Haluttomuus: Miksi seksiä haluava ja haluton puoliso syyllistävät toisiaan?

Haluttomuus: Miksi seksiä haluava ja haluton puoliso syyllistävät toisiaan?

Parisuhteessa, jossa toinen osapuoli kärsii puolisonsa haluttomuudesta, aletaan liian herkästi vertailemaan seksin haluamista ja rakkautta. Jos haluton puoliso kuulee olevansa rakkaudeton tai kylmä seksiä haluavaa kumppaniaan kohtaan, hän tietysti ryhtyy puolustuskannalle – olettaen, että rakastaa puolisoaan kyllä muulla tavoin paitsi juuri sitä seksiä haluamalla. Tarkoittaako puolison haluttomuus harrastaa seksiä kanssani sitä, että hän ei rakasta minua?

Tai tarkoittaako se, jos haluan erota haluttomasta puolisostani, että en rakastaisi häntä?

Tässä artikkelissa käydään läpi, miten seksiä haluavan ja haluttoman puolison keskinäinen syytöskierre saadaan lakkaamaan ja suunnataan yhteinen energia ratkaisua kohti!

”Puoliso syyllistää siitä, että en halua seksiä!” <> ”Puoliso syyllistää siitä, että haluan seksiä!”

Jos parisuhteessa toinen kokee jonkin yhteiseen kanssakäymiseen liittyvän asian ongelmana, silloin se on parisuhteen ongelma. Parisuhteen ongelmat ovat aina puolisoiden yhteisiä ongelmia, ja siksi niistä on vähintäänkin kyettävä puhumaan avoimesti ja reilusti syyllistämättä kumpaakaan osapuolta.

Molemminpuolinen syyllistäminen on superhelppoa käynnistää vaikkapa tällaisella sananvaihdolla:

  • ”Sinä et välitä minun tunteistani ja tarpeistani, kun joudun kärsimään tässä seksittömässä suhteessa!”
  • ”Sinä vaadit seksiä, jota minä en halua, joten et välitä minun tunteistani! Ei kaikissa muissakaan parisuhteissa ole seksiä!”
  • ”Monissa parisuhteissa on seksiä tai eiväthän ne muuten edes ole mitään kunnon parisuhteita! Sinä et selvästikään rakasta minua, koska et halua seksiä kanssani!”
  • ”Kyllä minä rakastan, mutta en halua seksiä! Mikä siinä seksissä nyt on niin tärkeää? Miksei minun rakkauteni riitä sinulle? Selvästikään sinä et rakasta minua aidosti, jos kerran seksi on ainoa ongelmasi!”
  • ”Tämä parisuhteemme seksittömyys on mulle se ainoa ongelma! Ja jos sinä et sitä tajua, niin sinä et rakasta minua!”

Seksistä ja rakkaudesta on helppoa ja samalla myös täysin tuloksetonta kiistellä, koska sekä seksin että rakkauden muodot ovat monet.

Kun seksiä haluava ja haluton puoliso syyllistävät toisiaan, kumpi on oikeassa?

Jos haluton puoliso syyllistää seksiä pyytävää kumppaniaan siitä, kuinka tälle puolison haluttomuudesta kärsivälle, seksiä haluavalle puolisolle ei mikään riitä, kun haluaa ”rakkauden” (sen joidenkin muotojen!) lisäksi vielä seksiäkin (yhtä rakkauden muotoa!), niin haluton puoliso osoittaa itse välinpitämättömyyttä seksiä haluavaa kumppaniaan kohtaan. Rakkauden vastakohta ei ole viha vaan välinpitämättömyys. Jos toinen kärsii seksittömyydestä, se on parisuhdeongelma ja parisuhteessa ongelmat on tarkoitettu yhdessä ratkaistaviksi.

Jos seksiä haluava puoliso syyllistää halutonta kumppaniaan siitä, että jää ilman seksiä ja rinnastaa seksittömyyden siihen, että haluton kumppani ei myöskään rakastaisi häntä (koska ei osoita rakkauttaan myös seksin kautta), hän vähättelee seksiä haluamattoman kumppaninsa toiveita ja tämän rakkautta.

Haluton kumppani voi rakastaa puolisoaan paljonkin, mutta ongelmana on se, että kumppanukset pitävät rakkauden eri muotoja eri arvoisina.

Haluton kumppani ei rakasta puolisoaan kovinkaan paljon, jos ei hyväksy sitä, että hänen haluttomuutensa on oikeasti iso ongelma hänen puolisolleen.

Seksiä haluava kumppani voi rakastaa puolisoaan paljon ja siksi haluaa kokea läheisyyttä rakastamansa kumppanin kanssa myös seksistä nauttimalla yhdessä eikä jonkun toisen kanssa salaa.

Seksiä haluava kumppani ei rakasta puolisoaan, jos syyllistää tai haukkuu halutonta puolisoaan seksittömyydestä, tai jos hän pettää puolisoaan eikä avoimesti ota esille ongelmaansa, josta hän itse kärsii.

Rakkaudettomuus itseä kohtaan aiheuttaa usein suurimmat parisuhdeongelmat, koska ensin täytyy osata puhua omista tarpeistaan ja toiveistaan ennen kuin voi edes olettaa puolisonsa voivan vastata niihin.

Haluttomuudesta kärsivät todennäköisesti molemmat osapuolet. Joskus niin, että haluton puoliso haluaisi haluta seksiä. Joskus niin, että haluton osapuoli kärsii siitä, että hänen seksiä haluava kumppaninsa kärsii seksittömyydestä.

Kunhan molemmat hyväksyvät ensin ongelman olemassaolon, sitä voi alkaa ratkaisemaan! Parisuhdeongelman ratkaisu on itseasiassa suorastaan velvollisuus sekä omaa itseä että puolisoa kohtaan – muuten on turha enää puhua parisuhteessa, jossa kaikki muu paitsi seksi toimii.

Rakkauden psykologiaa: ”Kylmä parisuhde” <> ”Täysi rakkaus”

Rakkauden sisällöistä on helppoa kiistellä ja varmaankin juuri siksi rakkaudesta on laadittu myös lukuisia teorioita psykologiassa. Yhdysvaltain psykologiliiton pitkäaikaisen puheenjohtajan ja tunnetun professori-kouluttajan Robert Sternbergin kehittämä rakkausteoria on tunnetuin ja nykyisin kattavimmaksi rakkausteoriaksi todettu.

Sternbergin ”Rakkauden kolmioteorian” (The Triangular Theory of Love) mukaan rakkaus on täyteläisimmillään, kun se sisältää elementtejä rakkauden kaikista kolmesta pääelementistä:

  • sitoutumisesta
  • intiimistä välittämisestä, ja
  • intohimosta.

Psykologian termein ”tyhjäksi rakkaudeksi” kutsutaan parisuhdetta, josta puuttuu intohimo. Tällainen kuiva parisuhde voi sisältää kyllä vahvaa sitoutumista ja lämmintä ystävyyttä eli rakkauden kahta muuta tärkeää elementtiä, mutta siitä puuttuu rakkauden yksi tärkeä elementti – intohimo.

Onko parisuhteesi ongelmana haluttomuus seksiä kohtaan vai se, mitä määrittelette seksiksi tai riittäväksi rakkaudeksi?

Intohimoa voi osoittaa monin tavoin eikä seksikään todellakaan ole pelkkää penetraatiota, joten parisuhteessa, josta puuttuu seksiä nimenomaan penetraation muodossa, voi silti olla intohimoa ja seksiä muussa muodossa. Sekä itsekseen, puolison kanssa ja muidenkin ihmisten kanssa silloin, kun ollaan onnellisessa parisuhteessa. Lue esimerkiksi tämä artikkeli: Hyvä seksi – Myytit kumoon ja nautintoa tilalle!

Jos intohimo kumppania kohtaan puuttuu kuitenkin täysin, sitä kutsutaan ”tyhjäksi rakkaudeksi” ainakin psykologian tämänhetkisen parhaimman rakkausteorian mukaan. Liian moni, joka kärsii puolison haluttomuudesta, tyytyy siihen, että alkaa arvottamaan rakkauden eri elementtejä niin, että ikäänkuin vain yhdenlaisen rakkauden muodon pitäisi riittää itselle. Jos ei salli itselleen monipuolista ja runsasta elämää, joka saa sisältää kaikkea mitä haluaa, ei lähde edes tavoittelemaan parisuhdetta, joka täyttäisi ainakin suurimman osan noista tarpeista.

On eri asia tyytyä 90-prosenttisesti ”täyteen rakkauteen” kuin vain 30-prosenttiseen rakkauden imitaatioon, jossa käytännössä on vain kaverisuhteen tunnusmerkit jäljellä.

Rakkauden muotoja on monia. Parisuhteiden muotoja on monia. Seksin muotoja on monia. Liian suoria johtopäätöksiä ei siis voi vetää seksi-haluttomuuden ja rakkaudettomuuden eikä toisaalta myöskään eroamisen tarpeen ja rakkaudettomuuden välille. Rakkaus ei läheskään aina lopu erossa, kuten voit lukea esimerkiksi tästä artikkelistani: MITÄ AITO RAKKAUS ON parhaimmillaan, kun se ei kuole edes erotessa?

”Erosin syövän sairastaneesta kumppanistani seksittömyyden vuoksi.”

Toisinaan omat tarpeet ja toiveet muuttuvat iän ja elämänkokemusten myötä. Useimmat meistä oivaltavat uutta varsinkin isoissa kriisitilanteissa, esimerkiksi oman tai puolison vakavan sairauden muuttaessa omia arvoja tai maailmankuvaa. Tällöin saattaa käydä niin, että seksi ei tunnu enää niin tärkeältä kuin aikaisemmin.

Usein kriisi avaa silmät myös oman elämän rajallisuudelle, jolloin haluaa etsiä elämäänsä merkityksellisyyttä toteuttamalla omassa elämässään niitä asioita, jotka kokee itselleen tärkeäksi. Seksi voi ja saa olla sellainen asia. Läpi elämän – riippumatta oman puolison tarpeista, toiveista ja kyvyistä. Oma elämä pysyy omana elämänä, vaikka puoliso vierellä sairastuisi tai kuolisi. Karua, mutta totta.

Joku voi saarnata muille seksittömän suhteensa onnellisuudesta, kun itse luopui seksistä esimerkiksi puolisonsa vakavasta sairastumisesta johtuneen haluttomuuden tai kyvyttömyyden (penetraatioon, harvoin muuhun!) myötä. Elämänkokemukset kasvattavat ja jokainen tekee omat valintansa. Silti henkilö, joka itse on selvinnyt jostain koettelemuksestaan jonkin itselle toimivan ratkaisun avulla, ei oikeuta häntä paasaamaan muille siitä, miten heidänkin pitäisi arvottaa esimerkiksi parisuhteessa koettu kumppanuus paremmaksi kuin seksi.

Kuka uskaltaa kirjoittaa yleisönpalstoille tai vaikkapa iltapäivälehtien kommenttikenttiin, että ”Erosin syövän sairastaneesta kumppanistani, koska hän ei enää halunnut tai voinut harrastaa seksiä eikä suostunut avoimeen suhteeseen”? Harvoin saamme lukea sellaisia naistenlehdistä, mikä kertoo vahvasta itsesensuurista monenkin kohdalla. Silti eroaminen jopa vaikeassa elämäntilanteessa on hyvä ratkaisu, jos sen kokee niin. Kenenkään ei pidä tällöin mennä syyttämään rakkaudettomuudesta tai kylmyydestä. Ja vaikka syyttäisi muita lehtilööppien kommentoijia vääristä elämänvalinnoista, niin mitä hyötyä tuosta muiden leimaamisesta ja mollaamisesta on oikeasti omassa elämässä? Jos siitä kokee saavansa energiaa omaan, muuten tylsään elämäänsä, niin lehtikommenttien katselun sijaan kannattaisi kääntää katseensa peiliin.

Jokainen tekee omat ratkaisunsa omassa elämässään, ja aina puolison ratkaisu ei ole itselle se mieluinen. Puolison eropäätös voi ja saa satuttaa pahastikin. Se kuuluu elämään. Ja jokaisen elämä on aina omissa käsissä. Omaa elämäänsä ei voi uhrata muiden odotuksille tai edes sen rakastamansa puolisonsa edessä, vain siksi, että omasta parhaasta ratkaisustaan tuntisi omantunnontuskia.

Kun oma tai puolison haluttomuus ahdistaa, juututaan kysymykseen ”Pitääkö parisuhteeseen kuulua seksiä?”

Eli se kuuluisa ikuisuuskysymys ja väittelyn aihe: ”Pitääkö parisuhteeseen kuulua seksiä?”

Vastaus on kyllä ja ei. Tietysti! 🙂

Jos parisuhteen muodostavat ihmiset ovat määritelleet itselleen hyvän parisuhteen mittarit (harva on tehnyt tätä tietoisesti!), ja jos yksi niistä on seksi, niin silloin tuossa parisuhteessa pitää olla seksiä, jotta molemmat puolisot ovat tyytyväisiä. Nämä ihmiset ovat hyvällä tuurilla jopa sopineet parisuhteensa sisällöstä ihan eksplisiittisesti keskustellen eivätkä vain oleta seksin olevan tärkeä toisellekin, jos seurustelun alussa seksi vielä maistui.

Jos taas parisuhteen muodostavat ihmiset ovat eksplisiittisesti tai sanattomasti sopineet, että parisuhteessa ei tarvita seksiä ja molemmat arvostavat parisuhteen muita elementtejä paljon, silloin tuossa parisuhteessa ei tarvita seksiä.

Muiden ihmisten mielipiteiden kuulostelun sijaan sinu kannattaa ensin selvittää omat näkemyksesi ja sitten keskustella asiasta puolisosi kanssa. Lehtilööppien kommenttikenttien gallupista et saa kuin pahan mielen ja pahimmassa tapauksessa annat peruspirkkojen ja -pekkojen ohjata itseäsikin. Haluatko todella tehdä niin omassa ainutkertaisessa elämässäsi?

Jos kärsit omasta tai puolison haluttomuudesta, ota vastuu omasta elämästäsi.

Jos jossain parisuhteessa ei tarvita seksiä, sitä ei voi yleistää kaikkia koskevaksi säännöksi. Edelleenkin toisessa parisuhteessa ”pitää olla seksiä”, jos parisuhteen kumpi tahansa osapuoli on sen itselleen niin määritellyt tai muuten tuon parisuhteen jatkosta on keskusteltava perustavanlaatuisesti.

Liian harva parisuhteeseen ryhtyessään on edes itselleen määritellyt, mitä haluaa parisuhteelta tai ylipäänsä elämältään. Aivan liian moni ajelehtii parisuhteisiin ja muutenkin elämässään ilman mitään selkeitä suuntaviivoja, jolloin omien rajojen vetäminen tiukassa paikassa – kuten havahtuessaan ajautuneensa siihen seksittömään parisuhteeseen – on vaikeaa.

Jos huomaat ajautuneesi seksittömään suhteeseen vastentahtoisesti ja olet sinnitellyt siinä silti pitkään, kysy itseltäsi vihdoin nyt: ”Ajelehdinko elämässäni muutenkin tuuliajolla?” Ja olipa vastauksesi mikä tahansa, ala pikaisesti hakea ratkaisuja ainakin tuon seksittömän suhteesi sisältöön ja suuntaan – kenties muuhunkin elämääsi.

Kun ongelmana on oma tai puolison haluttomuus, niin mikä on paras ratkaisu haluttomuuteen?

Seksi on harvoin kenenkään rakkauden ainoa mitta ja edellä esitetyn rakkauden kolmioteoriankin mukaan täysi rakkaus sisältää muutakin kuin intohimoa seksin muodossa, mutta se ei silti tee seksistä huonoa mittaria eikä muista parisuhteen elementeistä relevantimpia mittareita rakkauden määrälle. Joten rakkauden ja seksin tai seksittömyyden vertailu on täysin turhaa touhua.

Paljon parempi kohde haluttomuus-väittelyyn käytettävälle energialle on se, että molemmat puolisot miettivät yhdessä ja toisistaan välittäen, että mikä olisi paras ratkaisu ongelmaan juuri heille. Se, miten naapurin pirkko ja pekka ovat ratkaisseet minkä tahansa parisuhdeongelmansa, ei kerro mitään siitä, mikä olisi sinun ja puolisosi ratkaisu. Kaikki ratkaisut ovat hyviä, kunhan ne vaan toimivat teidän molempien mielestä. Muiden ei tarvitse hyväksyä tai ymmärtää teidän ratkaisuanne, koska eiväthän he edes ole parisuhteenne muodostavia henkilöitä – eiväthän…?

Ota vastuu omasta elämästäsi ja omasta parisuhteestasi, ja anna myös puolisosi kantaa oma vastuunsa omasta elämästään ja niistä elementeistä, jotka tekevät hänelle hyvän parisuhteen. Hyvällä tuurilla haluamanne elementit osuvat yksiin pikkujusteerauksen jälkeen, ja aivan yhtä hyvällä tuurilla havahdutte esimerkiksi eron järkevyyteen. Molemmissa tapauksissa te molemmat saatte ainutlaatuisen mahdollisuuden parantaa elämäänne!

Muistathan, että teidän ei tarvitse olla samaa mieltä, koska sellainenkin ratkaisu löytyy kyllä, jossa molemmat saavat haluta tai olla haluamatta seksiä ja siltikin parisuhde voi jatkua molempia tyydyttävällä tavalla! Eroaminen ei siis ole ainoa vaihtoehto, mutta hyvä vaihtoehto sekin on – tapauskohtaisesti.

Ratkaisuvaihtoehtoja löytyy!

Ratkaisuvaihtoehtoja on:

  • Haluton puoliso ”antaa” seksiä ”väkisin”. Tämä ratkaisu tekee todennäköisesti hallaa sille osapuolelle, joka on haluton, joten tämä ei välttämättä ole vielä kovin hyvä ratkaisu, mutta jokainen tekee ratkaisun omasta puolestaan!
  • Seksiä haluava puoliso tyytyy olemaan ilman seksiä. Tämä ratkaisu ei kuitenkaan poista seksihaluja, joten jos tämä on ainoa ratkaisu, silloin se tekee hallaa seksiä haluavalle osapuolelle.
  • Haluton puoliso suostuu seksiin useammin kuin haluaisi ja seksiä haluava puoliso suostuu olemaan seksittä useammin kuin haluaisi. Tämä ratkaisu ei lähtökohtaisesti ole tyydyttävä kummallekaan osapuolelle pidemmän päälle, vaan molempien kannattaisi kuunnella enemmän omia toiveitaan. Jos tämä ratkaisu tuntuu kuitenkin teistä parhaalta ja todella vapaasta omasta tahdostanne suostutte tähän omalta osaltanne, niin mahtavaa! Kompromissit voivat olla joskus hyviä, ja toisinaan ne ovat vain merkki pelosta kokeilla jotain toista ratkaisua, joka voisikin olla parempi molemmille.
  • Haluton puoliso suostuu siihen, että seksiä haluava osapuoli saa harrastaa seksiä muiden kanssa. Avoin suhde on erinomainen ratkaisu, jos parisuhteen muut elementit ovat kunnossa. Avoin suhde on hyvä ratkaisu silloinkin, kun molemmat haluavat seksiä, mutta lähes ainoa toimiva ratkaisu se on sellaisille puolisoille, joiden seksihalut eivät kohtaa. Tällöin haluton puoliso saa olla haluamatta seksiä ja seksiä haluava puoliso saa tyydytyksensä eli molemmat ovat tyytyväisiä!

Jos mikään ylläolevista ratkaisuista ei tyydyttänyt teitä molempia aidosti, vielä löytyy yksi hyvä ratkaisuvaihtoehto!

Jos haluton puoliso ei halua, että hänen seksiä haluava puolisonsa saa harrastaa seksiä muiden kanssa, hän ei voi alkaa vähätellä seksiä haluavan puolisonsa seksuaalisia tarpeita ja haluja. Se olisi välinpitämättömyyttä eli melkoinen osoitus rakkaudettomuudesta tai ainakin vähäisestä rakkauden määrästä.

Jos parisuhde ei toimi seksin osalta molempia tyydyttävällä tavalla esimerkiksi avoimen suhteen muodossa, silloin kaikista paras ratkaisu on ero.

Eron jälkeen haluton puoliso saa olla haluamatta seksiä ja seksiä haluava puoliso saa harrastaa seksiä täysin vapaasti.

Osoitatko mieluummin välittäväsi puolisostasi tai muiden ihmisten odotuksista kuin rakastavasi omaa itseäsi?

Jos seksiä haluava osapuoli jää suhteeseen, joka ei anna itselle sitä, mitä oikeasti elämältään haluaa, hän osoittaa välinpitämättömyyttä ja rakkaudettomuutta omaa itseään kohtaan.

Jos haluton kumppani jää suhteeseen, jossa on ikäänkuin pakotettu seksiin tai avoimeen suhteeseen, hän osoittaa välinpitämättömyyttä ja rakkaudettomuutta omaa itseään kohtaan.

Jos kumpi tahansa kumppaneista – tai molemmat – eivät itse pysty kohdella itseään hellästi rakastaen ja omat tarpeensa ja toiveensa hyväksyen, niin ajan myötä kuihduttaa oman itsensä kokonaan. Jos oma sisin on kuivanharmaa eikä osaa huolehtia omasta hyvinvoinnistaan, niin miten paljon kuvittelee pystyvänsä antaa huolenpitoa ja rakkautta kumppanilleenkaan?

Jos oma haluttomuus vaivaa sinua ja haluaisit haluta enemmän, mistä löytää apua haluttomuuteen?

Haluttomuus on sisäsyntyinen tunne ja siksi jokaisen yksilön haluttomuudella on omat juurisyynsä. Jokin seuraavista – tai ei mikään näitä – voi olla syy haluttomuuteen, ja siksi näiden juurisyiden hoito on paras apu haluttomuuteen:

  • Stressi mistä tahansa aiheesta, ei välttämättä suoraan parisuhteesta johtuvaa stressiä.
  • Unettomuus, joka aiheuttaa fysiologisen stressitilan kehoon. Tällöin keho luontaisesti katkaisee seksi-innon, koska evoluution näkökulmasta ihmisen ei kannata hankkia lapsia vaaralliseen elämäntilanteeseen.
  • Luottamuspula puolisoa kohtaan mistä tahansa syystä. Usein taustalla joko todettu tai epäilty pettäminen.
  • Itseluottamuspula ja huono itsetunto, jolloin ei tunne olevansa haluttava eikä usko puolisonsa rakastavan, jolloin saattaa testata puolisonsa rakkautta pihtaamalla seksistä: ”Testaan sinua, rakastatko vieläkin, vaikka et saa seksiä?”
  • Puolison narsismi ja fyysinen tai henkinen väkivaltaisuus
  • Puolison päihdeongelma tai epäsiisteys etovat.
  • Oma tarve kontrolloida ja manipuloida, jolloin mieluummin tappaa omat luonnolliset halut kuin on ”liikaa” puolisonsa vietävissä tai sallisi puolisonsa haluta seksiä muidenkin kumppaneiden kanssa.
  • Kyvyttömyys huolehtia itsestä oman elämän sisällön nautinnollisuudesta, jolloin energiaa ja elämäniloa ei löydy tarpeeksi, jotta seksikin innostaisi.
  • Puolison heikot seksitaidot ja oma kyvyttömyys ohjata taitamatonta puolisoa, jos oma keho on itsellekin vieras.
  • Omat heikot seksitaidot ja siitä johtuva riittämättömyyden tunne, mihin voisi hakea apua helpostikin, mutta riittämättömyyden tunne on usein kokonaisvaltaista ja siksi avun hakeminenkin voi tuntua ylitsepääsemättömältä.

Lue esimerkiksi nämä artikkelit:

Puolison haluttomuus loukkaa ja voi ajaa eron partaalle

Puolison haluttomuus voi olla niin piinaavaa, että se saa vähintäänkin miettimään eroa. Varsinkin jos haluttomuus vaietaan ikäänkuin sitä ei olisi, jos siitä ei puhuta.

On väärin seksiä haluavaa puolisoa kohtaan heittäytyä kyvyttömäksi hakea apua omaan seksittömyyteen ja lisäksi kieltää puolisolta seksi muiden kanssa.

On toisaalta aivan yhtä väärin vaatia toista hakemaan apua haluttomuuteen, jos haluton henkilö itse ei pidä haluttomuuttaan ongelmana. Silti omista tarpeistaan pitää pystyä kertomaan ja haluttoman puolison on kuunneltava seksiä haluavan toiveita. Sen jälkeen haluton puoliso voi itse päättää, lähteekö hakemaan apua haluttomuuteen vai osoittaako seksiä haluavalle puolisolleen, että häntä ei lainkaan kiinnosta tämän tarpeet ja toiveet.

Tällöin seksiä haluava puoliso voi tehdä helpommin omat johtopäätöksensä asiasta, jota hän on miettinyt jo pidempään. Eroaminen tulee helpommaksi.

Kun haluttomuus vaivaa: ”Ei eroaminen ole mikään ratkaisu seksittömässä suhteessa!”

Liian usein kuulee kevyitä heittoja joissain iltapäivälehtien kirjavissa kommenttikentissä, että ”Ei se eroaminen ole mikään ratkaisu!” tai sitten väitellään täysin tuloksettomasti juuri noista parisuhteiden ja rakkauden elementeistä omasta subjektiivisesta näkökulmasta. Mikä ihme ihmisiä ajaa arvostelemaan muiden ihmisten ratkaisuja, joilla ei pitäisi olla minkään valtakunnan merkitystä omalle itselle?

Mitä väliä sillä on, mitä muissa perheissä puuhaillaan tai ei puuhailla makuuhuoneessa?

Mitä väliä sillä on kenellekään muulle, jos joku kiikuttaa avioerohakemuksen käräjäoikeuteen ”vain” siksi, että suhteessa ei ollut seksiä?

Ja kuinka moni uskoo, että seksittömässä suhteessa ainoa ongelma todella oli ”vain” se seksin puute eikä esimerkiksi siitä juurisyystä seurannut molempien puolisoiden ratkaisukyvyttömyys ja mahdollinen molemminpuolinen syyttely siitä, kumpi on oikeassa seksihalujensa tai haluttomuutensa suhteen?

Haluttomuus voi olla hyvä syy erota olipa kyseessä oma haluttomuus tai haluton puoliso.

Eroaminen voi olla hyvä tai huono ratkaisu. Riippuu keneltä kysyy. Joten miksipä et kysy asiaa ihan vaan itseltäsi?

Eroaminen voi olla toisinaan kaikista paras ratkaisu. Kaikkia parisuhteita ei ole luotu kestämään hautaan saakka. Ja ainakaan omaa kuolemaansa ei kannata nopeuttaa huonossa suhteessa roikkumalla. Jos sinä haluat seksiä ettekä löydä ratkaisua haluttoman puolisosi kanssa, aina voit erota. Ja jos sinä itse kärsit omasta haluttomuudestasi puolisosi rinnalla ja haluaisit seksiä silti vielä jonkun toisen kanssa, eron jälkeen olet vapaa etsimään itsellesi paremman kumppanin, jonka kanssa sinullekin seksi maistuu taas!

Ratkaisukeskeisyys tarkoittaa sitä, että parisuhteessa molemmat puolisot etsivät ratkaisua tilanteessa kuin tilanteessa. Ratkaisu ei ole puolison syyllistäminen ja hänen tarpeiden vähättely. Ratkaisu ei ole myöskään omista seksitarpeista luopuminen tai seksin harrastaminen vastentahtoisesti marttyyria leikkien. Ratkaisukeskeisyyttä on se, että ongelman möyhimisen sijaan nostetaan kaikki erilaiset – ne huonotkin! – pöydälle ja ensialkuun keskenään samanarvoisiksi.

Jos mikään ratkaisu ei tyydytä molempia osapuolia, silloin kahden ihmisen muodostama parisuhde ei ole tyydyttävä, vaan ero on paljon parempi ratkaisu. Parisuhde on kahden ihmisen välinen suhde ja molempien tarpeet ja mieltymykset ovat samanarvoisia. Molemmat voivat tehdä kompromisseja, mutta kompromissia ei kannata tehdä oman elämänlaadun osalta.

Jos seksi on se, mitä haluaa tässä maallisessa elämässään harrastaa, niin silloin se on niin. Jos seksi on se, mikä ei voisi vähempää kiinnostaa, niin silloin se on niin. Harvinaisen yksinkertaista, eikö?

Kahden ihmisen ei kannata kutistaa toisiaan ja hirttää itseään johonkin teoreettiseen parisuhteeseensa, joka ei anna molemmille sitä, mitä he haluavat.

Epätyydyttävässä parisuhteessa roikkuminen on kaikkea muuta kuin rakkautta. Huonossa parisuhteessa sinnittely muiden ihmisten odotusten tai oman pään sisäisten rajoitusten vuoksi on totaalirakkaudettomuutta omaa itseä ja puolisoakin kohtaan, jos tuossa parisuhteessa roikkuu pikemminkin pelosta kuin rakkaudesta – sen kaikissa muodoissaan.

Rakkaus puolisoa kohtaan ei voi koskaan syntyä pelosta ja ahdistuksesta käsin, vaan vapaudesta käsin.

Vapaudesta hyväksyä omat tarpeensa ja toiveensa parisuhdestatuksesta huolimatta.

Jos haluttomuus vaivaa sinua tai puolisoasi – toivottavasti tällöin siis teitä molempia – tässä on teille suosittua lisälukemista: