Eroperhe ja erolapsi: Turvallisuuden tunne

“Eroperhe”, “Erolapsi”, “Uusperheen äiti” ja muut turhat turvasanat

Laita hyvä kiertoon!

Oletko huomannut, miten jotkut ehkä jo vuosia sitten eronneet ihmiset yhä edelleen korostavat olevansa “eroperhe” tai miten joistain lapsista puhutaan termillä “erolapsi”? Tai joku korostaa vaikkapa somepostauksissaan jatkuvasti heidän uusperheen” olomuotoa tai “uusperhearkea” sekä sitä, millainen on se “uusperheen joulu” tai “uusperheen loma-aika”.

Milloin se ihan tavallisten vanhempien ja tavallisten lasten tavallinen arki tai juhla alkaa? Oli sitten niitä arkisia haasteita taikka huippukokemuksia?

Näiden eriyttävien sanojen käyttö voi korostua esimerkiksi jouluisin ja muiden “perhejuhlien” aikaan. Jotkut puhuvat muun muassa joulustaan vilautellen “ero”-sanaa (“eroperheen joulu” jne) silloinkin, kun se faktinen ero ei olisi tapahtumassa tänä jouluna, vaan se oli jo todellakin menneen talven lumia.

Tämä on hieman sitä samaa teemaa kuin aikaisemmassa artikkelissa puimani “ruuhkavuodet”-sanan korostaminen. On turvallisempaa mennä “ruuhkavuosien” taakse kuin katsoa, miten vaikkapa sitä arkeaan, työelämäänsä tai parisuhdettaan voi parantaa mistä tahansa kronologisesta ajasta riippumatta.

Eroperhe - Erolapsi: Haukkumasanat ja leimaaminen
Sisäisen puheen joulusiivous

Ehkä vanhan päättyneen parisuhteen tai menneisyyden "ydinperheen" rajojen halutaan kulkevan meissä mukana edes tuon eroamisen tai sen "uuden" perheen esille nostamisen avulla, vaikka erosta olisi jo vuosia ja se "uusperhekään" ei olisi enää ihan uusi...?

Sanat eivät ole vain sanoja. Tiedät, miten sanat voivat rikkoa yhteyden toiseen ihmiseen. Ja yhtä lailla ne voivat rikkoa meitä itseämme.

Sisäisen puheen siivous voikin olla se paras joulusiivous.

En tiedä, millaisia sanoja käytät, mutta veikkaan, että sinullakin – kuten meillä kaikilla – on sanoja, jotka rikkovat enemmän kuin luovat hyvää. Itsellemme tai muille.

Eriyttävät enemmän kuin yhdistävät. Epänormalisoivat enemmän kuin tekevät asioista ihan luonnollisia, tavallisia, normaaleja.

Omista tutuista sanoista luopuminen ja niiden hienosäätö voi tuntua vaikealta, koska samalla päästää yhden sanan verran irti menneisyyden tuttuudesta eli turvapaikastaan.

Sanavalinnat: Eroperhe, Erolapsi, Uusperhe, Uusperheen äiti/isä/lapsi

Sanojen kautta annetut leimat ja luokittelut voivat tuoda turvaa ihmiselle, jolla on tarve skannata epävarmuuden tunteita triggeröivää ympäristöään lokeroimalla asioita tai ihmisiä silloinkin, kun tuolla määrittelyllä ei olisi konkreettisen tilanteen kannalta niin isoa merkitystä, että sille kannattaisi kokonainen sana pyhittää.

Kenties “eroperhe”- tai “erolapsi”-sanoihinsa rakastunut voi puolustella tuon menneisyyden eron esille nostamista tyyliin “no, kyllähän se meidän arkeen vaikuttaa, kun olemme eronneet X vuotta sitten”

Siltikin: eikö voi jo päästää irti sen menneisyyden eron mukanaan kantamisesta ja elää tässä hetkessä ilmenevistä tosiasioista käsin?

Aivan yhtälailla sinun arkeesi vaikuttaisi tällä hetkellä ehkä jopa vieläkin voimakkaammin se, jos sinä et olisi eronnut aikoinaan, vai mitä?

Eikö siis loppujen lopuksi ole hyvinkin monessa arkisessa asiassa suhteellisen irrelevanttia se, oletko eronnut vai yhäkö sinnittelet siinä “ydinperheessä” ja kenties tuskailisit tänäkin jouluna sitä iänikuista “erota vai ei”-teemaa?

Jos on kova tarve korostaa omaa menneisyyden parisuhdettaan ja sen päättänyttä eroa esimerkiksi korostamalla “eroperhe”-statustaan, voisiko olla kyse myös siitä, että ei koe olevansa täysin vapaa tekemään valintoja ns. puhtaalta pöydältä vaan nykyarkensa haasteita yrittää poisselittää jollain historiallisella tapahtumalla, kuten erolla?

Eihän tosiasioita menneisyydestä tarvitse kieltää, tietenkään. Mutta yhtälailla niitä on joskus aivan tarpeetonta korostaa enää nykyhetkessä kaikille toitottaen: 

  • “Olen eroperheestä, koittakaa nyt ymmärtää minua.” 
  • “Olen uusperheen äiti, antakaa minulle spesiaalihuomiotanne”.
Sisäinen lapsi ja sisäinen puhe - Turvallisuuden tunne

Oma avioero tai vaikkapa omien vanhempiensa ero aikoinaan voi toki satuttaa meidän aikuisenkin sisäisen lapsen turvaa, mutta menneisyydessä kiinni roikkumisen sijaan kannattaisi sisäisen puheensa sanavalinnat suunnata ratkaisukeskeisemmin tuon sisäisen lapsen turvaamiseksi, vahvistamiseksi ja kaikkien mahdollisuuksien näkemiseksi. Vaikkapa sen konkreettisemman avun hakemiseksi, jos esimerkiksi “eroperheen” tai “uusperheen” arki on raskasta tai stressinhallinta olisi hukassa.

Niin se arki on raskasta ja stressinhallinta hukassa erittäin monella “ydinperheessä” tai yksin elävälläkin, tiedäthän?

Sinä ja lapsesi voitte olla täysin turvassa, oli teillä ero takana tai tulossa – taikka vasta ajatuksissasi.

Sinulla ja lapsillasi on elämissänne myös kaikki mahdollisuudet, kunhan näette ne ja luotatte itseenne menneisyyden satuttavistakin kokemuksista huolimatta. Te hoidatte itseänne parhaiten, kun päästätte irti menneisyydestänne edes yksittäisen sanan kohdalla. Haette aitoa apua, kun sitä tarvitsette ettekä vain selitä avun tarvettanne pois sillä, että “koittakaa ymmärtää, olen ero-/uusperheen väsynyt äiti”

Pelkkä ymmärrys on vain kuin laastari, jolla vuotavaa haavaa ei paikata. Siksipä niitä laastareita voi tunteakin tarvitsevansa vuositolkulla sen eron tai uusperheen muodostamisen jälkeen.

“Ero”-etuliite perheelle tai ihmiselle on lähtökohtaisesti turha lisuke, joka ei varsinaisesti edistä omaa luottamusta siihen, että “minullekin kaikki on mahdollista”. 

Jos näkee tulevaisuutensakin vain “eron” kautta, sitä voi pienentää itsensä aivan tarpeettomasti jo ennen kuin on edes yrittänyt ponnistaa unelmiaan kohti.

"Vaikka nykytilanteeseen johtaneiden tapahtumaketjujen ja erosyiden miettiminen voi auttaa ymmärtämään käsillä olevaa hetkeä, menneiden puhkianalysointi on kuitenkin loppupeleissä umpikuja ja elämänhukkaa."

Rakkauden (r)evoluutio - Parempi parisuhde vai erinomainen ero? -kirja
Lukijapalautteita voit lukea tästä kuvasta klikkaamalla.

Leimaamalla itsensä tai muut sanoilla "eroperhe" ja "erolapsi" saattaa yrittää turvata tai paimentaa itseään ja muita pysymään ruodussa.

Jos työskentelet vaikkapa koulussa, jossa tilastojen valossa melkoisen moni lapsi on nyt sitten sellainen “erolapsi”, niin eikö sen “ero”-sanan korostaminen ole jo tilastojenkin vääristämistä, jos kyseessä alkaa olla jo enemmänkin jonkinasteinen normi kuin poikkeus?

Vai haluammeko alitajuisesti muistuttaa itseämme ja paimentaa toisiamme siitä, että “ethän vain mene eroamaan, jotta itsekin et saa tuota leimaa sinun ja lastesi otsaan…?”

Tai ehkä selittää jonkun “ongelmalapsen” arjen tai oppimisen haasteita sillä, että “no se lapsihan on eroperheestä…”? Sen sijaan että ottaisi niin sanotusti sen kynän kauniiseen käteen ja alkaisi konkreettisesti pohtimaan, miten tuota “erolasta” voisi ihan oikeasti auttaa luottamaan itseensä sekä opiskeluissaan että muutenkin elämässään.

Sisäinen yhteys ja turvallisuuden tunne - Sanavalinnat

Historian havinan taakse on kenenkään turha piiloutua, vaikka nykyhetkessä pelottaisikin.

Sanavalinnat ovat parhaimmillaan juuri niitä: valintoja.

Tiedostamattomasti valitsemme 95% elämämme rutiineista, mutta onneksi sitä alitajuista sanaseppoaankin voi uudelleenkouluttaa. Meidän kaikkien parhaaksi, koko yhteiskunnan tasolla.

Alitajunta ja tiedostamaton mieli

Koulujen joululomat ovat alkamaisillaan. Joidenkin mielestä meidän perheemme arki tai tämä alkava joululoma voi selittyä sillä, että olemme kaksi “eroperhettä” eli “uusperhe”. 

Mutta meidän perheessä Sipoossa asuvan lapsen koulu päättyy huomenna ja Espoon koululaisemme aloittavat joululomansa ylihuomenna. Vaikka siis esimerkiksi asumme osittain ja ajoittain eri kaupungeissa, en silti koskaan puhu meistä “eroperheenä” enkä “uusperheenä”. Ihan tavallisia aikuisia ja lapsia me olemme.  

Ja jos olemme väsyneitä, en ole marttyyrimäisesti se väsynyt “uusperheen äiti”, jota muun maailman tulisi palvoa jonkin erityislaatuisen uhrautuvaisuutensa vuoksi. En ole myöskään “eroperheen äiti”. Olen ihan vaan äiti, puoliso, nainen, sisko, ystävä ja lapsi.

Ja vaikka itsekin olen näennäisesti myös se “erolapsi”, en ole koskaan selittänyt omankaan elämäni haasteita vanhempieni parisuhdestatuksen kautta. Ehkä joku haluaisi selittää minua, elämänvalintojani tai toimintaani niin, mutta itse mieluummin kohtaan elämäni arjen ja juhlan kaikkine vivahteineen ihan vaan tästä hetkestä käsin. 

Menneisyytensä ymmärtäminen voi joskus lohduttaa, mutta tulevaisuus rakennetaan nykyrealismista ja tulevaisuuden toivosta eikä ainakaan menneisyyden tai tulevaisuuden uhkakuvista käsin.

Kun sinulla ja läheisilläsi alkaa nyt se joulun aika ja ehkä joululomakin, niin minkälaisen “elämän koulun” joulutodistuksen sinä antaisit itsellesi siitä autopilottisi “äidinkielestä”? 

Entä minkälaiseen joulusiivoukseen sinä panostat tänä jouluna? ✨💜✨

elämän koulu
Hyvä, Parempi, Minä! Henkinen valmennus - Hypnoterapeutti, NLP Coach Kati Niemi
Kun haluat hienosäätää sisäistä puhettasi ja muutenkin monipuolisesti kehittää itseäsi, tervetuloa mindshiftaamaan tästä kuvasta klikkaamalla!

"Eroperhe", "Erolapsi", "Uusperheen äiti" - mitä muita turhia turvasanoja viljelet?

Millaista sisäistä puhetta sinä käytät? Itsesi ja muiden tukemiseksi ja mahdollisuuksien laajentamiseksi vaiko itsesi, muiden ja mahdollisuuksiesi pienentämiseksi tai ylikorostamiseksi?

Miten sinä rakennat itsellesi kestävämmän turvapaikan sisäisen puheesi ja paremman kommunikaation kautta?

Kun haluat kehittää itseäsi monipuolisten mindshifting-metodien avulla yksilöllisesti etenevässä, korkeatasoisessa valmennusohjelmassani Hyvä, Parempi, Minä!, varaa ilmainen tapaaminen täällä.

Rakkaudella

Coach Kati
Kliininen hypnoterapeutti, NLP Trainer -valmentaja
[email protected]

Hyvä, Parempi, Minä! Henkinen valmennus - Hypnoterapeutti, NLP Coach Kati Niemi

Hyvä, Parempi, Minä!

Rentoa elämäniloa Mielenvoimaa elämäniloiseen mielenrauhaan VARAA ILMAINEN TAPAAMINEN Millaista apua muut ovat saaneet? “Suosittelen lämpimästi Katia!” “Kiitos kaikesta tuestasi tämän vuoden aikana!🤗 Sinä koppasit minut

Eropäätös-verkkokurssi Parempi parisuhde vai erinomainen ero -verkkovalmennus

Parempi parisuhde vai erinomainen ero?

Kannattaako erota vai pysyä parisuhteessa? Hyödynnä ratkaisukeskeinen päätöksentekovalmennus ja henkilökohtainen tukeni Vapaudu ahdistavasta ‘Erota vai ei?’-jahkailusta ja tee levollisemmin mielin kaikilta näkökulmilta tarkkaan harkittu, arvojesi

ILMAISTA INSPIRAATIOTA

OTA YHTEYTTÄ!

UUSIMMAT

Laita hyvä kiertoon!

Mitä ajatuksia tämä artikkeli herätti sinussa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lataa ilmainen e-kirja "Rakastan sinua, mutta..."

4 avaimen työkalupakki turhauttavan ‘Erota vai ei?’-ajatusvyyhdin selkiyttämiseen.