärähdyksen tai ilotulitusrakettien paukkeen uudenvuodenyönä.

Sittemmin myös esimerkiksi onnettomuuksien, luonnonkatastrofien ja rikosten uhrien mielen järkkymistä on diagnosoitu stressiperäiseksi traumaksi. Myös läheisen, esimerkiksi rakkaan aviopuolison, lapsen tai oman vanhemman kuolema, voi aiheuttaa stressioireyhtymän. Suomessakin tätä diagnoosia kutsutaan usein kirjainlyhennelmällä PTSD, joka tulee englanninkielisestä diagnoosista Post-Traumatic Stress Disorder.

PTSD:ä on hoidettu perinteisesti hypnoosilla ammattitaitoisen hypnoterapeutin toimesta. Kliininen hypnoterapia auttaa luonnollisesti myös muissa stressitilanteissa kuin vain voimakkaimmista traumakokemuksista selviämisessä. Omia voimavarojaan kannattaa vahvistaa alitajunnan voimalla ja hypnoterapialla ihan jokaisessa stressaavassa elämäntilanteessa. Esimerkiksi siinä parisuhteen solmukohdassa, jossa stressi on kasvanut ja vaikeuttaa päätöksentekoa parisuhteen suunnasta.

 

Mikä on hyvä stressin vaikutus? Mitä hyötyä on stressireaktiosta?

Ihmisen keho on luonut stressireaktionsa tarpeeseen. Aikoinaan meidän kehon oli pikaisesti valpastuttava ja pinkaistava pakoon, jos äkillinen leijonan kohtaaminen iski paniikin päälle. Samalla tavalla sodassa oli taisteltava, vaikka mieli järkkyi juoksuhaudoissa.

Stressaava tilanne saa sydämemme pumppaamaan verta nopeammin ja suuremmalla paineella, jotta saamme verenkierrosta pikaista lisäenergiaa taistelua varten. Keuhkomme haukkovat ilmaa voimalla, jotta jaksamme juosta kovaa. Ruoansulatus tyssää ja maksa keskittyy glukoosin erittämiseen, jotta meillä on energiaa kohdata vastuksemme. Autonomisessa, sympaattisessa hermostossa syntyvä stressireaktio vaikuttaa myös virtsaneritykseen, ulostamiseen ja genitaalialueeseen. Sodan keskelle ei kannata synnyttää lasta, joten seksuaalinen kyvykkyys ja halukkuus laskevat. Paniikkitilanteessa laskemme allemme, koska keho on saatava tyhjäksi kuona-aineksi pakenemisen nopeuttamiseksi…

Stressireaktion vaikutusten lista on pitkä eikä kovin mieltä ylentävä, mutta tarpeellisia fysiologisia reaktioita, jotta selviämme vaikeasta tilanteesta. Nykyelämässä emme kohtaa sapelihammastiikereitä ja harva suomalainen on myöskään sotinut, mutta puolison sanansäilä voi viiltää ja satuttaa jopa pahemmin, koska huonossa parisuhteessa stressitila ei ole vain yhden taistelun mittainen vaan voi kestää vuosikymmeniä. Huono parisuhde tai ikävä työ voivat pitää stressireaktion kehossa yllä vuosikausia. Fysiikkaamme ei ole luotu sellaiseen jatkuvaan stressiin, vaan tilapäiseen pikajuoksuun pois vaaratilanteesta.

Pitkittynyt stressi on vaarallista. Stressioireet ovat vakavia ja pitkittyneen stressin vaikutukset näkyvät haitallisesti jokaisella elämänalueella. Tämä kaikki paine luo uhan myös parisuhteelle silloinkin, kun stressi ei alunperin syntynyt huonosta parisuhteesta.

 

Mitkä ovat stressin oireet?

Tyypilliset fyysiset stressioireet ovat muun muassa niin sanottu ’stressivatsa’ eli ärtyvän suolen oireyhtymä, pahoinvointi ja ripuli, päänsärky sekä erilaiset iho-ongelmat. Myös sydämentykytys tai rytmihäiriöt ja hengenahdistus voivat kertoa stressistä. Stressaantuneen ihmisen keho hikoilee normaalia enemmän ja hänellä on tihentynyt virtsaamistarve. Stressi saa kehomme sairastumaan flunssaan ja muihin tauteihin herkemmin. Voimme saada pysyviä hermostollisia tai elimellisiä vaivoja. Esimerkiksi iskias- ja selkäkivut ovat yleisiä.

Tavallisimpia stressiin liittyviä psyykkisiä oireita ovat jännittyneisyys, ärtymys, unihäiriöt, aggressiot, levottomuus, ahdistuneisuus, masentuneisuus, muistiongelmat ja vaikeus tehdä päätöksiä. Stressin vaikutus parisuhteeseen kumpuaa näistä lukuisista fyysisistä ja psyykkisistä oireista.

Stressi vaikuttaa moniin sosiaalisiin suhteisiin ja sitä myöten laaja-alaisesti koko elämään sekä työpaikalla että kotona. Stressi ilmenee vaikeuksina työpaikalla sekä sosiaalisten suhteiden hallintavaikeuksina että alentuneena työkykynä, joka puolestaan voi johtaa yhä suurempiin ongelmiin työkavereiden ja esimiehen kanssa. Stressi näyttäytyy herkästi perhe- ja parisuhdeongelmina, ongelmina ystävien tai suvun kanssa, tai täydellisenä eristäytymisenä sosiaalisista suhteista, jolloin deittailu ei kiinnosta eikä parisuhdetta löydy, vaikka siitä muuten haaveilisikin.

Näistä eri oireista kerrotaan tositarinoiden muodossa kirjassani Rakkauden (r)evoluutio – Parempi parisuhde vai erinomainen ero? Haastattelin kirjaan lukuisia onnellisissa ja onnettomissa parisuhteissa eläviä sekä eronneita. Heille monille oli varsin tuttua stressin vaikutus parisuhteen heikkenemiseen ja siihen, että eropäätöstä oli entistäkin vaikeampi saada tehtyä. Stressi aiheuttaa jahkailua ja päättämättömyyttä.

Oman stressitason määrittelemiseksi voi laskea stressipisteensä useilla stressitesteillä, joita löytyy ilmaiseksi netistä googlaamalla. Pelkkä tieto ei kuitenkaan tuo ratkaisua, vaan stressinhallintaa on ryhdyttävä harjoittelemaan elämän jokaisella osa-alueella. Yksi kerrallaan.

Fyysisten stressioireiden vaikutus seksiin, deittailuun ja parisuhteeseen

Stressi ja fyysinen olotila

Yhä yleisemmäksi käyneen stressivatsan eli ärtyvän suolen oireyhtymän oireita ovat vatsakipu, turvotus, ripuli, ummetus ja tukala tunne vatsan alueella. Ärtyvän suolen oireyhtymä on vaaraton, mutta haittaa elämänlaatua. Stressivatsasta kärsii jopa yli puoli miljoonaa suomalaista. Pahoinvoinnin ja ripulin lisäksi stressaantunut kärsii myös tihentyneestä virtsaamistarpeesta. Nämä eivät välttämättä aiheuta suoranaisia parisuhdeongelmia, mutta voivat osaltaan heikentää sitä omaa hyvää oloa, jota itse voisi muutoin tuoda parisuhteeseen. Jos itsellä on huono olo ja esimerkiksi vatsaongelmien vuoksi normaali elämä vaikeutuu, fyysiset stressioireet aiheuttavat haasteita myös parisuhteeseen.

Stressin vaikutus ulkonäköön

Moni kokee myös oman ulkonäkönsä haittaavan joko deittailua ja parisuhteen löytämistä. Ulkonäköongelmat ja huono minä kuva eivät varsinaisesti myöskään buustaa omaa itseluottamusta esimerkiksi seksin harrastamiseen. Ulkonäköongelmat voivat johtua pitkittyneestä stressistä sekä ylipainon että iho-ongelmien muodossa.

Stressi aiheuttaa ylipainoa

Stressihormoni kortisoli kerryttää ylipainoa, vatsamakkaroita ja muita muhkuroita, joita joku hoikkaan itseensä tottunut voi pitää niin vastenmielisinä, että ei koe itseään enää seksikkäänä. Silloinkin kun stressi ei näkyisi ylipainona, stressi on omiaan heikentämään omaa minäkuvaa. Jos puoliso joutuu jatkuvasti vakuuttelemaan ”olet edelleen hyvännäköinen”, seksihimot alkavat laantua molemmilla. Seksuaalinen vetovoima syttyy, kun molemmat kokevat olonsa hyväksi eikä kumpikaan ruinaa sääliä omien ulkonäköongelmiensa kuittaamiseksi.

Stressi ja iho-ongelmat

Iholla stressi voi näyttäytyä vilkastuneena talintuotantona ja finneinä, kutinana ja hilseilynä, sekä ajoittaisina punaisina läikkinä. Stressi-ihottuma nousee yleensä kaulalle ja dekolteen alueelle jännittävässä tilanteessa, stressihormoni kortisolin ja adrenaliinin vaikutuksesta. Yksi ikävä stressin vaikutus on rosacea eli ruusufinni (Acne rosacea). Se on tyypillinen aikuisiän iho-ongelma, joka pohjautuu stressiin. Siinä iho muuttuu röhelöiseksi, punaisen tulehtuneeksi useimmiten suu-nenä-akselilla. Ihonhoidollista apua kannattaa pyytää ammattitaitoiselta kosmetologilta, joka tekee mikroneulausta ja karboksiterapiaa. Omasta kokemuksestani tiedän, että ne auttavat paikallisesti erinomaisesti, mutta pysyväksi stressinhallintakeinoksi niistä ei toki ole.

Stressin vaikutus seksuaalisuuteen ja lisääntymiskykyyn

Vaikka näiden fyysisten oireiden ei kokisi aiheuttavan parisuhdeongelmia missään muodossa, stressi voi kuitenkin lisäksi aiheuttaa vaikeuksia harrastaa nautinnollista seksiä ja heikentää lapsensaantikykyä. Kehomme luonnollinen stressireaktio varmistaa, että emme alkaisi synnyttämään ainakaan lisää lapsia vaaratilanteen keskelle. Stressi ja henkinen paine aiheuttavat erektio- ja orgasmiongelmia, sekä lapsettomuutta. Lapsettomuuden taas moni kokee suurena stressitekijänä jo itsessään, mikä lisää painetta parisuhteessa. Moni pariskunta eroaa lapsettomuuden ja sen aiheuttaman stressitilan vuoksi.

Mutta entä jos koko ongelma olisi voitu välttää kokonaisvaltaisen stressinhallinnan avulla?

Stressin vaikutus henkiseen hyvinvointiin parisuhteessa

Jo edellä mainitut fyysiset stressioireet aiheuttavat lisää stressiä ja heikentävät henkistä hyvinvointia. Jos stressin vuoksi seksi ei maistu tai onnistu molempia tyydyttävällä tavalla, seksitön parisuhde lisää molempien stressiä. Sekä sen, joka haluaisi ja kykenisi seksiin, että sen, joka ei halua seksiä, mutta haluaisi haluta. Myös hän, joka haluaisi seksiä, mutta ei kykene siihen, kokee entistä suurempaa stressiä. Stressikierre syntyy helposti.

Stressi aiheuttaa myös nukahtamisongelmia ja unettomuutta. Tästä aiheesta kirjoitin muun muassa täällä: Stressi ja unettomuus parisuhdeongelmien syynä – vai sittenkin toisinpäin?

Jos iltaisin mielessä pyörii puolison kanssa lemmiskelyn sijaan työ- ja muut murheet, parisuhde alkaa heiketä samaa tahtia uniongelmien kanssa. Kun iltarentoutus seksin muodossa ja hyvänlaatuinen yöuni jäävät molemmilta saamatta, toisen työstressistä alkanut kipu tuntuu aamulla molemmissa puolisoissa. Kun aamulla noustaan sängystä väärällä jalalla, aamutoimet menevät toisilleen ja lapsille tiuskiessa. Huonon aamun jälkeen työpäivä sujuu samassa moodissa, jos omaa henkistä balanssiaan ei tietoisesti etsi käsiinsä. Hektisen ja hankalia työpalavereita sisältäneen päivän jälkeen ei yhtään nappaa kiiruhtaa ruokakaupan kautta kotiin tekemään ruokaa sille ärtyisälle puolisolle ja vanhempien huonotuulisuuden vuoksi kiukutteleville kakaroille. Koko elämä alkaa näyttäytyä huonossa valossa, ja pian kaivattua piristystä aletaan etsiä yhden yön jutuista ja pidemmistä salasuhteista, kuten täällä kirjoitin: Salasuhde ja yhden yön jutut parisuhteen piristäjinä

Parisuhde voi yhtä hyvin kuin sen osapuolet. Oman stressin vaikutus on suuri myös puolisolle.

Stressi näkyy parisuhteessa, vaikka stressi olisi saanut alkunsa työ- ja opiskelupaineista tai taloudellisesta ahdingosta. Parisuhde ei ole mikään erillinen kokonaisuus, jota voi parantaa ja hoitaa, ilman että kumpikin puoliso hoitaa myös itseään ja parantaa omaa kykyään olla hyvä kumppani toiselle.

Puoliso, jolla on vaikeaa esimerkiksi töissä, arvostaa, kun toinen lohduttaa ja tukee. Jos itsellä ei ole kantokykyä edes omalle stressille, miten hyvin voi tukea rakastaankaan?

Jos itsellä on vaikeaa kestää omaa sisäistä tuskaansa, sen saattaa suoltaa ulos ikävällä tavalla kotona. Puoliso ei ole likaämpäri kaikelle sille pahalle ololle, jota itse on kerännyt itseensä töissä tai muissa kiireissään vain siksi, että ei osaa johtaa itseään ja hallita ulkoisia stressitekijöitä.

Kaikki ihmiset kokevat stressiä, mutta kaikki eivät laita puolisoaan oman tuskansa sijaiskärsijöiksi.

Stressi kannattaa laukaista silloin, kun se syntyy ja sen toimesta, joka stressiä tuntee nahoissaan. Muutoin stressillä on taipumusta kumuloitua ja laajentua usealle elämänalueelle. Työkiireistä alkunsa saanut stressi voi tuhota parisuhteen, kuten parisuhteestakin alkanut stressi voi tuhota työkyvyn ja suhteet työpaikalla.

Meillä jokaisella on velvollisuus ja myös oikeus johtaa omaa elämänsisältöämme niin, että oma elämä maistuu hyvältä ja ajoittaiset stressitekijät saadaan selätettyä. Parisuhteessa molempien on tarkoitus tukea toisiaan, vuoronperään, monin tavoin. Jos parisuhteen toinen osapuoli joutuu jatkuvasti olemaan se vahva osapuoli, kun toinen aikuinen ihminen ei kannattele edes itseään, kyseessä ei ole parisuhde vaan hoitosuhde. Tiedät varmasti, miten monen omaishoitajan oma hyvinvointi on kovalla koetuksella. Sitä roolia ei kannata ottaa itselleen tietentahtoen vain siksi, että toinen ei edes yritä hakea apua itselleen. On arvostettavaa, että joku ryhtyy puolisonsa omaishoitajaksi tämän sairastuttua vanhuudessa, mutta aivan liian monessa keski-ikäisten parisuhteessa kannatellaan puolisoa, jonka olisi tarkoitus vihdoin oppia kannattelemaan itse itsensä.

Parisuhde ei ole pakon edessä saneltu YYA-sopimus, jossa toinen osapuoli palvelee toista uuvuksiin asti ja uhraten oman elämänsä. Tasapainoisessa parisuhteessa molemmat antavat toisilleen. Molemmat opettavat toiselle sellaista, mitä itse ei osaa, ja molemmat antavat toiselle hyvinvointia monessa muodossa kaikin tavoin. Parisuhde ei ole yksisuuntainen tie, jossa toinen suorittaa ja selvittää, kun toinen seuraa vieressä tai sotkee asioita entisestään.

Parisuhde syntyy aikuisten ihmisten välillä. Parisuhteen ei pidä olla vanhempi-lapsi-kaltainen hoitosuhde.

Stressin vaikutus muuhun elämään

Stressillä on monia oireita, jotka heijastuvat koko elämään. Esimerkiksi päätöksentekovaikeuksina ilmenevä stressioire näkyy sekä työpaikalla että kotielämässä. Stressin vuoksi töissä henkilö saattaa pyrkiä kontrolloimaan kaikkia muutoksia, mikä jarruttaa hyviäkin muutoksia. Stressaava johtaja pelkää tehdä päätöksiä tilanteessa, jossa hänellä ei ole kaikkea tietoa käsillään – ja niitähän suurin osa johtajan pöydälle tulevista päätöksentekotilanteista on tässä alati muuttuvassa maailmassa. Stressaavan työntekijän työkyky on alentunut, jolloin hänen työkaverinsa joutuvat kantamaan suuremman vastuun tiimissä. Tämä luo eripuraa tiimiläisten välille, mihin puolestaan esimiehen on viimeistään puututtava. Jos esimies ei kestä tätä stressitilannetta eikä uskalla kantaa työnjohdollista vastuutaan, stressioireet kasvavat koko tiimin kokoisiksi. Yritys, jossa johto ja työntekijät eivät pysty säätelemään stressitasoaan, jää tulospotentiaalistaan pitkällä tähtäimellä.

Aivan kuten yksilö jää omasta potentiaalistaan omalla yhden elämän mittaisella matkallaan.

Kotona stressistä kärsivä vanhempi tiuskii lapsilleen, kun tavarat ovat hujanhajan eikä elämää pysty kontrolloida. Kun lapsi sairastuu, koko elämä tuntuu menevän sekaisin. Näin ainakin stressimieli tuppaa sanoittamaan tavanomaiset muutokset itselleen. Kotityöt voivat olla suuri stressin aiheuttaja ja riidan syy parisuhteessa, mutta kotitöistä voi luoda itselleen myös stressinhallintakeinon, kuten tässä toisessa artikkelissa kerron.

Stressi ei johdu vain yhdestä asiasta eikä siihen löydy yhtä syypäätä

Vaikka omasta sisäisestä ahdingostaan on helppoa syyttää kuormittavaa työtä tai huonoa parisuhdetta, stressi harvoin johtuu vain yksittäisestä asiasta. Ei pelkästään idioottimaisesta esimiehestä/-naisesta, eikä vain siitä ärsyttävästä puolisosta.

Jos stressiä kokisi vain yhdestä asiasta, sen pystyisi kantamaan helpommin, koska muilta elämänalueilta vahvistetut voimavarat tukisivat siinä ainoassa vaikeassa stressitilanteessa. Usein stressitaipumus on kuitenkin laajempi ja siksi helposti stressaava henkilö kerää stressiä monesta asiasta ja osoittaa stressioireitaan monessa tilanteessa. Usealla elämänalueella ja usein läpi elämän. Ennen kuin pysähtyy juurisyynsä äärelle syvällisesti.

Vastaukset eivät tipahda taivaasta eikä stressinhallintakeinot ilmesty tyhjästä.

Miksi parisuhde stressaa?

Perheen ja parisuhteen pitäisi olla sekä fyysisen että henkisen hyvinvoinnin tyyssija ja turvapaikka, jossa todella tunnemme olevamme turvassa stressiltä, jota ulkomaailmassa kuitenkin koemme. Kaikki perheongelmat luovat stressiä, joka näkyy fyysisesti, henkisesti ja sosiaalisesti. Fyysinen väkivalta kotona ei aiheuta vain fyysisiä vammoja, vaan myös ahdistuneisuutta. Henkinen laiminlyönti parisuhteessa ei aiheuta vain henkistä stressiä, vaan se vaikuttaa myös fyysiseen hyvinvointiin.

Edellä mainitsin, miten stressi voi aiheuttaa oman kehonkuvan vääristymistä, mikä puolestaan heijastuu seksiin ja parisuhteeseen. Yhtälailla jos puoliso kritisoi joko omaa kehoaan saati puolisonsa kehoa, se lisää ahdistusta ja stressiä. Kuka haluaa helliä ihmistä, joka sanoo olevansa puolisomme, mutta ei ole meidän puolella vaan pikemminkin kritisoi ulkonäköämme tai seksuaalisuuttamme?

Fyysinen pahoinpitely tai fyysisen olomuotomme ja seksuaalisten kykyjemme kritisointi eivät ole ainoita stressiä lisääviä tekijöitä huonossa parisuhteessa. Mikä tahansa kritiikki, joka ei ole vain ”rakentavaa palautetta”, satuttaa. Jos saat jatkuvasti kuulla olevasi tyhmä ja taitamaton tai laiska esimerkiksi kotitöissä, lasten hoidossa, seksissä tai tunnetaitojesi osalta, herättääkö se sinussa intoa ja uskoa itseesi parantaa taitojasi noissa asioissa?

Stressaavasta parisuhteesta on yhä vaikeampaa lähteä

Moni aikuinen, joka ei missään nimessä sietäisi fyysistä kaltoinkohtelua, sinnittelee parisuhteessa, jossa henkistä kylmyyttä ja kaltoinkohtelua on sen jokaisessa muodossa. Mitä kauemmin sinnittelee huonossa suhteessa, sitä varmemmin huonon suhteen luoma lisästressi saa yksilön uskomaan, että parempaa ei edes voisi olla. Stressi kaventaa näkökenttää ihan fyysisestikin, jolloin mahdollisuuksia on yhä vaikempaa nähdä. Nuoruuden unelmat kutistuvat niin pieniksi, että lopulta niitä ei enää edes näe. Se jos mikä, on surullinen stressin vaikutus.

Parisuhteessa on hyvä olla yhteisiä unelmia, mutta niitä ei voi olla ilman, että kumpikin parisuhteen osapuoli kykenee ja uskaltaa unelmoida myös itsekseen. Jos et pysty näkemään omia unelmiasi, miten pystyisit yhtäkään hyvää ideaa esittämään puolisollesikaan? Jos oletat parisuhteen unelmien syntyvän itsestään tai vaadit puolisosi tarjoavan sinulle unelmaelämän, jonka haluat, vaikka et sitä osannut itse edes kuvitella, niin saat odottaa loppuelämäsi ja pettyä puolisosi lisäksi myös itseesi.

Miten muu elämä stressaa parisuhdetta?

Jos muun elämänsä stressiä ei osaa purkaa itse eikä esimerkiksi ammattitaitoisen valmentajan tai terapetin avulla, stressi kantautuu parisuhteeseen ja pahimmillaan koko kodin kokoiseksi. Kun kotona purkaa vaikkapa työstressiään tai muuta elämänsisältönsä aiheuttamaa alakuloa, puoliso joutuu kantamaan liian suuren taakan.

Jos osaa purkaa stressiään kotona vain pleikkaria pelaamalla ja somettamalla tai ”rentouttavan” punaviinin tissuttelulla, parisuhteen ongelmiaan ei kannata tyytyä vain ihmettelemään ja seuraamaan sivusta. Jos stressinsä purkaa jatkuvana valitusvyörynä tai puolisolleen tiuskimalla, kannattaa alkaa valmistautua vielä suurempaan stressitilanteeseen: eroon.

Huono parisuhde ei muodostu vain parisuhteessa olevien tekijöiden vuoksi. Huono parisuhde syntyy sen muodastavien puolisoiden omien taitojen puutteen vuoksi. Yksi suurimpia ja turhimpia parisuhdeongelmien aiheuttajia on modernista elämänrytmistä kuormittuneen yksilön kyvyttömyys hallita ja lievittää omaa stressitilaansa. Parisuhteen suurin ongelma ei ole se, että ongelma on syntynyt, vaan se, että tuota ongelmaa ei ryhdytä ratkaisemaan aktiivisesti yhteistuumin. Toisinaan stressin vaikutus parisuhteeseen on nimenomaan siinä, että liiallinen stressi saa meidät jämähtämään paikoillemme ilman että uskomme ratkaisujen löytyvän.

Jos vielä muistat artikkelin alusta, niin tiedät, että positiivisen stressin vaikutus on päinvastainen: se saa meidät liikkeelle ja taistelemaan arvokkaaksi kokemamme asian puolesta. Olisiko esimerkiksi hyvä parisuhde sinulle sellainen?

Stressin vaikutus parisuhteeseen ja stressinhallinta parisuhteessa

 

Stressin vaikutus parisuhteeseen on valtaisa

Edellä kerroin, miten moninaiset elämänvaikeudet kantautuvat kotiin ja luovat stressiä parisuhteeseen. Stressinhallintataitojen opettelu on jokaisen yksilön oma velvollisuus, koska kukaan ei voi kokea toisen tunteita eikä kenenkään tarvitse kantaa toistensa ahdistavia tunnetiloja. Parisuhteessa olemme tukeaksemme toisiamme ratkaisuja kohti. Emme siksi, että kannattelemme puolisoamme, joka ei ole halukas hakemaan ratkaisuja omiin ongelmiinsa – esimerkiksi kokemaansa liialliseen stressiin tai muihin ahdistaviin tunteisiin.

On hyvä, että tiedät, millainen on stressin vaikutus omaan fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiisi tai sosiaalisiin suhteisiisi. Kun nyt tiedät tämän teoriassa, niin vastaa itsellesi nyt vielä tähän kysymykseen: Miten sinä varmistat käytännössä, että olet entistä parempi kumppani nykyiselle tai tulevalle puolisollesi?

Koska sinun kokemasi stressi on vain sinun oma sisäinen tuntemuksesi eikä puolisosi koe samaa stressiärsykettä samalla tavalla, sinun on olennaista ymmärtää, mistä oman tuntemuksesi aiheuttaneet sisäiset tulkintasi stressiärsykkeestä johtuvat. Koska operoimme vain viisiprosenttisesti tietoisuutemme tasolla ja 95% nousee alitajunnasta ja tiedostamattomasta mielestä, sinun kannattaa perehtyä oman sisäisen avaruutesi viesteihin. Lue esimerkiksi seuraavat artikkelit: