Puolisoiden erilaisuus ja epävarmuus parisuhteessa (Kati)

Puolisoiden erilaisuus: Mistä löytyy yhteinen sävel parisuhde-elämään?

Laita hyvä kiertoon!

Miten puolisoiden erilaisuus vaikuttaa parisuhteen onnistumiseen? Onko kumppanin erilaisuus rikkaus vai rasite?

Jos et eksynyt tähän kirjoitukseeni ihan sattumalta, vaan googlasit tiesi luokseni tänne Rakkauden (r)evoluutioon, niin kohtuullisen vahva veikkaukseni on, että jonkinasteista rasitetta koet tällä hetkellä teidän parisuhteesta…

Hankalat tunteet parisuhteessa voivat tosiaankin toisinaan johtua joskus ihan vaan siitä ainaisesta kitkasta, jota puolisoiden erilaiset arvot tai erilainen elämänrytmi nostavat jatkuvasti pintaan yhä uusin, selittämättömin tavoin:

"Jotkut sinnittelevät kimpassa sen ajatuksen voimalla, että vastakohdat täydentävät toisiaan ikuisesti. Jin ja jang. Voima ja vastavoima. Eroa edeltänyttä parisuhde-elämää taaksepäin katsoessaan saattaa nähdä moniakin korkeajännitteisiä hälytysmerkkejä, jotka olisi kaiken järjen mukaan ”pitänyt” havaita jo paljon aikaisemmin."

Näistä teemoista valmennan ja voimaannutan ihania naisia ja rohkeita miehiä (joihin sinäkin ihan varmasti kuulut!), mutta tällä kertaa – poikkeuksellisesti – kerronkin jotain itsestäni….

Jos haluat syväsukeltaa tähän aiheeseen, suosittelen tietysti, että tulet vaan reippaasti mukaan verkkovalmennukseeni tai etsit kirjastosta kirjani käsiini. 

Kirja: Parisuhde, Eroaminen, Avioero

Rakkauden (r)evoluutio -kirja

* Kuunnellaksesi äänikirjana tai lukeaksesi Rakkauden (r)evoluutio -kirjan jopa täysin ilmaiseksi hyödynnä kumppanuuslinkkejä tällä sivulla. Suhde on ”ihan ok”, mutta jotain puuttuu – kannattaako erota

Mutta näin pikanopeasti sunnuntaisena tarinanani jaan sinulle hieman omasta taustastani, koska moni tuttumme on sanonut minun ja mieheni olevan niin erilaiset…! 🙂

Miten homma onnistuu? … vai onnistuuko?

Oma tarinani siitä, miten puolisoiden erilaisuus on koskettanut minua itseäni…

Tapasin nykyisen mieheni Tinderissä huhtikuussa 2019. 

Vaikka hänestä saamani alkuvaikutelma oli kiehtova, niin minulla oli kuitenkin vielä vahvat epäilykseni. Meidän elämänpiirit ja -rytmit olivat niin erilaiset, että mietin, tulisiko meidän potentiaalisesta suhteesta kuitenkaan mitään. 

Kannattaisitko minun edes tavata sellaista miestä, joka asuu ihan “väärällä” asuinalueella melko kaukana minun pikkuympyröistäni? Enhän todellakaan halunnut mitään etäsuhdetta…!

Miestä, jonka työajat ovat ihan erilaiset kuin minulla? Hänellä illat ja viikonloput, minulla arkipäivät… Eihän silloin löytyisi yhteistä aikaakaan!

Tai oliko meidän arvomaailmamme ehkä sittenkin liian erilainen, kun olimme ilmentäneet itseämme koulutuksen ja ammatin osalta kovin eri tavoin viimeiset vuosikymmenet?

Eikö historiamme ja nykytilamme kerro vahvemmin siitä, mihin ohjaisimme itseämme tulevaisuudessakin? Eli puolisoiden erilaisuus nyt ennustaa tulevaisuuttakin?

Tämä minun “Tinder-supermatch” ja “helluntaiheila” asui peltojen keskellä Sipoossa – minä olin elänyt koko ikäni Espoossa ja haaveilin pikemminkin Helsingin ytimestä kuin maaseutumaisemista. Tulisiko asuinalueeltamme odottamamme asiat esteeksi? Tai ylipäätänsä tämä kilometreissä mitattava etäisyys? Kertoiko hänen nykyinen asuinpaikkansa myös siitä, missä hän haluaisi asua jatkossa? Tiesin, että minusta ei pysyvästi sipoolaista saisi… vai saisiko?

Tiesin, että en etsinyt myöskään etäsuhdetta ja pidin Espoon ja Sipoon välimatkaa jo melko suurena “ylimääräisenä esteenä”. 

Jo Tinder-chättivaiheessa mieheni kuitenkin sanoi jotain sen suuntaista, että josko tästä ihan pysyväkin parisuhde tulisi, niin kyllä sitä aikaa sitten löytyy ja keinot keksitään liikkumiseen Espoon ja Sipoon välilläkin.

Hänen itsevarmuutensa vetosi minuun. Mies, joka tiesi mitä haluaa (pysyvä parisuhde) ja on valmis panostamaan suhteeseen, joka on hänen arvojensa mukainen. 

Ja hänen itsevarmuutensa siitä, että hän kyllä löytää itselleen sopivan naisen. Ja vaikka se en olisi minä, sekin olisi totally fine!

Ja tismalleen sama mindset oli minulla…! Kiehtovan hämmentävää! 🙂

Olin itse kyllä valmis panostamaan suhteeseen, jos se muuten tuntuisi hyvältä. Joten miksipä en tapaisi häntä edes yhden kerran pikaisesti jollain lounaalla…?

En kyllä uskonut, että juuri hän olisi se minun kesyttäjä, mutta onneksi oma pieni mieleni oli niin totaalisen väärässä! 🙂

Ihana hurmurini sai melkein vietyä jalat altani ennen kuin olin edes treffannut häntä…!

Jo Tinder-chatissä tietysti kävi selväksi myös meidän erilaiset elämänrytmit ja aikataulut, jotka tulisi jotenkin sovittaa yhteen, jos sitä Espoon ja Sipoon väliä joskus edes teoriassa suhaisimme…

Mieheni teki ilta- ja viikonlopputöitä futisvalmentajana (tämä aiheutti minussa suuria epäluuloja; ks. alempana!)

Tinder-deitti, avomies Antti
Tinder-deittini, avomieheni, futisvalmentaja Antti...!

Tämä yllä olevassa kuvassa näkyvä hurmuri oli muutenkin harmillisesti illanvirkku – minä taas aamuvirkkuna ponkaisin mieluiten ylös aikaisin aamulla ja tein töitä “normiduuniaikaan”. Olin luonut aikaisemman pitkän johtajaurani pääkaupunkiseudulla eri toimialojen yrityksissä, ja viimeisimpänä vedin 140+ asiantuntijan organisaatiota isossa kansainvälisessä, pörssilistatussa konsernissa Espoon Keilaniemen toimistotorneissa. 

Koska olin ammatillisesti erittäin intohimoinen, niin lisäksi coachasin myös oman yritykseni asiakkaitani NLP-valmennuksen ja hypnoterapian merkeissä vapaa-ajallani osa-aikaisesti. Minullahan oli lapset vain vuoroviikoin eli puolet ajasta sain kehittää omaa valmennusyritystoimintaani, ja mistäpä minä nauttisin enemmän kuin ihanien asiakkaideni tapaamisesta ja saadessani innostaa heitä elämään unelmiensa elämää niin bisneksessä kuin privaatistikin! 🙂

Mahtuiko elämääni mies, joka eli täysillä futikselle, josta minä en suoraan sanottuna voinut olla vähempää kiinnostunut?

Otsikosta ymmärrät ihan oikein sen, että:

  1. En ymmärrä mitään jalkapallosta.
  2. Jalkapallo ei kiinnosta minua – ei oikeastaan yhtään. (Pyydän anteeksi välinpitämättömyyttäni, jos futis on sinun intohimosi!)

Mutta jos et ole seurannut minua esim. somessa, et ehkä tiennyt vielä, että oikeastaan edellä mainittujen faktojen lisäksi:

  1. Olen seurannut jalkapallomatseja lähes viikoittain 18-vuotiaasta asti. (Pakosta, kyllä, mutta kuitenkin parhaani mukaan!)
  2. Kaikki rakkaat, ihanat lapsukaiseni tietysti futaavat! (Karma…?)
  3. Tykkään seurata futismatseja, joita rakkaani seuraavat (mm. heidän seuratessa Champions’ Leaguen pelejä tai El Classico) tai joissa he pelaavat.
  4. Isolla areenalla pelattavan livefutismatsin seuraaminen on jopa mielenkiintoista – ei niinkään sen jalkapallon itsensä, vaan sen kaiken hulinan ja ihmisten hurmoksen vuoksi! (MInä rakastan seurata ihmisiä sen pallon ympärillä, en niinkään sitä pallo itseään)
Ja kyllä. Sitten tuli tosiaan siellä Tinderissä eteeni se about 80:s mies (kuka niitä laskee…?), joka oli tietysti 110% intohimoinen futiksen suhteen! Eikä pelkästään harrastuksenaan, vaan ihan ammatiltaankin…
 
Uuuhh….
 
Hän, Itä-Helsingistä kotoisin ja nykyisin Sipoossa maaseudulla asuva ilta- ja viikonlopputöitä tekevä futismies.
 
Okei, komea ja häkellyttävän mielenkiintoinen mies, mutta silti…?!?

Koituisiko se klassinen “erilleen kasvaminen” eli meidän potentiaalisten puolisoiden erilaisuus kohtaloksemme jo ennen kuin olimme edes ehtineet yrittää kasvaa toistemme rinnalla?

Coach, Yrittäjä, Ex-talousjohtaja Kati Niemi
2010-luvulla talousjohtajana Espoon Keilaniemessä

Puolisoiden erilaisuus: Miten (ja miksi!) saimme meidän erilaiset asumistoiveet, elämäntyylit ja -rytmit kohtaamaan? 

Meille molemmille oli antoisan työn (meillä molemmilla 110% intohimoinen asenne!) ja sujuvan perhe-elämän (=molemmilla lapset) lisäksi tärkeää myös onnellinen rakkauselämä

Me molemmat olimme olleet riittävän kauan sinkkuina ja olimme valmiita luomaan uudenlaisen parisuhteen, jossa ne tärkeimmät perusteet ovat kunnossa, vaikka pintarakenteissa olisikin hiottavaa ja joustamisen tarvetta.

Meillä oli siis samankaltainen mindset ja ihastuimme toistemme asenteeseen: käytäntö kyllä järjestyy, kun vetoa löytyy toisiamme kohtaan.

Käytännön asiat ratkaisimme tosiaan melko nopeasti niin, että ostimme yhteisen kodin Sipoon Nikkilästä, jossa mieheni oli töissä ja hänen lapset kouluissaan ja harrastuksissaan. Sovitimme lasten hoitoviikot toistemme rytmeihin, jotta meillä oli joka toinen viikko kahdenkeskistä aikaa. Lapsiviikoilla asuimme arkipäivisin molemmat omissa kodeissamme: mieheni lapsineen Sipoon kodissamme ja minä Espoon kodissani omien poikieni kanssa (ensin exäni kanssa jakamassani talossa ja nykyisin omassa toisessa perhekodissani). Lapsiviikkojen viikonloput vietimme kaikki yhdessä, yleensä Espoon kodissani, jossa oli paremmin tilaa meille kaikille seitsemälle.

(Voit lukea tarkemmin muutostani Espoon Tapiolasta Sipooseen, sekä vanhempien vuoroasumisesta eli jaetusta asumisesta, joka oli aikaisempi asumismallini)

Elämänrytmit – aamuvirkkuuteni ja mieheni iltavirkkuus – asettuivat kohdilleen hiljalleen yhä helpommin ja luonnollisesti – kiitos koronan. 🙂  Silloin kun olin vielä toimistotöissä yritysjohtajana, tein pääosin etätöitä, ja keskitin mahdollisimman paljon kaikkia töitäni iltapäiviin ja iltoihin. Nykyisin silloin kun olen Sipoossa mieheni kanssa kahdestaan, otan hypnoterapia- ja valmennusasiakkaita vastaan (etänä tai livenä) varsinkin iltaisin. Lapsiviikoillamme taas otan asiakkaita vastaan Espoon Leppävaarassa nimenomaan päiväsaikaan, kun lapseni ovat koulussa. 

Tämä erilainen rytmitys toistuu joka toinen viikko, mikä on osoittautunut varsin toimivaksi ratkaisuksi, vaikka jotkut ulkopuoliset ihmiset edelleen ihmettelevät, miten ihmeessä jaksan vaihtaa asuntoani joka viikko ja saan pyöritettyä tätä koko palettiani ei-niin-vakiorytmillä. 🙂

Erilaisten elämänrytmien limittäminen toimii hyvin myös valmennusasiakkaideni näkökulmasta.

Tämä meidän erilaisten elämänrytmien limittäminen ja vaihtelu vuoroviikoin on toiminut hyvin sekä meidän perheen että myös asiakkaideni näkökulmasta. Jotkut asiakkaani pääsevät töidensä vuoksi luokseni vain iltaisin, kun taas jotkut priorisoivat mieluiten aamupäivä- ja iltapäivä-tapaamisaikoja. 

Kun omat elämänrytmini joustavat vuoroviikoin, pystyn palvelemaan myös erilaisissa elämäntilanteissa ja työympäristöistä tulevia hypnoterapia- ja valmennusasiakkaitani sekä etänä että kasvotusten.

Rakkaan mieheni ansiota on se elämänmuutos, jossa jättäydyin pois Keilaniemen toimistomaailmasta ja ryhdyin panostamaan omaan yritykseeni. Olihan mieheni tehnyt vastaavankaltaisen uramuutoksen vuosia aikaisemmin lopetettuaan oman uransa bisnesmaailmassa ja ryhtyessään futisvalmentajaksi.

Hän oli ihminen, joka oli seurannut sydäntään ja kutsumustaan sillä samalla 110%-intohimoisella asenteella…!

Vaikka käytännön arjessa puolisoiden erilaisuus olisi rasite, silti yhteiset arvot, unelmat ja toiveet parisuhteen perusasetelmilta voivat kantaa rakkautta eteenpäin.

Olen elänyt suhteessa, jossa nämä pinnallisemmat elämänpiirit, elämänrytmit ja -tavat olivat hyvinkin yhteneväiset, mutta pohjavireessä oli ristiriitaisuuksia. Sellaista suhdetta oli huomattavasti raskaampaa ylläpitää saati kehittää paremmaksi omista pinnistelyistä ja ponnisteluista huolimatta, kun ne arvomaailmat ja unelmat eivät vaan yksinkertaisesti kohdanneet siellä syvätasolla vaan ainoastaan paperilla, teoriassa ja toiveissa.

Suhde, jossa pohjavire on molemmilla luonnostaan hyvin samankaltainen, se hyvä perustunnelma kannattelee kiireisenkin arjen keskellä. Aivan kuten mieheni silloin ihan alussa Tinder-viesteissään minulle ykskantaan totesi, eli asiat kyllä lutviutuvat, jos se itselle sopiva tyyppi sattuu kohdalle.

Me satuimme olemaan toisillemme ne vastinparit, joita olimme kaivanneet elämäämme.

Monin tavoin erilaisista lähtökohdista ja intohimon kohteiltamme erilaiset. Silti perusväreilyltämme niin samanlaiset.

Ulkopuoliset eivät sitä ymmärrettävästi läheskään aina näe (elleivät oikeasti tunne meitä molempia), mutta onneksi me molemmat olimme jo oppineet kulissien kaatamisen tärkeyden. 🙂

Onnellinen uusperhe saman katon alla vai kahdessa kodissa?

Tietysti elämä voisi teoriassa olla helpompaa, jos välimatkat eivät olisi näin suuret ja ehkä asuisimmekin saman katon alla jatkuvasti. Ainakin kahden asunnon ylläpito ja bensat (varsinkin näillä nykyisillä pumppuhinnoilla!) tulevat kalliimmiksi kuin jos meillä olisi vain se 1 ainoa asunto. (Taloudellisista näkökohdista parisuhteisiin liittyen voit lukea täältä).

Mutta silloin tulisi jo hieman toisennäköisiä haasteita, kun lastemme elämät ovat kuitenkin eri kaupungeissa jatkossakin. Ja mieheni työ pysyy Sipoossa, kun taas minulla suurin osa hypnoterapia- ja valmennusasiakkaista on Espoossa. (Voit kurkistaa myös vastaanottotiloihini)

Uskon, että monessa parisuhteessa olisi tärkeää oppia havainnoimaan puolisoiden peruspiirteiden ja heidän arjen erilaisuuksia ja samankaltaisuuksia. Esimerkiksi aivan liian moni uusperhe yrittää änkeä kaikkien perheenjäsenten erilaiset tarpeet, toiveet ja tavat samaan muottiin, jolloin uusperheen vanhempien välistä parisuhdetta koetellaan ehkä jopa täysin turhaan:

”Eroni jälkeisessä ekassa vakavammassa seurustelusuhteessa me tehtiin kaikki mahdolliset virheet siinä, miten nopeasti esiteltiin lapset toisilleen ja muutettiin yhteen lasten kanssa juurikaan keskustelematta. Ajattelimme, että aikuiset tekevät päätökset. Mutta olisi meidän pitänyt ottaa lapset paremmin mukaan ja kuunnella heitä. Meillä oli vaan niin helvetin kova kiire ja ajettiin lopulta täysillä päin seinää. Kun yksi lapsista alkaa ensin voida huonosti, sen jälkeen lopulta ei enää kenelläkään ole kivaa. Tuon eron jälkeen en todellakaan enää kiirehdi uudessa suhteessani.”

Kenen toiveet ovat tärkeämmät? 

Kenen tarpeita priorisoidaan milloinkin, ja miksi?

Kun elämän perusvireemme aaltoilee samantahtisesti ja olemme valmiit tekemään kompromissejä parisuhteessa ja elämme toistemme lisäksi myös itsellemme ja lapsillemme, niin arjen saa kyllä rullaamaan monellakin tavalla – myös eri kaupungeissa ja eri “aikavyöhykkeillä”. 🙂

Kun puolisoiden erilaisuus hiertää, tässä muutamia avaavia kysymyksiä sinulle:

Kun haluat löytää yhteisen sävelen kumppanisi kanssa teidän erilaisissa elämänrytmeissä, voit kysyä itseltäsi (ja sitten kumppaniltasi!) esimerkiksi seuraavia alustavia kysymyksiä:

  • Minkälaisia erilaisia tarpeita ja toiveita sinulla ja kumppanillasi on? 
  • Mistä löydätte sen kantavan perusvireen ja tahtotilan sovittaa elämät yhteen eroavaisuuksistanne huolimatta?
  • Mitä kaikkea sinä olet kieltänyt itseltäsi sen nimissä, että “sellainen käytös” ei tosiaan olisi fiksua eikä soveliasta?
  • Miten voisit avartaa mieltäsi niin, että päästäisit irti ensin kaikesta ja sitten mielen vapaudessasi antaisit sopivantuntuisten palasten vaan leijailla ja loksahdella oikeille paikoilleen?
  • Miten luonnollisen helpon ja antoisan rakkauselämän antaisit itsesi luoda elämääsi tästä eteenpäin?
  • Missä kohdin menee sinun rajasi? Milloin joustat sopivasti, milloin oikeasti liikaa?

Kun kaipaat syvimpien, tiedostamattomienkin arvojesi kirkastusta tai kenties rennompaa asennetta rakkauselämään ja joustavamman mindsetin sparrausta hypnoterapian ja NLP-valmennuksen tai etäcoachauksen merkeissä, varaa oma keskusteluhetkesi kanssani. 

Kliininen hypnoterapeutti, NLP-valmentaja Kati Niemi

Elämäniloista rakkauden kesää sinulle!

Rakkaudella
valmentajasi Kati
Kliininen hypnoterapeutti, NLP Trainer-valmentaja
[email protected]

Kirja: Parisuhde, Eroaminen, Avioero

Rakkauden (r)evoluutio -kirja

* Kuunnellaksesi äänikirjana tai lukeaksesi Rakkauden (r)evoluutio -kirjan jopa täysin ilmaiseksi hyödynnä kumppanuuslinkkejä tällä sivulla. Suhde on ”ihan ok”, mutta jotain puuttuu – kannattaako erota

SAA VIIKOITTAISTA INSPIRAATIOTA

OTA YHTEYTTÄ!

UUSIMMAT

Laita hyvä kiertoon!

Mitä ajatuksia tämä artikkeli herätti sinussa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lataa ilmainen e-kirja "Rakastan sinua, mutta..."

4 avaimen työkalupakki turhauttavan ‘Erota vai ei?’-ajatusvyyhdin selkiyttämiseen.