miksi rakastun aina vaariin miehiin miksi rakastun renttuihin - - deittailu - perfektionisti

Miksi rakastun aina vääriin miehiin – Suorat sanat siitä, miksi rakastut renttuihin/varattuihin/vääriin miehiin kerta toisensa jälkeen

Laita hyvä kiertoon!

Miksi rakastun aina vääriin miehiin?

Miksi ihastun aina vaan renttuihin, varattuihin, pelureihin ja muihin huithapeleihin, vaikka etsin ihan jotain muuta?

Miksi mulle AINA käy näin?

Hän oli ensin aivan ihana, juuri oikealla tavalla kiinnostava ja jännittävä, ei mikään tylsimys, johon kyllästyisi kuukaudessa. Kaikki oli aivan huippua, mitä nyt jouduin odottelemaan viestejä muutamia päiviä ja suunnitelmat ei aina ihan pitäneet, mutta nämä pikkuasiat varmasti muuttuisi ajan kanssa. Hän kyllä tajuaa heikot kohtansa ja muuttuu, kun huomaa, miten rakastan häntä ehdoitta. 

Vaikka odotit vihdoin saavasi rakkaustarinan, jota olit aina odottanut, pian sinulle alkaa riittää ilon aiheeksi jo se, että hän sentään soittaa joskus ensimmäisenä, leppyy nopeammin ja tekee edes joskus niin kuin lupaa. Ja osoittaahan hän hellyyttä ja kohtelee sinua kauniisti – silloin tällöin. 

Jos tunnistat itsesi kuvauksesta, saatat jo ajatella, että ajoittaiset hyvät hetket on kaikki, mitä sinun on mahdollista saada parisuhteesta. Että sinun roolisi on olla kumppanisi ainainen tukija/ymmärtäjä/hoivaaja ja ottaa kiltisti vastaan arvaamattomuus, kiukku, epäluotettavuus tai mykkäkoulut. Eikä se nyt niin kamalaa ole, onhan hän kuitenkin sisimmässään niin ihana. Ja voisihan sitä olla vielä huonomminkin!

Kun hän sitten jonain päivänä häipyy, alkaa väkivaltaiseksi tai tapahtuu jotain muuta, jolloin sinunkin rajasi vihdoin tulee vastaan, itket ja vannot, ettet IKINÄ enää saata itseäsi samaan tilanteeseen. Jonkin ajan kuluttua tästä tapaat uuden ihmisen, joka vaikuttaa täysin erilaiselta kuin edellinen heilasi. Hehkut onnea ja innostusta: Tällä kertaa onnistun! 

Kappas kuitenkin, ajan X päästä huomaat, että olet jälleen samassa tilanteessa ja täysin samojen tunteiden äärellä. Mutta miten se on mahdollista? Hänhän vaikutti aivan erilaiselta!

Miksi rakastun AINA vääriin miehiin?

Tässä artikkelissa pohdin suorasanaisesti Miksi rakastun aina vääriin miehiin/ Miksi rakastun renttuihin / Miksi aina tapaan vaan varattuja/ pelureita / muita huithapeleita -ongelmaa eli sitä, miksi ihastut ja alat suhteisiin ihmisten kanssa, jotka eivät ole lähelläkään sitä, mitä kumppanilta toivoisit.

Miksi rakastun aina vääriin miehiin: Sitä saa, mitä ottaa vastaan

Vaikka olemme yksilöitä ja ihmissuhdekuviot- ja tilanteet voivat olla monimutkaisia, tiettyjen perusasioiden ymmärtäminen auttaa sinua tunnistamaan (ja rikkomaan!) kaavan, jota olet päätynyt toistamaan rakkaussuhteissasi, jos Miksi rakastun aina vääriin miehiin -dilemma on sinulle tuttu.

Tässä postauksessa en tule toteamaan, että rakkauselämän kolhuissasi on ollut kyse vain huonosta tuurista, ja että ensi kerralla sinua kyllä onnistaa. En nimittäin usko, että niin käy, jos et ensin ymmärrä, mikä on oma osuutesi tilanteessa, jossa kerta kerran jälkeen päädyt itseäsi vahingoittaviin ihmissuhteisiin.

Sitä saa, mitä tilaa, sanotaan. Mutta miten tilauksen saisi muutettua, jos näyttää tulevan koko ajan jotain, mitä ei ole omasta mielestään tilannut? Voisiko osuvampi sanonta olla: Sitä saa, mitä ottaa vastaan? Jos et halua päätyä ikuisesti toistamaan samaa kaavaa ja rakastumaan renttuihin, varattuihin, väkivaltaisiin, ailahtelevaisiin, välinpitämättömiin, alistaviin tai muuten sinulle haitallisiin ihmisiin, lue tämä artikkeli ajatuksella. 

Miksi rakastun aina vääriin miehiin: Haaveilet sitoutumisesta, mutta tapaat aina vaan varattuja

Tilasit mielestäsi pihvin, mutta sait eteesi kesäkeittoa. Menet uudelleen ravintolaan ja sanot tarjoilijalle haluavasi pihviä, mutta huomaamattasi kävelet itse keittiöön lappaamaan lautasellesi kesäkeittoa. Sitten itket, kun taas tuli kesäkeittoa.

Olet saattanut jossain kohtaa elämässäsi oppia pitämään kesäkeittoa pihvinä. Siksi et erota niitä toisistaan kovin hyvin. Mielessäsi käy toki epäilyksiä, että kyseessä olisi sittenkin kesäkeitto, mutta vaiennat epäilykset ja koitat vimmatusti kuvitella kesäkeiton pihviksi. Kun jossain kohtaa tajuat, että taas tuli kesäkeittoa lautaselle, on liian myöhäistä: keitto on jo syöty ja pettymys koettu.

Kokeilet uudelleen: Tilaat pihvin, mutta saat jälleen kesäkeittoa. Otat sen vastaan -ehkä tällä kertaa se olisikin pihviä, tai ainakin alkaisi maistumaan pihviltä, jos yrität oikein kovasti. Kun tämä kuvio toistuu tarpeeksi monta kertaa, alat uskoa, että ehkä pihviä ei ole saatavilla ollenkaan, ainakaan sinulle. 

Vähempikin alkaa turhauttaa ja luottamus itseen rapistua. 

Ruokametaforat sikseen: Voit sanoa haavelevasi sitoutumisesta, mutta “tapaat aina vaan varattuja” tai väittää etsiväsi luotettavaa kumppania, mutta tuntea vetoa vain “pahoihin poikiin”, epärehellisiin pelailijoihin ja muihin sinua huonosti kohteleviin tyyppeihin. Miksi ihmeessä hakeudut ihmissuhteisiin, jotka ovat päinvastaisia, kuin suhde, jota sanot haluavasi?

Etsimme rakkautta ja turvaa sieltä, missä sitä ei ole tarjolla

Joskus käytämme koko elämämme siihen, että etsimme tyydytystä tarpeille, jotka ovat jääneet täyttämättä lapsena. Juoksemme hyväksynnän, arvostuksen, rakkauden tai huomion perässä toivoen, että vihdoin saisimme tarvitsemamme. Tässä ei sinänsä ole mitään vikaa, sillä turvalliset ihmissuhteet voivat hyvinkin paikata lapsuuden vaille jäämistä, kun voit hyvien kokemusten myötä oppia luottamaan ja turvaamaan kumppaniisi ja vähitellen muuttaa myös käsitystä itsestäsi positiivisempaan suuntaan. 

Ongelma piileekin siinä, että etsimme korjaavia kokemuksia usein täysin vääristä lähteistä. 

Etsimme hyväksyntää ja rakkautta ihmisiltä, joilla on samankaltaiset haavat kuin vanhemmillamme oli, eli he eivät sen enempää kuin vanhempasikaan ole kykeneviä antamaan sinulle sitä, mitä eniten kaipaisit. Ja näin näppärästi ihan itse varmistamme, että emme saa sitä, mitä eniten tarvitsisimme. Ja sitten ihmettelemme kerta toisensa jälkeen, miten tässä taas kävi näin: Miksi rakastun aina vääriin miehiin?

Ethän menisi rautakauppaan alusvaateostoksille ja sitten ihmettelisi, mikset löydä etsimääsi?

Sanomme, että etsimme kumppanista esimerkiksi vakautta, luotettavuutta, avoimuutta, rehellisyyttä ja läheisyyttä, mutta usein kiinnostuksemme kohdistuu ihmisjoukosta ensimmäisenä siihen tyyppiin, jolla on meille tuttu tapa “näyttää rakkautta”. Tämä tapa saattaa olla esimerkiksi vaikeasti tavoiteltavan esittäminen tai muu epäselvä lapsellinen pelailu, vinoilu tai sarkastinen kommentointi tai epäilyttävän nopeasti etenevä sitoutuminen, tai vaikka lahjoihin ja rakkaudentunnustuksiin hukuttaminen.

Oletko omaksunut ikuisen ymmärtäjän roolin?

Joku muu pitäisi edellä kuvattua käytöstä aivan muuna kuin rakkaudenosoituksena, mutta jos olet tottunut esimerkiksi siihen, että odotat viestejä toiselta päiväkausia ja uskot kaikenlaisia selityksiä siitä, kuinka “ei nyt vaan ole ehtinyt vastata”, ei hälytyskellosi välttämättä soi ollenkaan. Olet saattaneet oppia, että rakkautta näytetään juuri näin: esittämällä vaikeasti tavoiteltavaa, vetäytymällä, vinoilulla, kuittailulla, jopa raivokohtauksilla tai väkivallalla.

Kun sinulla ei ole mallia ja kokemusta paremmasta, voit helposti sekoittaa lievimmilläänkin lapsellisen – ja pahimmillaan todella vahingollisen – käytöksen rakkauteen. Et pidä raivareita minään tai tulkitse erikoisia käänteitä varoitusmerkeiksi, koska kaikki tämä on sinulle kovin tuttua. Liian usein näihin tilanteisiin päätyneinä olet omaksunut ikuisen ymmärtäjän tai “fiksaajan” roolin, joka uskoo tilanteessa kuin tilanteessa siihen, että: “kunhan vaan tuo onneton ihminen saa hyvän kodin/suhteen/työpaikan/vaimon/rakkautta/turvaa, hänestä kuoriutuu ihana kumppani”.

Ikuisen ymmärtäjän roolissa rimasi laskee jatkuvasti alemmas: Alat vähitellen iloitsemaan jo siitä, että kumppanisi on edes välillä ystävällinen, tekee joskus jotain mukavaa ja leppyy sentään nopeammin kuin viimeksi. Unohdat omat tarpeesi, koska olet elämäsi varrella oppinut, että niillä ei ole niin kovasti väliä, ja saanut käsitykselle vahvistusta luultavasti jo monissa ihmissuhteissa.

Ja vaikka et sitä myöntäisikään, uskot ainakin jollain tasolla, että tämä kohtelu on parasta mitä voit saada. Ja mitä oikeastaan ansaitset.

Miksi rakastun aina vääriin miehiin
Moni kutsuu puolisoaan narsistiksi. Lue artikkeli narsismista parisuhteessa klikkaamalla kuvaa.

Miksi rakastun aina vääriin miehiin, enkä osaa viheltää peliä poikki ajoissa?

Miksi jotkut sitten tuntuvat aina onnistuvan rakkaudessa tai ainakin siirtyvät nopeasti eteenpäin, jos heitä kohdellaan vähänkään huonosti? Mistä ihmeestä he tunnistavat vahingollisten suhteiden varoitusmerkit heti alkuunsa?

Yksinkertaistettu selitys on se, että jotkut ovat oppineet uskomaan lujasti, että he ovat rakkauden ja hyvän kohtelun arvoisia, koska ovat saaneet paljon kunnioittavaa ja rakastavaa kohtelua osakseen. Heillä on siten valmiiksi mielessään malli tällaisesta vuorovaikutuksesta ja suhteesta, ja he tunnistavat, mikä on ok ja mikä ei.

On paljon helpompi sanoa, että näin ei muuten minua kohdella, kun on kokemuksia hyvästä ja arvostavasta kohtelusta, ja kun aidosti luottaa, että omalle kohdalle osuu varmasti parempia tyyppejä myöhemmin.

Nämä ihmiset toteaisivat katoamistemppuja tekevän pelurin kohdalla aika pian, että: “Et taida tietää mitä haluat, kiitos, moi!” Saadessaan selville, että deitti onkin varattu, tai todistaessaan ensimmäistä raivokohtausta romanssihaaveet kuopattaisiin luultavasti siihen paikkaan.

Jos olet tottunut huonoon käytöksen sietämiseen mahdollisesti jo lapsesta saakka, ja jossain vaiheessa alkanut pitämään sitä normaalina. Siksi et osaa tai uskalla äänestää jaloillasi. Kohdassa, jossa toinen huutaisi jo seuraava, sinun mielesi  suoltaa selityksiä, joiden avulla selität itsellesi suhteeseen tai tilanteeseen jäämisen. 

Yhtäkkisen, oudon käytöksen taustalla voi olla lapsuudessa muodostunut käytösmalli

Jos deittisi/kumppanisi käytös muuttui yhtäkkiä suhteenne syventyessä, voi olla kyse myös siitä, että kiintymyksen ja läheisyyden lisääntyessä hän alkoi toimia “automaattiasetuksillaan” eli lapsuudessa muodostuneen käytösmallinsa mukaan. Tämä käytös, joka aktivoituu usein muutostilanteissa voi poiketa muusta käytöksestään suurestikin. Lisää lapsuudessa muodostuneista kiintymyssuhdemalleista voit lukea TÄSTÄ ARTIKKELISTA ja niiden vaikutuksesta parisuhteisiin TÄSTÄ ARTIKKELISTA. 

Ehkä juuri tämän vuoksi usein sanotaan, että “hädässä ystävä tutaan”: Ihmisten käyttäytyminen stressitilanteessa paljastaa heidän “automaattiasetuksensa” – ja valitettavasti niin ollen usein myös pahimmat puolensa. Jos olet sinkku ja painiskelet “miksi rakastun aina vääriin miehiin” -dilemman kanssa, voisi olla hyvä ajatus katsoa, miten uusi ihastus käsittelee muutoksia tai haasteita ennen kuin sitoudut häneen?

Miksi rakastun aina vääriin miehiin? Vai sittenkin: Miksi en uskalla rakastua oikeisiin?

Pinnallisella tasolla voimme ajatella, että: “Satun vaan löytämään miehiä, jotka eivät halua sitoutua, ja siksi en löydä sitoutunutta ihmissuhdetta”, mutta sisimmässämme ajattelemme vaikkapa, että: “En uskalla sitoutua, koska pelkään tulevani hylätyksi.” Koska tätä todellista syytä on kurjaa ja surullista myöntää itselleenkään, tykkäämme mieluummin pysyä tarinassamme siitä, kuinka “satumme vain törmäämään sitoutumiskyvyttömiin ihmisiin”.

Kun sanomme, että haluamme asiaa x, mutta meistä riippumattomista syistä satumme saamaan aina asiaa y, voimme säilyttää käsityksen itsestämme muuttumattomana. Jos myöntäisimme, että kyse onkin jostain muusta kuin olosuhteista, joutuisimme tutkailemaan sellaisia puolia itsessämme, jotka mieluummin piilottaisimme sekä tekemään asialle jotain, mikä voisi: 1. olla raskasta 2. epäonnistua. 

Jokaisella meistä on negatiivisia uskomuksia itsestämme, vaikka emme niitä tiedostaisi. Nämä uskomukset, jotka eivät siis välttämättä perustu mitenkään totuuteen, voivat ohjata ihmissuhteidemme muodostumista ja niiden kulkua paljonkin – yleensä ilman, että sitä itse tajuamme.

Kun toimit näiden uskomuksien ohjaamana, päädyt helposti toistamaan aina onnettomasti päättyvää käsikirjoitusta, jonka lopputulos on uskomuksiesi mukainen. Kutsun tätä mielen kehittämää murhenäytelmää tragediaksi. 

Tragedia ohjaa "Miksi rakastun aina vääriin miehiin?" -tilanteeseen uudelleen ja uudelleen

Kun tavoittelet jotain muuta, mutta päädyt aina samaan (tuttuun) pisteeseen, olet ehkä huomaamattasi vain toiminut tragediasi käsikirjoituksen mukaan. 

Kun toimii tragediansa ohjaamana palaa, päätyy tai hakeutuu – yleensä huomaamattaan- aina uudelleen niiden haitallisten olosuhteiden äärelle, jotka tuntuvat tutuimmalta ja estävät eteenpäin menemisen, kasvun sekä niiden asioiden saavuttamisen, joita eniten toivoisi elämässä. 

Sanotaan vaikka, että tietoisesti ajattelet etsiväsi tasapainoista parisuhdetta, jossa myös sinusta pidettäisiin huolta. Kuitenkin ihastut ailahteleviin, epäluotettaviin “renttuihin” kerta toisensa jälkeen, koska sinulle on kehittynyt uskomus, että et ansaitse tai tarvitse rakkautta ja huolenpitoa samalla tavalla kuin muut ihmiset. Renttujen ongelmiin keskittymällä vältät tilanteen, jossa joutuisit kohtaamaan oman huolenpidon tarpeesi.

Koska sinulla aiempien kokemuksiesi vuoksi on ennakko-oletus siitä, että huolenpitoa ei ole luvassa, päättelet, että on turvallisempaa pysyä ihmissuhteissa, joissa ei herää liikoja odotuksia eikä niihin liittyviä vaikeita tunteita. Jos yhtäkkiä alkaisit suhteeseen ihmisen kanssa, joka pitäisi sinusta huolta ja keskittyisi sinuun täysillä, voisit joutua kohtaamaan oman tarvitsevuutesi, mikä taas voisi aktivoida niin vaikeita tunteita, että se tuntuisi liian pelottavalta. 

Tässä esimerkissä tragedia on siis uudelleen ja uudelleen sen uskomuksen todeksi eläminen, että osasi on huolehtia muista etkä itse ole huolenpidon arvoinen. Suojelet itseäsi kaikkein pahimmalta hakeutumalla huonoihin suhteisiin, mutta samalla varmistat, että toiveesi eivät koskaan täyty. 

Miksi rakastun aina vääriin miehiin: Renttujen ongelmiin keskittymällä vältät tilanteen, jossa joutuisit kohtaamaan oman huolenpidon tarpeesi

Vuorovaikutus “väärien miesten” kanssa voi tuntua siis paradoksaalisesti jopa turvallisimmalta, vaikka suhteenne olisikin toisten silmissä aivan kammottavaa draamaa. Turvallisuuden tunne syntyy tuttuudesta, kun tiedät, miten mikäkin tilanne etenee, miten toinen reagoi, miten missäkin tilanteessa toimitaan ja millaisia tunteita tulet kokemaan. Ja mikä tärkeintä: tiedät, että selviät näiden tuttujen tunteiden kanssa, olethan selvinnyt tähänkin asti. 

Jonkun toisen on helppo todeta: “Minä olisin tuossa tilanteessa jo lähtenyt kävelemään/sanonut suorat sanat!” Jos ei ole samankaltaisia kokemuksia esimerkiksi siitä, mitkä voivat olla seuraukset suorista sanoista, näin onkin helppo ajatella. Pelkääminenkin kun on oppimisen tulos.

Vaikka tilanteessasi ei olisi kyse näin vakavista asioista, sinäkin olet tottunut tietynlaisiin ihmissuhdekuvioihin ja kohteluun, mikä voi olla syynä siihen, että huomaamattasi hakeudut samankaltaisiin tilanteisiin kerta kerran jälkeen ja joudut pettymään.

Miksi rakastun aina vääriin miehiin -ajatus saa sinut rakastumaan vääriin miehiin jatkossakin

“Miksi rakastun aina vääriin miehiin” eli uskomus, ettet oikeastaan olisi kykeneväinen rakastumaan kehenkään tasapainoiseen/vapaaseen/sitoutumishalukkaaseen ihmiseen saa vahvistusta jokaisesta samankaltaisesti päättyvästä suhdesopasta. Jokainen pettymys vahvistaa uskoasi juuri niihin kielteisiin ominaisuuksiisi, joista toivoisit pääseväsi eroon. Tästä ei ole pitkä matka siihen, että alat uskoa, että et ole rakkauden ja huolenpidon arvoinen ollenkaan, siksi on kohtalosi epäonnistua rakkaudessa. 

Oman tragediansa tiedostaminen on mielestäni tärkeimpiä etappeja aikuiseksi kasvamisessa. Aikuiseksi kasvamisella tarkoitan tässä sitä, että ottaa itse vastuun omasta hyvinvoinnistaan ja valinnoistaan.

Ilman tätä tiedostamista toimimme aikuisenakin ainoastaan kotoa ja kasvuympäristöstä saatujen “tehdasasetusten” varassa – ja ellet satu olemaan maailman ainoa ihminen, joka sai 100%:sti täydellisen turvallisen ja tasapainoisen rakkauden mallin kotoaan – ei ihmissuhteitaan kannata jättää ainoastaan näiden asetusten varaan! Ellet halua sitten kiertää kehää pettymyksestä toiseen ja miettiä, miksi rakastun aina vääriin miehiin…

Kun tragediansa tiedostaa, avautuu mahdollisuus ajatella, että: “Jaahas, nyt tragediani haluaa ohjata minua tuohon tuttuun suuntaan, esimerkiksi sietämään huonoa käytöstä, mutta tiedän, että tämä ei ole sitä, mitä haen rakkaussuhteesta, joten en jää tähän tilanteeseen.”

Jos taas tragediansa sisältöä ei tunne, saattaa helposti pitää kaikkia ajatuksiaan totuutena ja ohjautua sokeasti niiden mukana. 

Kirja: Parisuhde, Eroaminen, Avioero

Rakkauden (r)evoluutio -kirja

* Kuunnellaksesi äänikirjana tai lukeaksesi Rakkauden (r)evoluutio -kirjan jopa täysin ilmaiseksi hyödynnä kumppanuuslinkkejä tällä sivulla. Suhde on ”ihan ok”, mutta jotain puuttuu – kannattaako erota

Mitä tapahtuisi, jos et enää ajattelisi, että sinut on tuomittu epäonnistumaan rakkaudessa/tapaat vain renttuja?

Mitä tapahtuisi, jos yhtenä päivänä heräisit, ja tragediasi tilalla olisi ajatus, että olet arvokas, ihana ihminen, joka tuo paljon iloa jollekin toiselle?

Mikä kaikki muuttuisi? 

Entä minkä selitysten taakse et voisi enää piiloutua?

Jos päästäisit irti “Miksi rakastun aina vääriin miehiin” -tarinasta, siitä, että rakastut AINA renttuihin/varattuihin/vääriin miehiin, ja sen sijaan uskoisitkin, että on olemassa paljon ihania turvallisia ihmisiä, joihin voit rakastua ja jotka haluavat olla juuri sinun kanssasi, mikä muuttuisi? 

Varmaa on ainakin, että joutuisit kuoppaamaan vanhan käsityksesi täysin. Olisit tuntemattoman edessä, mikä voisi olla pelottavaa. Tuntemattomassa kun piilee mahdollisuus mokaamiseen. Saattaisit pelätä, että jos tuttu tarina ei enää suojaisi sinua rakkaudelta ja läheisyydeltä, joutuisit pettymään tavoilla, joihin et ole tottunut. Saattaisit joutua uusiin tilanteisiin ja sinulta odotettaisiin sellaisia asioita, joita olet tottunut väistelemään rakastumalla varattuihin tai muuten saavuttamattomissa oleviin ihmisiin. 

Sekin riski on olemassa, että saattaisit myös vihdoin saada, mitä tilaat ja päästä eroon “miksi rakastun aina vääriin miehiin” -kierteestä!

On suuri helpotus, kun ei tarvitse enää miettiä jatkuvasti, miksi jatkuvasti hakkaa rakkaussuhteissaan päätä seinään ja pelätä, että on tuomittu epäonnistumaan loppuikänsä. Jonain päivänä voit hyväksyä ja todeta, että tällainen rajoittava ja surullinen uskomus minulle on joskus syntynyt, mutta sen ei tarvitse ohjata rakkauselämääni ikiliikkujan tavoin. 

Kun vanhat uskomukset hellittävät otettaan, tuntuu kieltämättä aika raskaalta tajuta, miten on itse ollut aktiivinen toimija ihmissuhdesopissaan. Omien rajojen vetäminen ja uusiin tuntosarviin luottaminen vaatii harjoittelua, joka vie väistämättä aikaa ja energiaa. Se ei kuulosta houkuttelevalta, ja saatat haluta siirtää asian tarkemman pohtimisen omalla kohdallasi hamaan tulevaisuuteen.

Näin kannattaakin ehdottomasti toimia, jos haluat, että tulevaisuuden rakkauselämäsi on toisinto tähänastisesta!

Onko tyyppisi pitkä, tumma ja komea vai sittenkin vaan renttu eri muodoissaan?

Kun vaikean suhteen päättymisen jälkeen tapaamme uuden ihmisen, joka on ulkomuodoltaan tai ammatiltaan täysin poikkeava kuin rentuksi tai muuten kelvottomaksi paljastunut exä, päättelemme helposti, että tämä tyyppi on TÄYSIN erilainen! Huomio kannattaisi kiinnittää kuitenkin aivan toisaalle kuin ulkoisiin seikkoihin, jos haluat rikkoa onnetonta rakkauselämän kaavaasi.

Jos olet enemmän kuin kerran pähkäillyt kysymystä “Miksi rakastun aina vääriin miehiin?”, kannattaa kysyä itseltään ainakin seuraavat kysymykset ennen kuin sitoudut kehenkään seuraavan kerran:

  • Miltä sinusta tuntuu hänen seurassaan?
  • Miten hän reagoi haasteisiin tai yllättäviin tilanteisiin, ja mitä nämä reaktiot saavat sinut tuntemaan?
  • Miten käyttäydyt hänen seurassaan, oletko vapautunut oma itsesi?
  • Odotatko, että hän muuttuu jollain tavalla ajan myötä?
  • Uskotko parantavasi hänet/hänen pahat tapansa rakkaudellasi?
  • Ajatteletko, että kaikki on suhteessanne hyvin sitten, kun…
  • Kun riitelette, muistuttaako tilanne ja oma roolisi siinä aiemmista suhteistasi?
  • Saatko tukea ja läheisyyttä suhteessa? 
  • Joudutko olemaan varuillasi hänen seurassaan?
  • Voitko luottaa häneen, onko hän osoittautunut sanansa arvoiseksi?
  • Onko mielessäsi epäilyksiä, joita yrität vaientaa?
  • Ovatko ystäväsi/joku muu ollut huolissaan suhteestanne?

Miksi aina rakastun väärin miehiin: Suurin askel on uskaltaa myöntää oma osuutensa kuvioon 

Lapsena et voinut vaikuttaa olosuhteisiisi, et voinut lähteä jos sinua kohdeltiin huonosti, mutta nyt voit. Voit opetella sanomaan, että ei kiitos ja seuraava!, eikä sinun tarvitse tyytyä mihin tahansa. Voit vaikuttaa elämääsi ja se tilaisuus kannattaa ottaa käyttöön. 

Kun tajuaa, että kaikki tuska ja säätö rakkauselämässä ei olekaan toisista, rentuista, varatuista tai muista huithapeleista johtuvaa, eikä sen enempää pelkkää huonoa onnea, haluaisi vaipua maan alle häpeämään. Se on melko lailla pakollinen vaihe tässä valaistumisessa, mutta menee ohi. Siinä kohtaa tarvitset todella paljon myötätuntoa itseäsi kohtaan: Se, miksi olet oppinut toimimaan näin, ei ole oma syysi. Mutta vastuu on tästä eteenpäin sinulla.

Kun seuraavaksi joudut tilanteeseen, joka herättää yhtään epäilyksiä siitä, että homma päättyy itkuun ja “miksi aina rakastun vääriin miehiin” -tilanteeseen, muista, että epäilyksiin on yleensä syynsä.

Toivon, että sait tästä artikkelista vastauksia “Miksi rakastun aina vääriin miehiin” -kysymykseen ja uskoa siihen, että voit muuttaa rakkauselämäsi suuntaa. Jaathan artikkelia muillekin renttuihin rakastuville!

Tutustu myös näihin Rakkauden (r)evoluution artikkeleihin:

SAA VIIKOITTAISTA INSPIRAATIOTA

OTA YHTEYTTÄ!

UUSIMMAT

Laita hyvä kiertoon!

Mitä ajatuksia tämä artikkeli herätti sinussa?

2 vastausta

  1. Silmiä avaavaa. Niin monesti tämän virheen olen todistanut ja tavallaan tietänyt tämän kaiken. Mutta en silti ole osannut muuttua. Nyt kantapään kautta vihdoin opin että minäkin olen rakkauden arvoinen!

    1. Mainiota, Ninni! Juurikin näin: ensin tulee se tieto ja ehkä arka toive “ehkä minäkin olen rakkauden arvoinen”. Mutta vasta kun tuon tiedon saa tietoisen mielen tasolta myös tunteeksi koko kehoon ja tiedostamattoman mielen / alitajunnan tasolle (“Minä todellakin olen rakkauden arvoinen!”), alamme ohjautua omien arvojemme mukaisesti rakkaudellisempia elämänvalintoja kohti. Sitten emme pysy enää huonoissa suhteissa tai ajaudu “vahingossa” vääränlaiseen seuraan kerta toisensa jälkeen erilaisten pelkojen, epäilysten ja uskomusten ym. vuoksi. Siksi monipuolinen, integratiivinen mindshifting auttaa elämään myös huomattavasti rakkaudellisempaa elämää, jonka arvoisia meistä ihan jokaikinen on! 🙂
      Antoisaa päivää sinulle, Ninni!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lataa ilmainen e-kirja "Rakastan sinua, mutta..."

4 avaimen työkalupakki turhauttavan ‘Erota vai ei?’-ajatusvyyhdin selkiyttämiseen.