Nykyisin naimisiinmeno ei ole jokaisen nuoren naisen ensimmäinen haave eikä vapaaehtoinen lapsettomuus ole enää tabu. On hienoa, että jokainen saa yhä vapaammin toteuttaa itseään ja seurata omia unelmiaan sukupuolesta ja iästä huolimatta, eivätkä sosiaaliset normit häistä ja lapsikatraasta määrää enää niin monen naisen elämää kuin aikaisemmin. Sinkkunainen viihtyy itsekseen yhä pidempään ja yhä harvempi menee naimisiin kertaakaan.
Entä mitä jos eroaa nelikymppisenä, niin kuinka todennäköistä on uudelleenavioituminen vanhemmalla iällä?
Ja mihin onnellinen sinkkunainen oikeastaan edes tarvitsee parisuhdetta tai ainakaan papin aamenta?
Nykyisin onnellinen sinkkunainen ei enää hingu naimisiin vain sosiaalisten paineiden vuoksi
Mihin sinä tarvitset parisuhdetta tai hääjuhlia oman onnellisuutesi lisääjänä? Muodolliset juhlat ja lakisääteiset sopimukset parisuhteen muodosta saavat olla kiva pikkulisä onnellisen parisuhteen symbolina, mutta sosiaalisten normien ja traditionaalisten odotusten varassa ei omaa ainutkertaista elämäänsä kannata rakentaa.
”Olin jo ihan kypsä koko mieheen, mutta kun sormukset oli juuri laitettu pöydälle, tein positiivisen raskaustestin. Halusin äidiksi, joten hyvähän se oli olla se mieskin siinä. Lapsen syntymän jälkeen ajattelimme, että seuraava askelhan on mennä naimisiin, koska häät nyt vaan kuuluvat siihen palettiin. Suoritin parisuhdetta ja elämää kaavan mukaan: muutettiin yhteen, hankittiin koira, saatiin lapsi, mentiin naimisiin, saatiin toinen lapsi, ostettiin talo, tehtiin töitä. Ihan niin kuin kuuluu toimia.”
Yllä oleva tositarina oli kirjastani Rakkauden (r)evoluutio. Kuulostaako tutulta omassa kaveripiirissäsi tai kenties myös omassa elämässäsi?
”Nuorempana sitä oli kiire etsiä ihan kuka tahansa poikakaveri, kun kaikilla muillakin oli. Ja sitten oli kiire menettää neitsyys. Ja sitten oli jo kiire saada lapsia, koska kyllähän se kello tikittää. Nyt aikuisena kun eroaa, ei olekaan enää mikään kiire saada uutta parisuhdetta vain sen parisuhteen vuoksi, vaan voi ihan rauhassa todella katsoa, millaisessa seurassa viihtyy.”
Mitä mieltä sinä olet? Lue tämä artikkeli ja kommentoi lopuksi alla!
Iäkkäämpikään sinkkunainen ei ole enää mikään halveksittava “vanha piika” vaan ihan normijuttu.
Vielä vuonna 1990 naisista melko tarkalleen puolet oli sinkkuja ja puolet naimisissa (sinkkuna 1.052.810 naista; naimisissa 1.043.284 naista vuotuisina keskiarvoina), mutta vuoteen 2019 mennessä naimisissa olleiden naisten määrä oli laskenut alle miljoonaan ja sinkkuna (tai esim. avoliitossa eli ei ainakaan naimisissa) oli jo lähes 1,4 miljoonaa naista. Nykyisin enemmistö naisista on naimattomia Tilastokeskuksen mukaan.
Iso muutos näkyy tässä graafissa selkeästi:
Yhä vanhempi sinkkunainen ei ole enää halventavin termein mikään “vanha piika”, jonka käyttö osoittaa vain puhujan älyllistä ja sydämen sivistymättömyyttä, vaan itsenäinen, aikuinen nainen, joka seuraa omia toiveitaan ja saavuttaa tavoitteitaan parisuhdestatuksesta ja papin aamenesta riippumatta. Jotkut tottuvat maailman muuttumiseen ja sosiaalisten tabujen murenemiseen hitaammin kuin toiset, mutta ennen pitkää kaikkien on hyväksyttävä ne muutoksen tuulet, joista nämä graafit jo kertovat.
Ikäkriisi ja avioero: Kannattaako eroaminen keski-iässä?
Miksi avioero keski-iässä on niin yleinen? Aiheuttaako keski-iän ikäkriisi avioeron? Miten ikäkriisistä selviää ilman avioeroa?
Sinkkunaisia on melko tasaisesti joka ikäluokassa, mikä näkyy alla olevissa graafeissa ympyrä- ja pylväsdiagrammeina. Kun suomalaiset elävät yhä vanhemmiksi ja naisten keskimääräinen elinikä on miehiä pidempi, niin yli 70-vuotiaiden itsekseen elävien naisten määrä on merkittävä. Suurten ikäluokkien painoarvo näkyy siis myös sinkkunaisten tilastoissa.
Haaveileeko sinkkunainen naimisiinmenosta?
Tilastokeskuksen tiedot eivät kerro haaveista, mutta jotain voidaan havaita naimisiin menneiden naisten ikäanalyyseistä alla olevista graafeista.
Vuosituhannen vaihteessa naimisiinmenointo oli huipussaan, mutta sittemmin yhä harvempi on mennyt naimisiin. Varsinkin viime vuosina häitä on juhlittu yhä harvemmin, eikä laskeva trendi näytä olevan kääntymässä nousuun. Osittain tämä johtuu avoliittojen määrän kasvusta, mutta myös siitä, että yhä useampi nuori aikuinen haluaa toteuttaa itseään ja omia unelmiaan yhä pidempään.
Sinkkunainen haluaa opiskella ja toteuttaa itseään haastavissa töissä ja mielenkiintoisissa harrastuksissa. Matkustaminen ja vapaa elämäntyyli ovat nuorten keskuudessa suositumpaa kuin vielä aikoinaan suurten ikäluokkien tai heidän jälkeläisten, keski-ikäisten naisten keskuudessa. Mutta myös yhä useampi keski-ikäinen tai iäkkäämpikin sinkkunainen on ymmärtänyt oman vapautensa arvon, ja jättää menemättä naimisiin ensimmäistä tai ainakaan toista kertaa avioeron jälkeen.
Jos sinkkunainen menee naimisiin…
Jos sinkkunainen kuitenkin haluaa vannoa valat alttarilla kirkkomenoin tai modernimmin maistraatissa, hän on todennäköisesti ensin juhlinut kolmikymppisiään ja on jo lähempänä 40. ikävuotta.
Kun vielä 1990-luvulla naimisiin menevät naiset olivat parikymppisiä, nykyisin 20-29-vuotiaita morsiamia on saman verran 30-39-vuotiaita morsiamia. Ja lisäksi nykyisin yhä useampi nainen on 40-60-vuotias astellessaan alttarille. Naimisiin mennään yhä vanhempana – jos ollenkaan.
Selkeän muutoksen morsianten ikäluokissa menneinä vuosikymmeninä näet tästä graafista:
Yllä olevassa kaaviossa naisten naimisiinmenoiät oli luokiteltu 10 vuoden slotteihin, jotka on jaoteltu tarkemmin 5 vuoden välein tässä alla olevassa yksityiskohtaisemmassa diagrammissa:
Edeltävät kaksi graafia sisälsivät kaikki naimisiin menneet naiset eli sekä ensimmäistä kertaa avioituneet että uusintakierroksilla olleet naiset. Seuraavista kahdesta graafista näet naisten iät ensimmäistä avioliittoa solmittaessa.
Ensimmäinen kuva 10 ikävuoden ryhmissä:
Ja samat tiedot yksityiskohtaisemmin 5 vuoden ikäryhmissä:
Avioeron jälkeen uudelleen sinkuksi keski-iässä
Naimisiinmenoinnon laantumisen kaltaista jyrkkää laskukäyrää ei ole havaittavissa avioliitosta eronneiden naisten ikäanalyyseissä, vaan avioeron koittaessa naiset ovat edelleen keski-iässä. Eli vaikka naimisiin mennään yhä vanhempana, ero koittaa silti usein neljänkympin kieppeillä, Tilastokeskuksen mukaan keskimäärin kymmenvuotisen avioliiton jälkeen. Yhä useampi keski-ikäinen on sinkkunainen tai -mies.
Pitäisikö erota vai yrittää vielä?
Jumitatko pitäisikö erota vai yrittää vielä -tilanteessa? Lue juttu, niin ymmärrät, miksi jahkailet ja ota askel eteenpäin kohti ratkaisua.
Kehityspsykologi Erik H. Eriksonin mukaan keski-iässä monet havahtuvat vanhempiensa ja oman elämänsä rajallisuuteen, mikä ohjaa tutustumaan paremmin itseensä ja arvioimaan oman elämänsä sisältöä kriittisemmin. Lisääntynyt itsetuntemus vahvistaa itseluottamusta, joka ilmenee omien toiveiden toteuttamisena joko oikeasti onnellisessa parisuhteessa tai epäantoisasta parisuhteesta eroamisen jälkeen sinkkuna ja kenties uudessa, paremmassa parisuhteessa.
Kun avioeroa käsitellessään on oivaltanut oman arvonsa ja vapautensa merkityksen, itseään ei kannata myydä uudelleen minkään puolivillaisen parisuhteen vuoksi.
Vanhempien ikäluokkien avioerojen määrät ovat kasvaneet viime vuosina verrattuna 1990-luvun alkupuoliskoon, mikä osaltaan selittyy luonnollisesti sillä, että suuret ikäluokat alkavat nyt olla näissä vanhimmissa ikäryhmissä ja siten niiden avioerojenkin kasvu on ymmärrettävää.
Toisaalta monissa yhteyksissä on todettu, että myös vanhemmat ikäluokat suhtautuvat nykyisin eroamiseen suopeammin kuin vielä vuosikymmeniä sitten. Ehkäpä nuorempien ikäluokkien vapautumisen malli toimii esimerkkinä myös ikääntyneemmille naisille: koskaan ei ole liian myöhäistä päästää irti toimimattomasta liitosta ja alkaa elää enemmän oman itsensä näköistä elämää!
Rakkauden (r)evoluutio -kirja
* Kuunnellaksesi äänikirjana tai lukeaksesi Rakkauden (r)evoluutio -kirjan jopa täysin ilmaiseksi hyödynnä kumppanuuslinkkejä tällä sivulla. Suhde on ”ihan ok”, mutta jotain puuttuu – kannattaako erota
Yllä olevan graafin 10-vuotiset ikäryhmät on esitetty yksityiskohtaisempina 5 vuoden slotteina tässä alla:
Lähteekö eronnut sinkkunainen enää toiselle kierrokselle?
Vaikka naimisiinmenointo on selkeästi laantunut menneistä ajoista, uudelleenavioituminen on suunnilleen yhtä suosittua kuin aikaisemminkin:
Edelleen siis melko moni eronnut sinkkunainen haaveilee uudelleenavioitumisesta sitten, kun uusi, parempi kumppanikokelas osuu kohdalle. Naisten keskuudessa uudelleenavioituminen on suositumpaa vanhemmissa ikäluokissa, kun taas nuorempien naimisiinmenointo on alhaisempi sekä ensimmäistä kertaa avioiduttaessa että toisella kierroksella. Mutta entä mitä mieltä miehet ovat uudelleenavioitumisesta? Tästä artikkelista voit lukea aiheesta tarkemmin: UUDELLEEN NAIMISIIN ERON JÄLKEEN: Onko uudelleenavioitumisen trendi ohi?
Uudelleen naimisiin eron jälkeen: Onko uudelleenavioitumisen trendi ohi?
Rakkauden (r)evoluutio-kirjassa kerroin tositarinoista, joissa varsinkin miehet sinnittelevät avioliitossaan “lasten parhaaksi”, vaikka avioliitossa olisi molemminpuolista pettämistä, vuosikausien selibaattia sekä vahvaa fyysistä ja henkistä pahoinvointia. Yksikään
Kun avioeron jälkeen on oppinut nauttimaan omasta vapaudesta ja lasten muutettua pois kotoota saa tuntea olevansa itsenäinen monin tavoin, uudessa parisuhteessa viihdytään ilman, että siihen kaivataan enää papin aamenta. Rakkaus ei katso ikää eikä parisuhteen juridista muotoa. Silti osa varsinkin vanhemmista naisista haluaa vakinaistaa suhteensa myös muodollisin menoin.
Myös vanhempien sinkkunaisten määrä kasvussa
Vielä 1990-luvun alkupuolella joka toinen nainen oli naimisissa ja joka toinen nainen sinkku – ainakin tilastoissa! Nykyisin yhä useampi sinkkunainen viihtyy itsekseen yhä pidempään, mikä näkyy tilastoissa muodollisen naimainnon laantumisena ja sinkkunaisten suhteellisen määrän kasvuna:
Viimeistään eläkeiässä useimmat naiset elävät itsekseen, mikä selittyy osittain miesten lyhyempänä keskimääräisenä elinikänä ja osittain sillä, että yhä vanhemmat naiset uskaltavat erota miehistään viimeistään lasten muutettua pois kotoota. Rakkauden (r)evoluutio-kirjassa käsiteltiin myös sitä, mitä tapahtuu, jos vasta vanhuusiässä huomaa, että olisi sittenkin pitänyt tehdä toisenlaisia ratkaisuja parisuhteen suunnasta jo paljon aikaisemmin? Kirjasta lainattua:
"Aika itsessään ei tee muuta kuin ryppyjä silmiemme ympärille. Jos itse jättää parisuhteensa parantamatta, niin aika jättää parantamatta ne haavat, joita puoliso viiltää sydämeen pistävä katse toisensa jälkeen. Jos vasta vanhuudessaan tarkastelee elämäänsä taaksepäin ja pettyneenä oivaltaa, että olisi voinut elää elämänsä toisinkin, Eriksonin kehitysteorian mukaan ihminen lamaantuu ja käpertyy itseensä voimistuneen kuolemanpelon edessä. Jos taas vanhus voi katsoa elettyä elämää taaksepäin tyytyväisenä, hänellä on mahdollisuus kokea sisäistä tyyneyttä ja kiitollisuutta elämänkokemustensa rikkaudesta – kompastuskivineen kaikkineen."
Kun sosiaaliset normit työpaikalla ja lasten kasvatuksessa eivät rajoita naisen oman elämänsisällön määrittämistä, vanhempikin sinkkunainen on vapaampi valitsemaan elämäänsä vain sellaisia asioita ja ihmisiä, jotka tuottavat heille aitoa iloa eivätkä ole vain velvoitteita. Yhä useampi uskaltaa erota huonosta parisuhteestaan, mikä on todella arvostettavaa. Silti vielä löytyy heitäkin, joille eroaminen on tabu ja he mieluummin kärvistelevät onnettomissa parisuhteissaan siihen kuuluisaan yhteiseen hautaan saakkaa – mielenterveyden ja fysiikan prakatessa jo puolivälissä matkaa…
Kuulostavatko tässä artikkelissa esitetyt tositarinat ainakin etäisesti tutuilta joko omassa ystäväpiirissäsi tai ihan omakohtaisestikin?
Mistä tilastograafit mielestäsi kertovat?
Mitä huomaat sosiaalisten normien muutoksesta ympärilläsi?
Kommentoi alla, kiitos!
Elämän suunta hukassa? Uusi keino, kun olet eksyksissä elämässä
Tunnen olevani eksyksissä elämässäni ja koko elämän suunta on hukassa. Mistä löytyy uusi suunta elämälle? Hyvä, parempi, oikea elämänsuunta?
Vapaaksi! -erovalmennus eroavalle (Avo-/Avioero-valmennus)
Miten erota levollisemmin mielin? Miten käydä eroon liittyviä asioita läpi puolison ja lasten kanssa, ja selvitä erosta? Vapaudu ahdistavasta erojahkailusta ja toteuta parhaaksi ratkaisuksi tietämäsi
Parempi parisuhde vai erinomainen ero? -päätöksentekovalmennus
Kannattaako erota vai pysyä parisuhteessa? Hyödynnä ratkaisukeskeinen päätöksentekovalmennus ja henkilökohtainen tukeni Vapaudu ahdistavasta ‘Erota vai ei?’-jahkailusta ja tee levollisemmin mielin kaikilta näkökulmilta tarkkaan harkittu, arvojesi
Mielen rauhoittaminen: 18 vinkkiä mielenrauhaan, rauhoittumiseen
Mielenrauha: “Miten voin rauhoittua, kun mieli käy ylikierroksilla?”, kysyvät monet hypnoterapia-asiakkaani. Mielen rauhoittaminen.
Rentoutuminen: Hyvä ilmainen rentoutusäänite stressinhallintaan
Miksi rentoutuminen on vaikeaa? Stressinhallinta ja kyky rentoutua. Miten oppia rentoutumaan arjessa? Rentoutusharjoitus. ÄÄNITE
Ajanvaraus
Coaching-, hypnoterapia- ja NLP-valmennus-ajanvaraus etänä ja kasvotusten tällä sivulla. Tervetuloa voimaantumaan! “Kiitos kaikesta tuestasi tämän vuoden aikana!🤗 Sinä koppasit minut turvaverkkoon, kun olin putoamassa; en
Ilmainen ekirja ‘Rakastan sinua, mutta…’ – Erota vai ei?
Vapaudu päättämättömyydestä ja suuntaa energiasi selkeämmin joko parisuhteen parantamiseen kestävällä tavalla tai vaihtoehtoisesti hyvän eron harkitsemiseen konkreettisen ratkaisukeskeisesti. ‘Rakastan sinua, mutta…’-ekirja on 4 avaimen työkalupakki
Alitajunnan voima: Alitajunta ohjaa vauhdilla vääräänkin suuntaan
Hypnoosi ja alitajunnan voima. Vaikean päätöksen tekeminen ja tavoitteen saavuttaminen onnistuu, kun alitajunta on valjastettu tueksi.
